Kauneustoimittajan arkeen kuuluu, että välillä kosmetiikkakokeilut menevät pieleen.

Kuva Tuomas Kolehmainen

Kosmetiikkatuotteiden tutkiskelu ja testailu kuuluvat lempipuuhiini. Aina en silti malta kiireen tai kärsimättömän luonteeni vuoksi levitellä useaa eri tuotetta yksitellen, vaan vedän mutkat suoriksi. Pyöräytän aineet reippaasti kämmenellä keskenään ja laitan seoksen iholle tai hiuksiin kerralla. Joskus homma onnistuu ja joskus ei.

Aamuisin vakiococktailini kasvoille on liraus seerumia, töräys sävygeeliä tai meikkivoidetta sekä tippa valovoidetta. Toimii hyvin, ellei vahingossa sekoita sävygeelituubia itseruskettajaan, kuten kerran kävi. Työkavereiden hieman kummalliset katseet saivat selityksen, kun satuin vilkaisemaan iltapäivällä peiliin. Kasvot olivat iloisen läikikkäät ja pari astetta tummemmat kuin kaula.

Joskus ihan tututkin tuotteet saattavat reagoida yllättävällä tavalla. Yhtenä aamuna kotoa lähtiessä tukka näytti aivan normaalilta, mutta kesken työmatkan kasvoille alkoi sataa seittimäisiä haituvia. Muotovaahdon ja kuituvahan yhdistelmä oli saanut aikaan jonkun ihmeellisen kemiallisen reaktion. Kiitin onneani, etten ollut julkisilla liikenteessä. Ja taas oli töissä selittelemistä.

Vaikka kosmetiikkaa voi miksailla melko huoletta keskenään, pari perusjuttua olen kokeiluistani oppinut. Vaha ja hiuspuuteri ovat yhdistelmä, josta ei seuraa kuin kokkareita – ja hiustenpesu. Myöskään öljytöntä mattameikkivoidetta ei kannata yrittää muuttaa täyteläisemmäksi ja hoitavammaksi paksulla yövoiteella. Kun pölähdin töihin meikki mannaryynimäiseksi rullautuneena, huonekaveri katsoi minua pelästyneenä: "Tota…, sun naama kuoriutuu jotenkin ihmeellisesti."

Ei siis kannata ihmetellä, jos välillä näytän vähän oudolta. Voisi sanoa, että se kuuluu työnkuvaan.