Kesäretki Pohjois-Norjaan on kalamiehen ja luonnonystävän unelma.

Seilandin saarella Pohjois-Norjan Länsi-Finnmarkissa vuorenrinne kohoaa kohti taivasta. Polkua ei näy. Rinnettä täplittävät pienet, käppyräiset puut ja aluskasvillisuuden välistä pilkottavat kivenlohkareet.

Nähdäkseen edes vilauksen Seilandin jäätiköstä olisi kiivettävä 714 metriä ylös jyrkkää vuorenrinnettä. Askeleet on harkittava huolella, mutta silti kengän alta vyöryy liikkeelle kivenmurikoita. Aluskasvillisuus piilottaa tukevat jalansijat. Salakavalat kuopat ovat pahimpia: jalka vain hupsahtaa reikään reittä myöten.

Vaellusopas Tore Karlstrøm neuvoo helppokulkuisempia linjauksia. Toren tytär Ida kulkee joukon viimeisenä huolehtien, ettei kukaan jää jälkeen. Märkä maa kastelee kengät. Takit ja fleecet on survottu reppuihin aikoja sitten. Tore neuvoo levähtämään aina, kun on tarvetta. Aikaa on. Retkeen on varattu kymmenen tuntia.

Lepotauolla aurinkoisella tasanteella maisemat ovat mahtavat. Kahvi ja voileivät virkistävät.

Paluumatka alas vuorenrinnettä sujuu vikkelämmin. Märällä alarinteellä kengät kuitenkin lipeävät, ja osa matkasta menee pyllymäkenä. Illalla Alta Adventuresin tukikohdassa retkeläisiä odottaa palkinto: sauna, kaksi lämmintä ulkoallasta ja herkullinen ruoka.

Seitä ja turskaa

Vene pysähtyy kohtaan, jossa veden alla on vuori ja merellä syvyyttä vain 18 metriä. Pian siima on jo kireällä, ja virveli taipuu mutkalle. Opas neuvoo, kuinka voin keventää kelaamista nostamalla vapaa ensin ylös ja kelaamalla vasta sitten. Ja hurraa, sieltä nousee iso kala ja toinen vähän pienempi. Kaksi seitä.

Kohta virveli taas notkuu. Tällä kertaa veneeseen mötkähtää turska. Saaliista valmistaa keiton kokki Jan Magne Hestvik. Koskaan ei kalakeitto ole maistunut yhtä hyvältä.

Arktinen thai-temppeli

Auto etenee kohti Nordkappia Porsangerfjord-vuonon tuntumassa, kun vauhti hiipuu. Edessä jolkottaa porolauma.

Magerøynsalmen ali kuljetaan Nordkappin tunnelia. Yli 200 metriä merenpinnan alapuolella kulkeva tunneli jatkuu liki seitsemän kilometriä. Seuraavaksi tietulliin: henkilöauto ja kuski 19 euroa, muut aikuiset 6 euroa per henki.

Nordkapp-hallissa matkailijoita pyydystävät iso matkamuistomyymälä ja kahvila. Alakerrassa ovat kappeli, näyttelyitä ja elokuvasali, jossa pyörii nonstoppina elokuva Nordkappin neljästä vuodenajasta. Huoneen kokoinen thai-museo on omistettu thai-kuningas Chulalongkornille, joka vieraili Nordkappissa 1907 ja kaiverrutti nimensä kallioon.

Euroopan pohjoisin piste

Nordkappia sanotaan Euroopan pohjoisimmaksi pisteeksi, 71° 10' 21" N. Pilkuntarkasti se ei pidä paikkaansa. Nordkapp on Euroopan pohjoisin paikka, jonka voi saavuttaa maanteitse. Pohjoisin piste sijaitsee vasta seuraavalla niemekkeellä, vaikeapääsyisellä Kinnaroddenilla, joka on reilut 230 metriä korkea kallioniemi.

Päivä huipentuu linturetkeen Gjesværstappanin suojelualueella. Punanokkaiset lunnit on helppo tunnistaa. Ne ovat varsinaisia sydänkäpysiä: pysyvät puolisonsa rinnalla loppuikänsä. Lunni voi pyydystää nokkaansa yhdellä kertaa kymmenen pikkukalaa.

Mötkäleet merrassa

Båtsfjordin kalastajakylässä odottavat vene ja naulakollinen sadehaalareita. Hupunnyörit kiristetään tiukalle. Sade ei kalamiestä haittaa, kun mielessä siintelevät kuningasravut.

Avovene on turistimallia: keskelle on asennettu kolme riviä istuimia turvakaarineen. Merenkäynti yltyy, ja vene jyskyttää aalloilla. Jokainen jymähdys tuntuu sisuskaluissa saakka.

Keulan heittämät pärskeet valuvat ryöppynä kasvoilta haalarin uumeniin. Kun merrat päästään kokemaan, keula täyttyy kuningasravuista.

Kuningasrapu on suurimpia tunnettuja niveljalkaisia. Edessä sätkivillä äyriäisillä on raajasta raajaan levitettynä mittaa vähintään 80 senttiä. Yksi otus voi painaa 15 kiloa.

Safari päättyy pöytään

Vartin päästä herkutellaan jo saaliilla. Kuningasrapu ei kuulu Jäämeren alkuperäisluontoon. Neuvostoliitto siirsi taloudellisesti arvokkaita kuningasrapuja 1960-luvulla Murmanskin alueelle. Sieltä ne levisivät pikku hiljaa muuallekin Jäämerellä.

Venäjällä ja Norjalla on yhteinen kalastuskomissio säätelemässä kuningasravun kalastusoikeuksia ja maakohtaisia pyyntikiintiöitä. Turisti voi pyytää Norjassa kuningasrapua vain matkailuyrittäjien järjestämillä opastetuilla kuningasrapusafareilla.