Kirjailija Sofi Oksasen mielestä turhuutta pidetään Suomessa tyhmyyden merkkinä.

Naisella ei ole koskaan sopivaa päällepantavaa.
Miespuolisia tuttaviani seuranneena täytyy sanoa, että miehet käyttävät hyvinkin paljon aikaa pukeutumisensa miettimiseen. Ei naisella mene sen kauemmin mekon valintaan kuin miehellä sen miettimiseen, kuuluuko paita laittaa housuihin vai housujen päälle.

Nainen ei osaa olla hauska kuten mies.
Näyttelijä Ulla Tapaninen ihmetteli joskus televisiossa, mikä siinä on, että miehen hauskuuteen riittää naisen vaatteisiin pukeutuminen, mutta mieheksi pukeutuneessa naisessa ei ole mitään hauskaa. Naiskoomikoita ja naispuolisia stand up -komiikan tekijöitä on vähemmän kuin miespuolisia. Ehkä tyttöjä ei kasvateta siihen, että hauskuus ja pelleily on okei. Useammin koululuokassa taitaa olla viisi pelleilevää poikaa kuin viisi tyttöä, jotka naurattavat luokkaa.

Nainen käy teatterissa ja pakottaa miehenkin mukaan.
Löydän seuraa teatteriin ilman pakottamistakin, mutta se liittyy työhöni. Olisi aika erikoista, jos en tuntisi yhtään teatterista tykkäävää miestä. On varmasti myös miehiä, jotka olettavat, että nainen lähtee heidän mukanaan teatteriin vaikkei huvittaisi. Suomessa teatterissa käy enemmän naisia kuin miehiä. Ehkä jotkut miehet siis ajattelevat, että heidän kuuluu lähteä naisen mukaan.

Nainen voi menestyä urallaan vain miehisillä keinoilla.
Johtamisen maailmassa maskuliinisuutta arvostetaan enemmän. Kirjallisuusalalla Suomi ja muut Pohjoismaat ovat poikkeuksia, sillä meillä puolet kirjailijoista on naisia. Täällä alkaa helposti ajatella, tarvitseeko naiskirjailijoista edes puhua. Mutta muualla maailmassa tarvitsee, koska on paljon tyttöjä, jotka eivät edes tiedä, että nainen voi olla kirjailija. Siksi Tarja Halosen presidenttiys on ollut iso juttu: on kasvatettu sukupolvi tyttöjä, joille on itsestään selvää, että nainen voi olla presidentti. Kotitöitä tai lastenhoitoa tosin ei pidetä osaamisena ollenkaan, vaikka aika moni kotiäiti on todellinen asian ammattilainen.

Nainen yrittää kouluttaa miehensä sellaiseksi kuin haluaa.
Tietenkin kumppanin haluaa nähdä sellaisena kuin toivoisi hänen olevan. Varmasti aika moni haluaa kouluttaa toista, ja myös miehet kouluttavat naisia. Sitä on hankala tunnustaa, ja ihmiset tekevät sitä varmasti myös tiedostamattaan.

Naista arvostellaan aina ulkonäön perusteella.
Naista arvostellaan enemmän ulkonäön perusteella kuin miestä. Olin juuri tanskalaisilla kirjallisuusfestivaaleilla, joilla haastateltiin kirjailija Tayie Selasia. Haastattelija esitti hänelle kysymyksen, johon itsekin usein törmään jatkuvasti: kuinka kauan tuon tukan laittamiseen menee? Vastaukseksi Taiye luetteli koko ansioluettelonsa ja sanoi lopuksi, että on tehnyt sen kaiken, jotta hänen ei tarvitsisi puhua tukastaan. Myös naispoliitikkojen pukeutumista ja painoa vahdataan ihan eri tavalla kuin miespoliitikkojen.

