Kuvat
Veera Hämäläisen kotialbumi, Shutterstock
Veeran tuli ennen nostettua herkästi sijoitetut rahat takaisin käyttöön. Nyt sijoittamisesta on tullut pitkäjänteisempää.
Veeran tuli ennen nostettua herkästi sijoitetut rahat takaisin käyttöön. Nyt sijoittamisesta on tullut pitkäjänteisempää.

Veera Hämäläinen havahtui viisikymppisenä siihen, että varallisuutta olisi kannattanut sijoittaa muuhunkin kuin asuntoon.

Jos Veera Hämäläinen, 58, voisi muuttaa mennyttä, hän aloittaisi sijoittamisen jo paljon aiemmin, eikä vasta lähes viisikymppisenä. Sitä ennen Veera eli nytku-elämää. Vaikka Veeran palkka viestinnän johtotehtävissä on aina ollut keskivertoa parempi, hän mieluummin käytti rahat elämästä nauttimiseen ja asumiseen kuin pyrki taloudelliseen riippumattomuuteen.

– Elämänfilosofiani oli, että pitää sijoittaa asioihin, joista voi samalla itse nauttia, kuten kotiin ja mökkiin. Rahaa kului tietenkin lapsiin, mutta myös enemmän vaatteisiin, matkoihin, ravintolaillallisiin ja harrastuksiin – yleisesti elämästä nauttimiseen, Veera kuvailee.

Kymmenisen vuotta sitten Veeralle tuli toinen avioero. Samoihin aikoihin myös lapset muuttivat pois kotoa. Tuntui kuin varallisuus olisi avioerossa vähentynyt enemmänkin kuin puolet. Se pisti miettimään taloudellisia asioita enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Kun asuin muutaman vuoden yksin, tajusin, että kaikki raha-asiat ovat omassa hallinnassani. Toisaalta yksin asuessa oli vaikeampi säästää kuin kahden hengen taloudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Veera alkoi miettiä myös lähestyvää eläkeikää. Ei olisi mukavaa joutua eläkkeellä koko ajan pihistelemään. Hän oli kyllä sijoittanut jo avioliittonsa aikana, vuodesta 2000 asti, mutta päätti nyt tehdä sitä tavoitteellisemmin. Aiemmin sijoitetut rahat olivat kuluneet perheen matkoihin ja muihin menoihin.

Vuonna 2013 Veera otti tavoitteekseen, että voisi eläkkeellä viettää omien toiveidensa mukaista elämää. Siihen kuuluu ainakin hyvin syöminen, matkustaminen, mökkeily, juhlat ystäville ja sukulaisille, liikuntaharrastukset, teatteri ja festarit.


Nytku-nautiskelijasta sijoittajaksi

Kun Veera ryhtyi sijoittamaan kurinalaisemmin, hän aloitti laittamalla pankkien valmiisiin rahastoihin noin 150 euroa kuukaudessa. Sitä ennen sijoitetut rahat oli tullut herkästi nostettua takaisin käyttöön.

– Aiemmin en tajunnut kunnolla korkoa korolle -efektiä. Kun sijoitukset olivat menneet hyvin, ajattelin vain, että nostanpa tämän kolme tonnia heti ja ostan matkan itselleni, Veera kertoo.

– Siihen aikaan, kun minä olin nuori, ohjeena oli, että kannattaa sijoittaa omaan asuntoon. Ajattelin, että olin hoitanut omalta osaltani sijoittamisen ottamalla asuntolainan ja maksamalla sitä, enkä miettinyt sijoittamista juurikaan sen enempää.

Ajatus lähenevästä eläkkeestä teki sijoittamisesta vähitellen pitkäjänteisempää ja hankinnoista entistä harkitumpia. Veera sanoo aina ostaneensa pääasiassa kestäviä laatutuotteita, mutta viime vuosina impulssiostokset ovat vähentyneet. Lisäksi hän pyrkii pitämään tavaran määrän pienempänä ja tekee entistä useammin eväitä töihin sen sijaan, että kävisi aina ulkona lounastamassa.

Terveyttä ylläpitävistä asioista, kuten ruoan laadusta tai harrastuksista, Veera sen sijaan ei tingi.

Rahatottumusten muuttamiseen on vaikuttanut myös Veeran nykyinen työ sijoituspalveluyrityksen viestintäjohtajana. Juuri se on saanut hänet pohtimaan, miksei hän aloittanut sijoittamista jo aiemmin. Ennen nykyisen työnsä aloittamista vuonna 2018 Veera työskenteli muilla toimialoilla.

– Olen silti ehdottomasti sitä mieltä, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tällä hetkellä säästöjä ja sijoituksia on Veeran mukaan kertynyt noin 44 000 euron edestä. Aikaa ”eläkerahaston” kerryttämiseen, käytännössä oman ikäluokan eläkeiän alarajaan, on vielä seitsemisen vuotta. Ainakaan sitä aiemmin Veera ei aio jäädä pois töistä.


Tavoitteena velaton koti

Veeran toinen tavoite on asua eläkkeellä velattomassa kodissa. Nykyisen omistusasunnon, Helsingissä sijaitsevan kaksion, velan maksaminen kokonaan ennen eläkeikää ei vielä nykyisellä maksusuunnitelmalla toteudu. Hän on kuitenkin harkinnut tekevänsä siihen muutoksia. Veera ajattelee, että se onnistuu, koska hän on hiljattain laittanut oman asuntonsa vuokralle ja saa siitä tuloja. Itse hän asuu miesystävänsa kanssa vuokralla toisaalla.

Lisäksi omistusasunto on joka tapauksessa eläkkeellä tarkoitus vaihtaa pienempään, velattomaan asuntoon. Siinä on myös tarkoitus asua eläkkeellä. Pieni kaupunkiasunto riittää, sillä Veeran suunnitelmissa on eläkkeellä viettää osa vuodesta mökillä ja osa ulkomailla matalampien elinkustannusten maissa.

Viime aikoina Veera on suunnitellut ottavansa sijoittamisessa enemmän riskejä suurempien tuottojen toivossa.

– Jotta sijoittamisesta olisi minulle enää merkittävää hyötyä, minun kannattaa ottaa siinä enemmän riskiä. Jos aloittaa kovin nuorena, pienistäkin puroista voi tulla jotain ilman sen suurempaa riskinottoa. Tässä kohtaa sijoitukset, joiden tuotto-odotus on suurempi, ovat kuitenkin kiinnostavampia kuin sellaiset, joilla vain säästetään, Veera sanoo.

Veera ajattelee, että voi ottaa enemmän riskiä, koska hänen eläkkeensä ei lähes 5 000 euron kuukausipalkan ansiosta tule missään tapauksessa olemaan ”ihan surkea”. Toisaalta vaikka hän menettäisi kaikki sijoituksensa, voi hän tarvittaessa vaikka myydä omaisuuttaan, kuten asuntonsa tai autonsa. Parhaassa tapauksessa sijoitukset kuitenkin mahdollistavat mukavammat eläkepäivät kuin ilman niitä olisi mahdollista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla