Matin isoisovanhemmat syntyivät Suomessa. ”Suomalaisuus on vaikuttanut suuresti siihen, kuka minusta 
on tullut.” Kuva Nina Kaverinen
Matin isoisovanhemmat syntyivät Suomessa. ”Suomalaisuus on vaikuttanut suuresti siihen, kuka minusta 
on tullut.” Kuva Nina Kaverinen

Matti Kaske Cirigliano ei empinyt, kun äiti kehotti häntä hakemaan treffiohjelmaan, jossa amerikan­suomalaisille miehille etsitään Suomesta tyttöystävää.

Varsinainen unelmien poikamies! Amerikkalainen Matti Kaske Cirigliano, 27, saapuu terassille etuajassa ja näyttää siltä kuin hänet olisi napattu suoraan tavaratalon kuvastosta: hillitty vaaleansininen neule, kauluspaita, siistit ja istuvat farkut, valkoinen hymy. Ja kun Matti pääsee vauhtiin, hän paljastuu myös sanavalmiiksi ja karismaattiseksi kaveriksi.

Karismaa tarvitaan, sillä Matti on yksi kolmesta suomensukuisesta amerikkalaismiehestä, joka etsii itselleen suomalaista tyttö­ystävää syksyllä nähtävässä Love Connection -treffiohjelmassa. Päätämme testata, miten New Yorkin kyljessä varttuneen Matin charmi puree suomineitoihin ja lähdemme baarikierrokselle Helsingin keskustaan.

Kesäinen maanantai-ilta on lämmin, mutta ihmisiä on liikkeellä niukanlaisesti. Keskustan Mikon­kadun terasseilla tuopeistaan hörppii vain hajanaisia seurueita, nekin kovin miesvoittoisia.

Illasta taitaa tulla haastava. Matti ei kuitenkaan hämmenny. Hän saapui Suomeen kuvauksiin juhannuksen korvilla, ja silloin Helsinki oli vielä autiompi.

– Täällä oli niin kuollutta kaikkialla. Helsinki näytti zombikylältä, hän  nauraa.

Terassilla poikamiehemme saakin istua aivan rauhassa.

Äiti ilmoitti mukaan

Vuosi sitten elokuussa Matti sai äidiltään Judylta sähköpostin: Suomessa aletaan kuvata tv-ohjelmaa, jossa suomensukuiset amerikkalaispoikamiehet etsivät tyttöystäviä. Matin pitäisi hakea mukaan! Vaikka viesti oli puoliksi vitsi, Matti tiesi, että se oli äidin salainen toive.

– Hän tulisi ikionnelliseksi, jos menisin naimisiin suomalaisnaisen kanssa.

Äidin yllätykseksi poika tarttui tarjoukseen. Deittiohjelma kuulosti seikkailulta, ja seikkailuistahan hän piti. Matti lähetti saman tien hakemuksen ja sai pian vastauksen: hänet haluttiin tv-ohjelmaan.

Vaikka elämänkumppanin etsiminen telkkariohjelmassa saattaa kuulostaa absurdilta, Matille se on mahdollisuus muiden joukossa.

– Uskon, että tälläkin tavalla voi löytää sen oikean. Tietysti minulla  on vähän aikaa tutustua tyttöihin, ja on mahdoton ennustaa, miten kemiamme kohtaavat. Ystävyyssuhdekin olisi hieno asia, mutta haen romanttista rakkautta.

Toinen syy vaimonhakureissulle on kieli­taito. Matti ymmärtää suurin piirtein suomea mutta ei oikein rohkene puhua sitä.

– Jos rakastun suomalaiseen naiseen, opettelisin myös kielen kunnolla, hän sanoo.

Matti kiinnostui taustastaan toden teolla viitisen vuotta sitten. Hän kahlasi äitinsä kanssa läpi kaikki löytämänsä, isoisovanhemmilta jääneet paperit ja passit.

– Etenkin isoisoäitini Anna-Leena oli todella mielenkiintoinen henkilö, niin voimakastahtoinen ja itsenäinen nainen. 1920-luvulla hän karkasi järjestetystä avioliitostaan ja pakeni laivalla Jenkkeihin, Matti kertoo.

