Ja tiedän kyllä, että joku jättää tämän jutun lukematta pelkästään otsikon takia. Niitä on niin paljon, joille kesäkeitto on yksi lapsuuden pahimmista ruokainhokeista ikinä. Turhaan.

Bloggaaja Teresa Välimäelle ruoka on sekä työ että harrastus. Hänen perheessään syödään hyvin ­- ja useimmiten myös terveellisesti. Se vapaa-aika, mikä kahden lapsen ja yhden koiran yh-äidille jää, kuluu monesti juoksulenkkareissa.

Jes, kesäkeittoa!

Ja tiedän kyllä, että joku jättää tämän jutun lukematta pelkästään otsikon takia. Niitä on niin paljon, joille kesäkeitto on yksi lapsuuden pahimmista ruokainhokeista ikinä. Turhaan. Se on ihanaa, ja vieläpä kevyttä (jos jättää ihanan voin lisäämättä).

Nyt on sellainen tilanne, että olen ottanut kesän erittäin rennosti. Syönyt lähestulkoon mitä vain ja urheillut vähemmän, johtuen osin vallinneista sääolosuhteista. Erityisen paljon herkuttelin kesälomamatkalla, joka suuntautui Amsterdamiin. Matkaopaskin kehotti napostelemaan, toisin sanoen, syömään koko päivän aina sopivin väliajoin jotain pientä. Ja illalla isommin. Näin toimin, kun kerran suositeltiin, ja kyllä kannatti. Suosittelen Amsterdamia kaikille, jotka haluavat syödä hyviä aamiaisia, huippuhyviä pannukakkuja ja ruokaa kaikista mahdollisista maailman ruokakulttuureista yhdessä ja samassa kaupungissa.

Mutta takaisin siihen kesäkeittoon. Sain istua valmiiseen pöytään, johon nostettiin reilun kokoinen kattilallinen kesäkeittoa. Se oli valmistettu juuri niin kuin se pitääkin valmistaa. Tuoreista kesävihanneksista, joiden paras aika on juuri nyt! Ja niiden kasvisten lisäksi ei tarvitsekaan muuta kuin vettä, maitoa, suolaa ja pippuria…ai niin, sitä voita. Tässä kohtaa kannattaa tinkiä edes hieman siitä keveydestä. Voi vain maistuu kesäkeitossa niin hyvälle=). Yksinkertainen keitto, huolella valmistettuna, oli yksi tämän kesän parhaista ruoista, ehdottomasti. Kaiken herkuttelun jälkeen sain hyvän omantunnon, hyvän olon ja loistavan mielen.

Keitä oma kesäkeittosi nyt! Kohta on jo myöhäistä!

Aurinkoa=)

Teresa