Suomalainen nainen ei välitä ulkonäöstään.
En sanoisi ihan noin, vaikka täällä ei sään takia voi käyttää korkokenkiä ympäri vuoden. Suomalaiset ostavat vähemmän kenkiä kuin naiset muissa maissa, vaikka luulisi, että kenkiä tarvittaisiin täällä neljä kertaa enemmän. Luterilaisessa maassa suhtaudutaan kielteisesti kauniiseen turhuuteen. Kaikkea naisen ulkonäköön liittyvää pidetään turhuutena, ja turhuutta taas tyhmyyden merkkinä.

Keittiö on naisen valtakunta.
Tietysti aika moni mies tykkää laittaa ruokaa, mutta keittiö on minun valtakuntani.  Saatan vahingossa emännöidä kavereidenkin keittiössä. Tykkään laittaa ruokaa kaikille. Se lienee ainoa käden­taito, jonka hallitsen.

Nainen ei voi juoda kuin mies.
On biologinen fakta, että nainen ei kestä yhtä paljon alkoholia kuin mies. Suomen ulkopuolella naisen humalahakuista juomista ei katsota hyvällä, eli perskännien vetäminen on maailmanlaajuisesti sallitumpaa miehille kuin naisille. Itse juon vain väkeviä, ja se herättää aina hämmennystä ulkomailla. Suomi taitaa olla melko turvallinen maa, kun alaikäiset tytöt voivat dokata viikonloppuöisin keskenään ulkona ilman, että sitä pidetään hengenvaarallisena toimintana.

Nainen osaa olla sopivassa tilanteessa avuton.
Arvostan miehistä apua esimerkiksi erittäin raskaiden esineiden nostamisessa. Olen kohtuullisen lyhyt, joten on hirveän kiva, jos joku kaksimetrinen voi kaupassa ojentaa tavarat ylähyllyltä. Voisin tietysti etsiä tikkaat, mutta ei minulla ole mitään tarvetta pärjätä kaikessa itse.

Nainen kääntää kielteiset tunteet itseensä.
Vaikuttaa siltä, että naiset kääntävät
aggression sisäänpäin ja miehet ulospäin, sillä miehille vihan ilmaiseminen julkisesti on sallitumpaa kuin naisille. Syömishäiriöt, itsensä viiltely ja monet mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä, ja miehet taas luultavasti johtavat katutappelujen tilastoja.

Nainen on huono tiimipelaaja.
En usko. Kirjoittaminen on soololaji, mutta kaikki, mitä sen ympärillä tapahtuu, on tiimityötä. Kustannusala on naisvaltainen, ja siellä tiimityö on hyvin tärkeää.

Nainen on väkivallan uhri.
En tykkää sanasta uhri, en naisten enkä miesten kohdalla. Se antaa ymmärtää, että jos ihminen on joskus kohdannut väkivaltaa, hän on uhri loppuelämänsä. Sitä hyvin harva väkivallan kohteeksi joutunut haluaa. Uhrius on historiallisesti ollut aina enemmän naisten kuin miesten heiniä, mikä ei ole miehillekään hyvä juttu, koska heidän oletetaan sitten olevan kaikesta selviäviä sankareita.

Vahvaa naista pidetään uhkana.
Riippuu kulttuurista, mitä pidetään vahvana naisena. Yleensä vahvuuden ajatellaan liittyvän kodin ulkopuoliseen työhön, eikä esimerkiksi kotiäitiyden haasteista selviämistä pidetä vahvuutena. Voisi kysyä, että onko se uhka jollekulle, jos nainen elää elämää, jossa kokee olevansa vahvimmillaan ja parhaimmillaan.

Nainen itkee katsoessaan romanttisia komedioita.
En katso romanttisia komedioita, mutta saatan itkeä elokuvissa. Kukapa voisi vastustaa esimerkiksi Tuulen viemää? Itkemistä pidetään naisille sallitumpana, mutta tunnen erittäin paljon itkeviä miehiä. Kyky itkeä on kaikille hyväksi.