Koskisen sisarussarjan taiteilijasielut, Sauli, 28, ja Saana, 31, ovat aina luottaneet siihen, että elämä kantaa. – Sauli hyppää minua rohkeammin tyhjän päälle, laulajasisko sanoo viihdyttäjäveljestään.

Se oli aattoilta kummallekin. Sauli Koskinen, 28, oli luvannut tulla seuraksi ja Saana Koskinen, 31, oli luvannut tarjota pikkuveljelle lasillisen samalla kun liimaisi esiintymisasuunsa kuuttatuhatta pikkuruista strassia. Saana oli väsännyt pukua jo viikkoja, mutta hänen mielestään
ensimmäiseen burleskiesitykseen ei voinut panostaa liikaa.

Kumpaakin jännitti.

– Kelaa nyt, mun pitäisi huomenna nostella toista ihmistä jäällä, luistimet jalassa, Sauli hermoili seuraavan päivän esiintymistään Dancing On Ice -kilpailussa.

– Kelaa ite, mun pitäisi huomenna riisuutua kahdensadan katsojan edessä, Saana hymähti takaisin.

Seurasi silmänräpäyksen mittainen hetki ennen kuin sisarukset räjähtivät käkättävään nauruun.

– Miten me taas tähänkin ajauduttiin!

Ei aikaa arkailuun

Koskiset onnistuivat kumpikin loistavasti. Tosin Saana jännitti burleskidebyyttiään niin, ettei muista siitä mitään, mutta keikkapyyntöjä on ainakin tullut lisää. Saulin urakka puolestaan huipentui Dancing On Icen voittoon. Aika mainiosti kaverilta, joka ei ollut luistellut sitten koulun liikuntatuntien.

Tänään Sauli ja Saana istahtavat yhteiselle lounaalle. Saana valitsee nopeasti salaatin, Sauli puntaroi pitkään tonni­kalan ja pastan välillä.

– No kuoharit me ainakin otetaan!

Perheen taiteilijasielut, se kuvannee Koskisten keskimmäistä Saanaa ja nuorimmaista Saulia parhaiten. Neljän sisaruksen sarjaan kuuluvat myös esikoinen Salla, 34, sekä Saulin kaksossisko Sara, 28, jotka kuulemma ovat niitä seesteisempiä tapauksia.

– Siskojen tulisuus asettui murrosiän jälkeen, ja heistä tuli meitä lukeneempia ja perheenäitejä. Salla ja Sara pyörittävät isämme rakennusyrityksen toimistoa, missä me tuskin selviäisimme viikkoakaan saamatta paikkaa kaaokseen, Saana ja Sauli selvittävät.

– Isä on nauranut, että siskoissa on enemmän ainesta hänen työnsä jatkajiksi kuin ainoassa pojassa, Sauli kertoo ja muistelee isän joskus toivoneen hänestä mäkihyppääjää.

– No, tulikin luistelija, sisarukset päästävät taas ilmoille tarttuvan käkätyksen.

Saulista tuli myös tv-ohjelman isäntä ja viihdereportteri – tai ”yleinen viihdyttäjä”, kuten hän ehdottaa tittelikseen.

Siinä missä levottoman Saulin oli vaikeaa keskittyä koulunpenkissä, Saana oli tunnollinen koululainen. Hän toi kotiin hyviä numeroita, ja hänet valittiin Helsingin Kuvataidelukioon, Torkkeliin.

– Vaikka opiskelu kulki helposti, tiesin sisimmässäni, etten jatkaisi sitä lukiota pidemmälle. Yksin ollessani harjoittelin laulamista, koulutin ääntäni ja olin päättänyt, että lukion päättyessä olisin valmis laulajaksi. Jos jotain haluan, olen siinä hyvin määrätietoinen, Saana kertoo.

Ja niin siinä kävi, että erään baari-illan aikana Saana päätyi laulamaan hyvinkääläiskuppilan lavalle. Baarissa istui myös muusikkomies, joka tiesi ystävänsä etsivän uhkeaäänistä naissolistia bändiinsä. Kohta Saana jo istui junassa matkalla Helsinkiin Five Fifteen -yhtyeen treeneihin koelaulamaan.

– Tuohon aikaan kuuntelin Céline Dionia ja keskityin siihen, että minusta tulee laulajadiiva. Minulla ei ollut hajuakaan progressiivisesta rockista mutta tuumin, että ainahan sitä voi kokeilla.

Saana pestattiin yhtyeeseen siltä kiekaisulta. Five Fifteenin biisit piti opetella vauhdilla: vuoden 2002 kiertue oli alkamassa. Ensin esiinnyttäisiin Helsingin Tavastialla, sitten pitkin Norjaa ja Ruotsia.

