Sijoittajaksi voi ryhtyä ilman pohjatietoja tai muhkeaa pankkitiliä. Näin Jenni Alexandrovasta tuli kahden salkun omistaja.  

Radiojuontaja ja lifestylebloggari Jenni Alexandrova alkoi pari vuotta sitten miettiä, että kuukausipalkasta säästyvää rahaa ei ole järkevää makuuttaa tilillä.

"Minulla on ollut lapsesta lähtien pankkitili, ja isäni on opettanut, ettei mitään pienempiä hankintoja kannata ostaa velaksi. Ensin säästetään ja vasta sitten ostetaan. Tätä olen myös noudattanut", Jenni kertoo.

Vähitellen Jennistä tuntui siltä, että rahan voisi saada poikimaankin. Häntä myös huoletti se, että ajan saatossa inflaatio haukkaisi säästöistä siivun. Asiassa oli enää yksi mutta: Jenni ei – kuten hän asian itse muotoilee – ymmärtänyt sijoittamisesta mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Ajattelin, että se on kauhean vaikeaa. Sitten rohkaistuin ja sanoin pankissa ihan suoraan, että olen kiinnostunut sijoittamisesta, mutta sijoitusmaailma on aivan vieras. Oli helpottavaa huomata, ettei minun tarvitse lukea 500-sivuista kirjaa, vaan suunnitelmien teon voi jättää ammattilaisille." 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin Jennistä tuli sijoittaja – ensimmäistä kertaa elämässään. Hän saa radiojuontajan työstään kuukausipalkkaa, josta lähtee kuukausittain vakiosumma osakesalkkuun. Raha on tarkoitettu pesämunaksi pojalle, joka on nyt 10-vuotias. 

Rahaa hyvän päivän varalle

Jenni alkoi laskeskella, että hän voisi laittaa rahaa syrjään enemmänkin. Niinpä hän sopi uuden tapaamisen Säästöpankin yksityispankkiiri Anna Laukan kanssa. Jenni oli kiinnostunut kuulemaan, löytyisikö hänelle muitakin sijoitusratkaisuja.

Tapaaminen kesti tunnin, ja keskustelu lähti liikkeelle arjesta sekä siitä, mitä Jenni tahtoo tulevaisuudelta.

"Anna kyseli, miksi haluan sijoittaa ja säästää. Eli mikä on se timantti, joka tulevaisuudessa on odottamassa", Jenni kertoo.

Hän ei säästä jotain tiettyä hankintaa varten vaan ennemminkin toivoo, että rahaa olisi käytettävissä, jos tarve tulee kohdalle.

"Tätä sanonkin asiakkailleni usein, että kannattaa säästää nimenomaan hyvän päivän eikä pahan päivän varalle", Anna jatkaa.

Jennin näköinen sijoitussuunnitelma

Tapaamisen aikana kartoitettiin myös, mikä on Jennin säästövara. Sillä tarkoitetaan summaa, joka on mahdollista laittaa syrjään ilman, että talous heilahtaa.

Palkkatyönsä lisäksi Jennillä on osakeyhtiö, jonka kautta hän laskuttaa blogiyhteistyöt, juontokeikat ja tv-työt. Anna ehdotti, että Jenni voisi hyödyntää yrityksestä saamiaan tuloja myös sijoittamisessa.

Anna esitteli Jennille kolme erilaista riskitasoa, joista hän voisi valita itselleen sopivimman. Kakkosvaihtoehto eli ”kultainen keskitie” tuntui sopivimmalta.

"Haluan aina tehdä asiakkaan näköisen sijoitussuunnitelman. Se tarkoittaa sitä, että riski on sopiva ja sijoitusratkaisut sellaiset, jotka sopivat omistajalleen", Anna sanoo.

Täysin riskitön sijoittaminen on mahdottomuus, minkä Jennikin on tiedostanut alusta saakka. Hermo ei saa pettää, vaikka rahasumma välillä heilahtelisi.