Keskellä valtamerta Anna-Leena tapasi ensimmäisen miehensä Mikon, ja Matin isoeno sai alkunsa. Mikko palasi kuitenkin bisnestensä perässä Suomeen ja katosi jäljettömiin. Myöhemmin Anna-Leena nai Hjalmarin, ja liitosta syntyi Matin mummo.

Matin Judy-äitikin syntyi Yhdysvalloissa, mutta hän vaalii ylpeänä suomalaisuuttaan ja puuhaa aktiivisesti Amerikassa asuvien suomalaisten yhdistyksessä. Matti opetteli lapsena Suomen historiaa ja söi ruisleipää, korvapuusteja ja lohta. Hän kävi suomalaiskirkossa, luki Mauri Kunnaksen kirjoja ja oppi rakastamaan talvea ja hiihtämistä. Harva se kesä Matin perhe vieraili sukulaistensa luona Suomessa.

– Isäni oli paljon työmatkoilla, ja imin eniten vaikutteita äidiltäni ja isovanhemmiltani. Jo pienenä minua pidettiin luokkani hiljaisimpana, työteliäimpänä ja vakavimpana lapsena.

Paineita pariutumisesta

Suomalaiselta Matti ei kuitenkaan näytä, ainakaan Ninan, 19, ja Julian, 18, mielestä. On the Rocksin terassille on saapunut pari nuorta naista, ja tönin Mattia juttelemaan heidän kanssaan. Small talk sujuu, ja Matti ja mimmit tulevat hyvin juttuun.

– Onpa sulava ja sosiaalinen mies. Charmi on kunnossa. Huomaa, ettei ole kotoisin Suomesta, naiset kehuvat.

Matti on heidän mielestään myös siistimmin pukeutunut kuin keskiverto suomalainen mies. Toinen naisista uskaltautuu arvuuttelemaan hänen ikäänsä.

– Yhdeksäntoista? Nineteen?

– No ei aivan, mutta olen aina ollut nuorennäköinen, Matti paikkaa kohteliaasti.

Sinkku ja 26-vuotias. Matti myöntää, että hän on alkanut tuntea paineita pariutumisesta – etenkin, kun hän näkee ystäviensä menevän naimisiin ja saavan lapsia. Hän ei ole koskaan seurustellut paria kuukautta pidempään.

– Mutta jos ei tunne olevansa valmis suhteeseen, tai elämässä on ollut muita tärkeämpiä asioita, ei mielestäni pidäkään kiirehtiä.

Muilla asioilla Matti tarkoittaa työtään. Hän on koulutukseltaan lääketieteellinen kuvittaja, eli piirtää lääketieteellisiin oppikirjoihin ja julkaisuihin kuvia muun muassa lihaksista ja bakteereista. Yksi syy sinkkuuteen on varmasti se, että hän on aina uppoutunut kouluunsa ja töihinsä. Matilla on myös pitkä lista asioita, joita hän kumppaniltaan vaatii.

– Etsin huumorintajuista naista, joka on kiinnostunut samoista asioista kuin minäkin, mutta tuo suhteeseen jotain uutta ja erilaista. Tärkeintä on, että luonteet ja tavoitteet osuvat hyvin yhteen.

Jos Matti löytää rakkauden Suomesta, naisen pitäisi olla valmis matkustamaan valtameren taakse. Matti aloittaa syksyllä tohtorinopinnot, jotka sitovat hänet Jenkkeihin ainakin kahdeksi, ehkä jopa kymmeneksi vuodeksi.

– Ymmärrän, että se voi aiheuttaa ongelmia.  Mutta tämä työ on sitä, mitä todella haluan. Voisin kuvitella muuttavani Suomeenkin, mutta en lähitulevaisuudessa.

Tuttu nuotti mummotunnelissa

Matin etsimää naista ei taida tältä terassilta löytyä. Arvaan kyllä, missä baarissa piisaisi ottajia, mutta vaarana on, että poikamiehemme syödään siellä elävältä. Matti näyttääkin vähän kauhistuneelta, kun kerron baarikujasta, jonka naisasiakkaiden tiedetään olevan nuorempien miesten perään. Uteliaisuus vie kuitenkin voiton – siispä ”mummotunneliin”!