Vielä kiertueen alkupuolella Saana yritti tehdä pääsykoetehtäviä Taideteolliseen korkeakouluun mutta totesi pian, ettei opiskeluputki olisi häntä varten. Elämä ja musiikki kutsuivat.

– Olimme saapuneet Osloon, kun bändin pojat alkoivat muistella ensiesiintymisiään. Kuka oli noussut lavalle 1980-luvulla, kuka 90-luvulla. Minä siinä totesin, että debyyttini oli ollut edellis­iltana Tavastialla. Kun tilaisuus koittaa, ei auta arkailla, Saana kuittaa.

Samoin uskoo Sauli: elämä kyllä kannattelee rohkeita. Hän oli 17-vuotias vasta koulunsa päättänyt, kun muutti ensimmäisen kerran ulkomaille.

– Vanhemmat ehkä toivoivat minun jatkavan lukioon, mutta ilmoitinkin muuttavani Kanarialle. En viipynyt siellä puolta vuotta pidempään mutta ajattelen edelleen, että se oli hyvää kokemusta. Todistusten sijaan olen kerännyt enemmän oppia elämänkoulussa, Sauli sanoo.

Sellaisena hän näkee osallistumisensa Big Brotheriin vuonna 2007 sekä muuttonsa Amerikkaan 2010. Los Angelesiin veti suhde laulaja Adam Lambertin kanssa, mutta kaupunki jäi Saulin pysyväksi kodiksi parin keväisen eron jälkeen.

– Sauli on siinä erilainen, että hän hyppää rohkeammin tyhjän päälle. Menee uuteen paikkaan ja keksii siellä, mitä tekee. Toisinaan minäkin haaveilen muutosta ulkomaille, mutta työ pitäisi olla tiedossa jo etukäteen, Saana kuvailee.

Hyvinkää–Helsinki–Hollywood

Koskiset ovat kotoisin Hyvinkäältä, missä Salla ja Sara asuvat edelleen. Helsingistä on sinne matkaa reilut 50 kilometriä, mutta Kallioon kotiutunut Saana käy kotikulmilla melkein yhtä harvoin kuin Los Angelesissa asuva Sauli.

– Arki on niin täyttä. Jos siskot ovat vapaalla viikonloppuisin, minä olen silloin yleensä keikoilla, Saana sanoo.

Laulukeikoillaan lavalle nousee Miss Saana and the Scudda Hoos, burleskishow’ssa Saana esiintyy tanssija­nimellä Molly Moonstone. Hän on
ammatiltaan myös taidemaalari, Miss Saana Art -töitä on vuosien ajan lähtenyt eri puolille maailmaa Amerikkaa ja Australiaa myöten. Koska Saanan taide ei ole vielä lyönyt undergroundpiireistä läpi suuren yleisön tietoon, se ei vielä riitä elättämään tekijäänsä. Nykyinen päivätyö peruukintekijänä on kestänyt puolitoista vuotta.

– Jotta ehdin tehdä kaikkea, herätyskelloni soi viimeistään puoli kuudelta ja keikkailtoina työpäivät venyvät yöhön.

Saana ja Sauli miettivät, milloin viimeksi kaikki sisarukset ovat olleet yhtä aikaa koolla. Ei ainakaan mummin synttäreillä, koska Saana oli keikalla.

– Siskonpojan synttäreillä olin kyllä, Saana keksii.

– Siellä olivat kaikki muut paitsi minä, Sauli vastaa.

Pähkäily ulottuu viime kevääseen, kun Sauli edelliskerran kävi Suomessa, silloin varmuudella oltiin koolla.

– Läheisyytemme ei ole kärsinyt välimatkasta. Meillä on oma chattirinki, jossa vaihdamme kuulumisia lähes päivittäin. Tiedämme kaikki toistemme asiat. Emme ole koskaan pitäneet salaisuuksia sisarusten kesken. Nekin jutut, joita ei ole viitsinyt kertoa vanhemmille, on jaettu sisarusten kanssa.

Nelikolla on yhteisiä ystäviä, eikä Sauli koe, että suhde kaksossiskoon olisi suuresti poikennut muista siskoista.

– Yhtä paljon olen tapellut kaikkien kanssa, hän naurahtaa.

Edes vanhempien avioero ei saanut nelikkoa erilleen. Eron aikaan kaksoset olivat 14-vuotiaita, Saana 17, ja 20-vuotias Salla oli jo muuttanut omilleen. Saana ja Sauli jäivät isän kanssa, Sara muutti äidin mukana lähistölle.

– Totta kai ero oli kova paikka meille lapsille, ja uudessa elämäntilanteessa piti opetella uusia asioita. Mutta vaikka vanhempamme erosivat, se ei erottanut meitä lapsia toisistamme, Saana aloittaa.

– Me sisarukset ikään kuin lähennyimme uudestaan murrosiän kahinoiden jälkeen. Jos jotain, välimme vain tiivistyivät eron jälkeen, Sauli nappaa kiinni siskonsa lauseesta.

– Onneksi vanhemmat ovat hyvissä väleissä keskenäänkin.

Tyylistä tinkimättä

Marraskuinen tuuli on viiltävä, kun Koskiset astuvat lounaspaikastaan kadulle. Vastaan kävelee toppatakkia ja turkiskaulusta, mutta nämä kaksi kuljeksivat myssyittä ja hanskoitta, Sauli nahkarotsissa ja Saana lyhyessä villakangastakissa.

– Hanskat ja sukat kuuluvat vasta keski­talven pakkasiin, Saana ilmoittaa.

– Tyylistä ei tingitä, veli virnistää.

Sellaista se oli jo Hyvinkään-vuosinakin. Saana ja Sauli etsivät rajojaan ja
ilmaisivat itseään ottamalla lävistyksiä, tatuointeja ja kokeilemalla mitä kekseliäimpiä vaate- ja hiustyylejä. Saulin päässä versoi vuoroin rastat, vuoroin sähkönsininen pehko. Saanan tukka vaihteli mustasta vaaleanpunaiseen.

– Lainailimme vaatteita sekä toisiltamme että isän kaapin perukoilta. Muistatko kalsaripaitalookin, kun pukeuduimme faijan vanhoihin kerrastoihin? Minä poseeraan sellaisessa yhdeksännen luokan koulukuvassa, Saana parahtaa.

– Ja sitten löysimme ne ihonmyötäiset hiihtopuserot ja vanhat Adidas-verkkaritakit. Niitä käytettiin samaan aikaan värillisten silmälasien kanssa, Sauli innostuu.

– Sulla oli keltaiset linssit ja mulla liilat, Saana muistaa.

Sitä Sauli ei muista, kuinka Saana kulki koulussa itse ompelemassaan täys­pitkässä leopardikuosimekossa.

– Etkö muista sitä 70-luvun kylpy­takkiakaan? Sitä mustaa, jossa oli suuria oransseja kukkia. Sen kanssa koristelin tukkani foliolla, Saana kikattaa.
Vaatteet ovat noista ajoista päivittyneet mutta eivät edelleenkään tylsiksi. Sisarukset tykkäävät ilmentää pukeutumisellaan persoonallisuuttaan. Tänään Saulin saappaissa on kannan täydeltä niittiä ja Saanan jalassa kimaltavat Minna Parikan korkkarit.

– En pukeudu erottuakseni muista tai hakeakseni huomiota. Riittää, kun tyyli on omasta mielestäni cool, Sauli kertoo.

Saanallekin pukeutuminen on leikittelyä fiiliksillä ja mielikuvituksella.

– Minua ei kiinnosta, mitä muut tyylistäni ajattelevat, vaikka joskus perääni on huudeltu, että vappu meni jo, hän sanoo.

– Olen aina ollut isokokoinen enkä mikään siro tyttö. Vastustan ajatusta,
että silloin pitäisi pukeutua peittävään säkkiin ja häpeillä muotojaan. En ole ikinä arkaillut pukeutua haluamallani tavalla, koska olen sen muotoinen kuin olen.

Turha murehtia toisesta

Siksi Saana ihastui burleskiinkin: siinä iloitaan kehosta sellaisena kuin se on. Jokainen tanssija on yhtä upea isoine tai pienine kurveineen. Tosin tanssiharrastuksen aloitettuaan Saana on alkanut lenkkeillä, käydä kuntosalilla ja kiinnittää huomiota ruokavalioonsa. Vuoden aikana painosta on lähtenyt 20 kiloa.

– Kyse on suuremmasta elämäntapamuutoksesta, joka liittyi kolmekymppisyyteeni. Viihdyn tässä iässä paremmin kuin parikymppisenä. Nyt arvostan kuntoani ja vartaloani ja koen, että voin tehdä kehollani jotenkin enemmän.

Saana on innostunut myös kehonmuokkauksesta tight lacing -harrastuksen kautta. Siinä naiselle tehtiin mitta­tilaustyönä korsetti, joka muotoilee vartaloa tiimalasin malliseksi. Korsetti oli alkuun kivulias, mutta nyt vuoden harrastamisen jälkeen Saana nukkuu yötkin se päällään. Vyötärö on kaventunut niin, että kohta on uuden korsettitilauksen aika.

Eikö luonnollisuutta juhliva burleski ole ristiriidassa kehoa muokkaavan tight lacingin kanssa?

– Burleskissa saa olla sellainen kuin itse haluaa. Oma kauneusihanteeni löytyy 40–50-luvun muodista, Saana sanoo.

Sauli ei ole vielä nähnyt siskonsa tanssishow’ta.

– Minusta on mahtavaa, että Saana on löytänyt jotain noin innostavaa. Tuntuu myös hyvältä nähdä, miten terveellinen elämä on vaikuttanut häneen. Paitsi että sisko on pienentynyt silmissä, hän on energisempi ja aurinkoisempi.

– Minustakin tuntuu, että nykyisin näen kaiken myönteisemmin, Saana myötäilee.

Sauli löysi liikunnan ja terveysmehunsa jo aiemmin: Amerikan-kodissa odottaa rakas mehulinko ja lähikaupassa tuoreet hedelmät. Niitäkin enemmän hän kaipaa Losista aurinkoa, johon saa herätä lähes joka aamu.

Mutta olihan niitä terveyskokeiluja jo Suomen-vuosina. Kimppakämpässään Helsingin Ullanlinnassa Saana ja Sauli kokeilivat muun muassa mehupaastoa.

– Porkkana-kaalimehu oli niin pahaa, ettei sitä voinut juoda kakomatta. Se maistui samalta kuin miltä navetta haisee, Sauli kertaa.

– Ja Sauli laihtui kolmessa päivässä niin, että housut tippuivat. Kun hän näytti enää kaksiulotteiselta, komensin lopettamaan paaston, Saana hykertelee.

Se onkin harvoja kertoja, kun Saana on ollut huolissaan veljestään. Hän on nähnyt Saulin arkea Los Angelesissa ja tuntee ystävät tämän ympärillä.

– Joskus on tuntunut hassulta seurata Saulia julkisuudessa, varsinkin kun siellä on käsitelty hänen rakkauselämäänsä ja suhdetta Adamiin. Olen kuitenkin aina voinut olla ylpeä hänestä, Saana sanoo veljestään.

– Tiedän, että Sauli on löytänyt paikkansa Losista. Siellä on se energia, jota hän on kaivannut elämäänsä. Vaikka hän on kaukana, me voimme aina puhua kaikesta toisillemme. Kun se yhteys välillämme säilyy, ei toisesta edes synny hirveää huolta.

Mitä mieltä

Viihdeala
Saana: Olen tiennyt  kouluikäisestä, että se on ala, jolla haluan työskennellä. Lavalla olen kotonani.
Sauli: Olen vain ajautunut viihde­alalle, ei se ole ollut koskaan mikään unelma.

Tyyli
Saana: Tyylini on erittäin naisellinen. Rakastan 1940–50-lukujen vintagemekkoja! Tavaramerkkini ovat valkoinen raita hiuksissa ja tuli­punaiset huulet.
Sauli: Varusteisiini kuuluvat farkut ja nahkatakki, niillä pääsee aika pitkälle. Välillä vaatteiden ostelu lähtee kyllä lapasesta.

Haaveet
Saana: Haaveilen siitä, että saisin tehdä musiikkia, burleskia ja taidetta täyspäiväisesti.
Sauli: Haluaisin jatkaa liikunnan parissa. En tiedä, kehitänkö luistelua vai aloitanko jonkin uuden jutun.

Raha
Saana: Helpottaahan se, jos ei tarvitse joka senttiä laskea. Tuhlailusta minulle tulee huono omatunto. Vasta hiljattain olen oppinut shoppailemaan.
Sauli: Olen ihan fiksu rahankäyttäjä mutta osaan tuhla­takin. Kun ikää tulee, rahaa alkaa arvostaa: nuorena panin kaiken heti haisemaan, mutta enää tili ei saa mennä nollille.

Julkisuus
Saana: Julkisuus kuuluu taiteilijan työnkuvaan. On itsestä kiinni, miten sen handlaa.
Sauli: Olen ollut julkisuudessa onneksi ihan hyvässä valossa. Voihan sitä tehdä itsestään täyspellenkin.

Sauli Koskinen

■ Tv-juontaja ja viihdereportteri syntyi Hyvinkäällä 28.3.1985 kaksossiskonsa Saran kanssa. Asuu Los Angelesissa. Erosi keväällä laulaja Adam Lambertista kolmen vuoden seurustelun jälkeen.
■ Voitti Dancing On Ice -kilpailun. Teki tv-sarjan Saulin paras kaveri
Fox-kanavalle.

Saana Koskinen

■ Laulaja, kuvataiteilija ja burleskiartisti syntyi 29.7.1982. Asuu Helsingissä avomiehensä, kahden kissan ja yhden koiran kanssa.
■ Burleskinimi Molly Moonstone. Artistinimi Miss Saana.