"Suhdanteet vaihtelevat, joten hötkyily ei kannata. Kukaan ei tykkää siitä, jos salkku näyttää välillä miinusta. Silloin vain pitää luottaa sijoitussuunnitelmaan ja siihen, että tilanne muuttuu, kun aikaa kuluu", Anna tähdentää.

Omien rahojensa rouva

Sijoittaminen kiinnostaa nykyään Jenniä niin paljon, että hän keskustelee aiheesta myös ystäviensä kanssa. Heistäkin monet sijoittavat, ja summat vaihtelevat 50 eurosta joihinkin satasiin.

"Olin juuri erään ystävän kanssa syömässä, ja puhuimme koko illan rahasta ja sijoittamisesta. On tärkeää, että nainen voi olla omien rahojensa rouva", Jenni tuumaa.

Anna kertoo, että naiset ovat kiinnostuneita sijoittamisesta, mutta eivät vielä yhtä aktiivisia kuin miehet. Sijoittaminen kuitenkin kannattaisi ihan siitäkin syystä, että naisten työeläkkeet ovat yhä pienempiä kuin miesten.

"Alkuun pääsee 50 eurolla kuussa. Summaa voi myöhemmin korottaa tai tehdä joskus niin sanottuja kertamerkintöjä, jos rahaa jääkin jossain kuussa enemmän", Anna sanoo.

Tapaaminen Helsingin Aleksanterinkadulla on päättymässä, ja Jennin mukaan lopputulos tuli hänelle yllätyksenä.

"Ammattilainen on ammattilainen. Minulle tarjottiin ratkaisu, jollaista en olisi osannut kuvitellakaan", sanoo Jenni tyytyväisenä.

Laitetaanko taloutesi kuntoon? Me autamme sinut alkuun.

Näin rahasto voi tuottaa

1. Jos laitat kymmenen vuoden ajan 100 euroa kuussa Säästöpankin osakepainoiseen yhdistelmärahastoon, josta vähintään 70 prosenttia on osakkeita ja loput korkosijoituksia, niin asiantuntijan arvion mukaan asiakas saa säästöiksi noin 16 000 euroa. Tästä 12 000 euroa on omia säästettyjä rahoja ja loput tuottoa odotettujen keskimääräisten tuottojen ja kaikkien kulujen jälkeen.

Kun laitat 100 euron sijaan 200 euroa kuussa samalle ajalle, niin säästössä on tuplamäärä, eli noin 32 000 euroa, josta 24 000 euroa on itse säästettyjä ja loput tuottoja kulujen jälkeen.

2. Jos laitat 20 vuoden ajan 100 euroa kuussa Säästöpankin osakepainoiseen yhdistelmärahastoon, niin tuloksena olisi noin 46 000 euroa, josta itse maksettuja rahoja on 24 000 euroa ja 22 000 euroa tuottoja.

Kun laitat 100 euron sijaan 200 euroa kuussa samalle ajalle, niin säästössä on tuplamäärä eli noin 93 000 euroa, josta noin 48 000 euroa on itse säästettyjä ja 45 000 tuottoja.

Yllä olevat ovat esimerkkejä, eivätkä ne ole sijoitussuosituksia tai -neuvoja, vaan jokaisen asiakkaan on itse arvioitava rahaston sopivuutta itselleen sijoituskohteena. Sijoitusten arvo ja sijoituksista saatava tuotto saattavat yhtä hyvin laskea tai nousta. Rahastojen historiallinen kehitys ja tuotto ei ole tae tulevista tuotoista. Yllä olevat esimerkit ovat vain suuntaa-antavia. Säästöpankki rahastoja hallinnoi Sp-Rahastoyhtiö Oy.

Jennille ei taidettu kertoa jutussa mainitun Säästöpankin osakepainotteisen yhdistelmärahaston kuluja. Lunastuspalkkio 0,5% ja vuosittaiset palkkiot yli prosentin. Eli sinnehän ne tuotot valuvat. Suosittelisin siirtymään ETF-rahastoihin, joiden kulut eivät syö kaikkia tuottoja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla