Lotta Kuurtokoski vaihtoi karppauksen raakaruokaan.
Lotta Kuurtokoski vaihtoi karppauksen raakaruokaan.

Yhä useampi kaivaa ruokapöydässä esiin omat pöperöt. Tutun ruokaympyrän tuijottelun sijaan hyvää oloa haetaan nyt räätälöidyillä valinnoilla.

Paleo, Atkins, ketokarppaus. Raakaruoka, fruitarismi, vegaanius. Lautas­malli.

Nykyään ruoka­valioissa on mistä valita, ja ihmisethän valitsevat. Yksi vannoo heraproteiinin nimeen, toinen kieltäytyy kaikista maitotuotteista ja kolmas juo maitoa vain, jos on itse hakenut sen suoraan tilalta.

Perustelu on kaikilla sama: oma hyvä olo. Juuri näin juuri minä voin kaikkein parhaiten.

Myös yhä useampi ravitsemusalan ammattilainen uskoo, ettei yksi­ ja sama ruokavalio sovi jokaiselle. Ammattilaisesta riippuen esimerkiksi geenit, hormonit tai yleinen vointi ratkaisevat, millaisella ruokavaliolla kukin voi parhaiten.

Ruokavalioremontin tehneet julistavat­ uutta olemustaan joskus kuin uskonnollisessa hurmiossa. Energiaa kuin ikiliikkujalla! Kilot katosivat! Vatsa toimii! Iho kukoistaa! Ei enää paluuta entiseen!

Sopisivatko sinullekin aivan uudenlaiset­ pöperöt? Lue vinkit tästä ja tee elämänmuutostesti.

Vain ystävällisiä ruokia

Ajattelitko, että kukkakaali, jogurtti­ tai kaurapuuro olisivat terveellisiä?

Voivat ne ollakin, joillekin, mutta eivät välttämättä sinulle. Tähän väitteeseen perustuu uusi­ amerikkalainen hittidieetti The Plan.

Siinä syödään ensimmäisen 20 päivän aikana tarkasti ohjelman­ mukaan niin, että joka päivä kokeillaan uusia ruoka-aineita. Seuraavana päivänä käydään puntarilla. Menetelmä vaatii tarkkuutta ja pitkää pinnaa, mutta tuloksista­ voi dieetin kehittäjän Lyn-Genet Recitaksen mukaan päätellä, mitkä ruoka-aineista ovat juuri sinulle ”ystävällisiä” ja mitkä taas ”reaktiivisia”.

Recitaksen mukaan­ reaktiiviset ruuat lihottavat, koska ne aiheuttavat kehossa tulehdusreaktion. Uusi ruokavalio rakennetaan ystävällisten ruokien varaan.

Recitaksen mukaan esimerkiksi juuri kukkakaali ja jogurtti päätyvät yllättävän usein kiellettyjen listalle.

Lyn-Genet Recitas: The Plan. 14 €,amazon.com.

Hormonit sanelevat safkan

Pihdit näyttävät, hmm, pelottavilta, kun iho puristuu­ niiden väliin. 

– Mittaus on kivuton, vakuuttaa ravintovalmen­taja Tytti Koro.

Pihdeillä mitataan rasvan määrää eri puolella kehoa.­ Biosignature-menetelmän oppien mukaan rasvan sijoittuminen kertoo ihmisen hormonitasapainosta.Esimerkiksi rasvan kerääntyminen vatsan seudulle saattaa kieliä stressihormoni kortisolin ylituotannosta. Lapaluiden päälle ja jenkka­kahvoiksi lantiolle kasaantunut rasva taas voi johtua huonosta hiilihydraattien sietokyvystä.

Kehoa mitataan 12 eri kohdasta ja tuloksien perusteella­ asiakkaalle räätälöidään yksilöllinen, juuri tämän hormonitoimintaa tukeva ruoka­valio.

– Eniten räätälöidään hiilihydraattien määrää, Tytti kertoo. 

Kaikille olennaista on riittävä proteiinin ja hyvien rasvojen saanti sekä kasvisten suuri määrä. Tytin mukaan asiakkaina käy etenkin ruuansulatusvaivoista kärsiviä sekä ikuisia laihduttajia.

Kanadalaisen urheiluvalmentajan Charles Poliquinin kehittämä menetelmä on herättänyt myös kritiikkiä. Sitä on syytetty epätieteelliseksi ja ohjelmaan usein kuuluvien lisäravinteiden määrää on kummasteltu.

Mittaus ja ruokavalion laadinta 240 euroa, ­optimalperformance.fi.

Karppaus jäi, raakaruoka tuli

2000-luvun alkupuolella Lotta Kuur­tokoski tajusi, että kaikki ei ollut kunnossa. Hän karppasi  eli söi säntillisesti vähän hiilareita ja paljon lihaa ja maitotuotteita. Aluksi paino laski ja olo oli kevyt.­ Jonkin ajan kuluttua väsymys kuitenkin lisääntyi ja paino alkoikin nousta.

Lotta matkusteli Intiassa joogamatkoilla. Siellä hän kuuli, kuinka ihmiset keskustelivat uusista, oudoista­ ruoka-aineista, super­foodeista. Spiruliina, ravinteikas levävalmiste,­ oli ensimmäinen superfood, jota Lotta matkoillaan maistoi. Siitä alkoi ruokaremontti yrityksen ja erehdyksen kautta.

– Joogatessa tietoisuus omasta kehosta lisääntyy. Huomasin pian, mikä ruoka minulle sopii ja mistä tulee huono olo, Lotta, 36, kertoo.

Pikkuhiljaa Lotta rakensi itselleen uuden ruokavalion. Nykyisin hän syö pääasiassa raakaruokaa ja superfoodeja eli mahdollisimman ravinteikkaita ruokia. Ehdoton hän ei kuitenkaan ole ja ottaa esimerkiksi ravintolassa sitä, mitä mieli tekee.

– Tiedän ihmisiä, jotka Suomessakin syövät raakaruokaa ympäri vuoden, mutta se on niin elimistöstä kiinni. Jos minä söisin pelkkää salaattia talvella, olisin ihan jäässä. Kylmällä ilmalla kaipaan maadoittavampaa, mausteista ruokaa.

Lotta arvelee, ettei karppaus sopinut­ hänelle siksi, että hänen kilpirauhasensa kaipaa enemmän hiilareita. Superfoodien ja raakaruuan ansioista Lotta sanoo olevansa iloisempi ja jaksavansa paremmin.­ Myös nuoruudessa vaivannut atooppinen ihottuma on tiessään.

Lotan ruokapäivä

 Aamupala:  Litran smoothie, jossa mm. mustaherukoita,­ lehti­kaalia, persiljaa, pähkinöitä, inkivääriä ja superfood-jauheita: macaa, soijalesitiiniä, vehnänorasta, marjoista tehtyä C-vitamiinijauhetta, spiruliinaa ja raakakasviproteiini­jauhetta.

Lounas:  Kesäkurpitsasta suikaloitua ”spagettia” ja pähkinä-paprika­kastiketta.

Välipala:  Raakasuklaata superfoodeilla höystettynä.

Iltapala:  Fetasalaatti, höyrytettyjä vihanneksia ja oliiviöljyä.

Pastanpurijasta karppaajaksi

Kananmunia, pihvejä ja sika-nautaa, niistä on Mikko Rautavirran, 25, ruokavalio tehty. Ensimmäisen kerran Mikko ryhtyi karppaamaan yhdeksän vuotta sitten, kun hän aloitti kuntosalitreenin.

– Isoveljenikin kävi kuntosalilla ja karppasi. Ajattelin sen kuuluvan asiaan, Mikko kertoo.

Mikko Rautavirta aloitti karppaamisen kuntokuurin ohessa.

Hän innostui huomatessaan, että­ karppaajana saattoi syödä isoja annoksia, mutta paino putosi silti. Aluksi hän söi pääasiassa jauhelihaa, pekonia ja kebabia. Kasvikset ovat hiipineet Mikon ruokavalioon vasta viimeisen viiden vuoden aikana.

– Kurkku on suosikkini. Lisäkkeeksi keitän usein parsakaalia tai teen kukkakaalimuusia.

Ravinnon pääpaino on silti punaisessa­ lihassa, jota Mikko syö viitenä tai kuutena päivänä viikossa. Kotona hän joko kokkaa jauhelihaa tai paistaa pihvejä kerman kera. Vähärasvaisen kanan tai maito­rahkan kanssa hän käyttää rutkasti voita. Kerran viikossa, lauantaisin, hän pitää herkkupäivän.

– Joskus odotan jo perjantaina, että olisipa lauantai. Toisinaan käyn vasta lauantai-iltana hakemassa jotain­ pientä, sipsejä tai suklaata.

– En ole ikinä kipeänä eikä päivisin väsytä, Mikko listaa karppauksen hyviä puolia.

Hän sanoo huomaavansa väsymyksen heti, jos hän joskus erehtyy syömään ison annoksen pastaa, entistä lempiruokaansa.

Mikon ruokapäivä

Aamupala:  Kolme voissa paistettua kananmunaa, päällä kinkkua. 

Lounas: Lautasellinen salaattia, päällä kinkkua ja maksakastiketta. 

Päivällinen: Salaattia ja kinkkua. 

Iltapala: Purkki maito­rahkaa, seassa ruoka­lusikallinen voita.

Pirjo valitsi hormonidieetin

Mmmm, suklaata!

Pirjo Törni söi yhden suklaakeksin ja lähti lenkille. Kesken matkan olo huononi, silmät ja iho kutisivat ja henki alkoi salpaantua. Oli soitettava ambulanssi.

Pirjo joutui tiputukseen. Syyksi paljastui äkillinen, suklaan sisältämän vehnän aiheuttama yliherkkyysreaktio. Joskus harvoin vehnäallergia oireilee näin: kun vehnän yhdistää liikuntaan, seurauksena voi olla sairaalareissu, vaikka normaalisti oireita ei tule. Reaktio voi tulla vaikka vain kerran elämässä.

Mittaukset paljastivat Pirjolle, että hänen aineenvaihduntansa oli hidastunut.

Kohtauksen jälkeen Pirjo sai vahvistuksen vilja-allergialleen, mutta ei kunnon opastusta siihen, miten korvata viljat. Yksi ravinto­terapeutti ei osannut auttaa, toinen suositteli liian kummallisia asioita. Myöhemmin Pirjo osallistui työpaikallaan Biosignature-luennolle, jolla kerrottiin ruokavalion räätälöinnistä hormonien mukaan.

– Kun siellä puhuttiin aamu­palan tärkeydestä ja puuron ja leivän korvaamisesta proteiinipitoisimmilla vaihtoehdoilla, ymmärsin, että ratkaisu taisi olla löytynyt, Pirjo kertoo.

Hän varasi ajan ravintovalmentajalle, joka mittasi pihdeillä rasvakertymiä ympäri kehoa.

– Mittauksista selvisi, että hiilihydraattiensietokykyni on huono ja aineenvaihduntani on hitaalla, mikä­ saattaa olla merkki laiskistuneesta kilpirauhasen toiminnasta.

Pirjo sai ohjeekseen jättää viljat ja sokerit pois. Tilalle­ tuli tuttuja ruokia kuten­ paljon kasviksia ja proteiininlähteiksi kanaa, kalkkunaa ja kalaa. Kuntoiluakin Pirjo lisäsi.­

Nyt – reilu vuosi, kymmenen valmennuskertaa, useita treeni­ohjelmia ja 650 euroa myöhemmin – Pirjo on tyytyväinen.

– Eihän se halpaa ollut, mutta oli se sen arvoista. Lähdin hakemaan terveyttä ja hyvää oloa, mutta siinä sivussa kiloja katosi 14 ja rasva­prosentti putosi 36:sta 20:een.

Ei elämäntaparemontti kyllä koko­ ajan ihan helppoa ollut.

– Viljaton elämä oli aluksi todella hankalaa kodin ulkopuolella. Allergiani­ on vaatinut kekseliäisyyttä, omia eväitä ja paljon ymmärtämystä­ kanssaihmisiltä.

Pirjon ruokapäivä

Aamupala: Kalkkuna­fileetä ja salaattia siemenillä ja oliiviöljyllä höystettynä.

Lounas: Kanaa ja uunikasviksia,­ hieman riisiä ja öljyä.

Välipala: Mustikoita ja rahkaa.

Päivällinen: Savulohta ja salaattia, oliiviöljyä.

Iltapala: Omena.

Päivän mittaan pari litraa vettä.

Geenisi kertovat mitä syödä – tulevaisuudessa

Sama ruoka-aine saattaa vaikuttaa sinuun eri tavoin kuin ystävääsi, koska geeniperimänne ovat erilaiset. Ruokavalinnoilla voi myös vaikuttaa siihen, aktivoituuko jonkin geenin toiminta vai ei.

Näihin havaintoihin perustuu uusi tieteenhaara, nutrigeno­miikka. Sen tavoitteena ovat yksilölliset, geeneihin perustuvat­ ruokasuositukset.

Niihin on kuitenkin vielä matkaa. Suomessa tutkitaan nyt esimerkiksi Itämeren ruokavalion ja geenien vaikutusta diabetekseen sekä ravinnon ja geenien yhteisvaikutusta osteoporoosiin.

Katse kilpirauhaseen

Hallitsemattoman painon­nousun takana voi olla myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Tämä suhteellisen tuntematon sairaus on meillä yllättävän yleinen: siitä kärsii noin viisi prosenttia suomalaisista, ja diagnosoimattomia tapauksia­ voi joidenkin arvioiden mukaan olla jopa toinen mokoma.­

Painonnousun lisäksi muita oireita ovat muun muassa väsymys, palelu ja mielialan lasku. Vajaatoiminnan saa selville hormonitasapainoa mittaavalla verikokeella. Mikäli tulokset mahtuvat vain vaivoin viitearvojen sisälle, lähemmät­ tutkimukset ovat alan gurun, professori Matti Välimäen mukaan tarpeen. Hormonitietoiset ravintoekspertit neuvovat kilppariruokavalioon

D-vitamiini-, jodi- ja seleenilisiä sekä varoittelevat vähentämästä­ liiaksi hiilihydraatteja. Selvässä vajaa­toiminnassa tarvitaan aina myös lääke­hoitoa.

Raakaruoka

 = Ruoka-aineita ei kypsennetä suuntauksesta riippuen yli 40–46 asteen­ lämpötilassa. Näin entsyymit ja vitamiinit säilyvät paremmin.  Raakaruoka on yleensä (lähes) vegaanista, mutta maailmalla hurjimmat vetävät lihaakin raakana.

Karppaus

= Yleisnimitys ruoka­valioille, joissa hiilihydraattien määrää rajoitetaan. Tyylisuunnat vaihtelevat läski-voi-dieeteistä vegaani­karppaukseen.­

Hormoniruoka

= Hormonitoiminnan perusteella räätälöity ruokavalio. Perustuu oletukseen, että ruokavaliolla voi vaikuttaa hormonitoimintaan ja sitä kautta muun muassa rasvan kertymiseen kehossa.