Mutta täälläkään ei maanantai-ilta ole lähtenyt lentoon. Paikalla olevat naiset nojailevat joko tuoppeihinsa tai seuralaisiinsa. Matti voi siis ottaa lunkisti. Äkkiä hän kuitenkin kuulee erään naisen puheessa tutun nuotin.

– Oh my gosh! I love you! Minäkin olen suomensukuinen, ja kolmen pojan äiti. Olen sanonut heille, että haluan suomalaisia miniöitä.

Pääsisivätköhän poikani mukaan ohjemaan? nainen innostuu.
Suomalaisvaimon metsästys on siis useammankin äidin ja pojan
yhteinen harrastus.

Juttutuokion jälkeen on taas aika vaihtaa paikkaa. Päätämme kokeilla onneamme ravintola Milliklubilla, jonka amerikkalainen bloggari Rooshkin nimesi taannoin planeetan parhaaksi pokailupaikaksi.

Tavallisesti Matti käy baareissa hyvin harvakseltaan. Kuppilat eivät ole hänestä otollisimpia paikkoja luoda kestäviä ihmissuhteita. Baareissa voi tietysti tavata nopeasti kenet vain, mutta niissä joutuu myös aloittamaan aivan alusta.

– Jos tapaan ihmisen vaikkapa kuntosalilla, on jo paljon toden­näköisempää, että meillä on jotain yhteistä, Matti perustelee.
Teoria ei joudu testiin, sillä Milli­klubilla ei ole ristinsielua. Minne nuoret naiset ovat kadonneet?

– Porukka tulee vasta parin tunnin päästä, menkää Mbarin terassille, siellä ne ihmiset ovat tähän aikaan, baarimikko opastaa.

Masentava yhtälö

Totta se on! Lasipalatsinaukiolle on ahtautunut terassintäydeltä pari-kolmekymppistä kansaa, ja kaiuttimista pauhaa indie- ja elektropoppi. Istumme rempseän oululaisseurueen viereen, ja neitoset pälättävät hetken Matin kanssa. Pian jutut kuitenkin hiipuvat, ja naisten kiinnostus lopahtaa. 

– Hellanen, yksi toteaa kaverilleen, kun olemme lähdössä.
Ai mikä?

Se on oulua, ja tarkoittaa hellyttävää, meille selvennetään.

– Hassu tukka, toinen hekottaa.

Luulee varmaan, ettei poikamiehemme ymmärrä suomea.

– Ai hassu tukka? Kiitos vinkistä, Matti naurahtaa.

Voisi kuvitella, että hän on tottunut koviin vaatimuksiin. Mieli­kuvan mukaan asema ja lompakon paksuus määrittelevät Jenkkilässä miehen kiinnostavuuden. Mattia ajatus vain huvittaa.

– Voihan siinä olla jotain perää, mutta luulen, että mielikuva on tv-ohjelmien ja elokuvien muovaama.

Joskus Mattia kuitenkin mietityttää, mitä jos unelmien prinsessa ei koskaan kävelekään vastaan. Aika harva kuitenkin herättää kiinnostuksen, ja vielä harvemmin kohtaaminen syvenee seurusteluksi.

– Matemaattisesti se on aika masentava ajatus. Mutta jos pariutumista alkaa liikaa murehtia, ei se ainakaan onnistu. Täytyy vain toivoa, että jostain tulee se oikea vastaan. Ehkä televisio-ohjelmasta.

Matti Kaske Cirigliano
■ 27-vuotias Matti on kotoisin 
Cresskillin kaupunginosasta New Jerseysta. Matin äidin puolen isoisovanhemmat ovat kotoisin Suomesta. 
■ Tekee työkseen lääketieteellisiä kuvituksia, aloittaa pian tohtoriopinnot amerikkalaisessa yliopistossa. 
■ Harrastaa kitaransoittoa. Pitää myös patikoimisesta, melomisesta, 
sukeltamisesta ja lumilautailusta. Toivoo löytävänsä naisen, jonka kanssa voisi jakaa harrastuksensa.
■ On yksi Love Connection -treffisarjan kolmesta suomensukuisesta amerikkalaispoikamiehestä, joka etsii itselleen suomalaista tyttöystävää. Sarja nähdään syksyllä TV2:lla.