Espoolainen Veera Nurmela, 27, teki testamentin avopuolisonsa kanssa. – Varmistimme avopuolison oikeuden asuntoon.

Tiedottaja Veera Nurmela teki avopuolisonsa Simo Leinon kanssa testamentin heti, kun heistä tuli avopuolisoita. He muuttivat yhteen viime huhtikuussa ja ostivat yhteisen asunnon, 60 neliön rivitalohuoneiston Espoosta.

– Avopuolisoilla ei ole minkäänlaisia oikeuksia toistensa omaisuuteen. Testamentilla halusimme varmistaa, että toisella olisi oikeus ainakin asuntoon, jos toinen kuolee, Veera kertoo.

Niinpä Veera ja Simo allekirjoittivat yhteisen testamentin, jonka mukaan kuolleen avopuolison osuus asunnosta siirtyy toisen omaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteinen omistusasunto innosti Simo Leinon ja Veera Nurmelan testamentin tekoon.
Yhteinen omistusasunto innosti Simo Leinon ja Veera Nurmelan testamentin tekoon.

Heillä ei ole lapsia, joten he saattoivat testamentata omaisuutensa vapaasti. Testamentti koskee vain asuntoa. Muun omaisuuden he jättivät jaettavaksi perintökaaren mukaan itse kunkin suvulle. Kaaren mukaan lapsettoman ensimmäinen perijä ovat vanhemmat.

– Asunto on meille kummallekin rahallisesti arvokkain osa omaisuuttamme. Se on myös oma koti molemmille. Tuntuisi epäreilulta, jos kaiken surun keskellä vielä joutuisi kantamaan huolta oman kodin kohtalosta.

Avioliitossa lesken asema on turvatumpi, mutta aika tuoreena parina Veera ja puoliso eivät vielä halua naimisiin.

Esimerkkitapaus hätkäytti

Idean testamentin tekoon Veera sai Facebookin Vauras nainen -keskusteluryhmästä.

Siellä joku kertoi tapauksesta, jossa avopuoliso oli yllättäen kuollut ja leski odotti jännittyneenä, saako hän jäädä asumaan kotiinsa.

– Olimme juuri ostamassa asuntoa ja tuli mieleen, että hitsi, tämmöiseen pitäisi itsekin varautua.

Saako avoleski jäädä asumaan kotiinsa?

Veera otti asian puheeksi Simon kanssa, ja tämä oli samoilla linjoilla: varautuminen on hyvästä.

– Meillä on nyt kaikki asiat hyvin. Olemme vastarakastuneita ja onnellisia, mutta siihen ei pidä tuudittautua. Pitää varautua myös kaikkein hirveimpään tilanteeseen, toisen kuolemaan, Veera sanoo.

Harva tekee testamentin

Testamentin teosta ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille, joten kukaan ei tarkalleen tiedä, kuinka monet suomalaiset testamentteja tekevät.

Vaikuttaa siltä, että moni avopari suunnittelee asiaa, mutta ei kuitenkaan tartu toimeen. Kun ET etsi tähän juttuun haastateltavaa, parikymmentä avoparia kertoi testamentin pyörineen pitkään perheen puheissa. Testamentin tehneitä löytyi sen sijaan vähän.

Pitää varautua kaikkein pahimpaan.

Veerakaan ei tiedä nuoresta tuttavapiiristään ketään muuta testamentin tehnyttä. Syynä voi olla sekin, että suomalaiset ovat arkoja puhumaan perintöasioistaan.

On kuitenkin luultavaa, että avoparien keskinäiset perintöjärjestelyt lisääntyvät, kun nyt keski-ikäiset, vanhempia ikäpolvia useammin avoliitossa elävät parit vanhenevat.

Termeistä selkoa

Veeran ja Simon testamentti syntyi pankin lakimiehen luona. Asiantuntijan apu maksoi noin 300 euroa.

– Tutkin netistä testamenttimalleja, mutta testamentti ei ole kuin rannekello tai muu tavallinen ostos. Halusimme varmistua, että testamentti tulee varmasti oikein tehdyksi ja kaikki asiat menevät juuri niin kuin tahdomme.

Suomalaisista vain 10 prosenttia on tehnyt testamentin.

Pariskunta esimerkiksi halusi, että puolisolle siirtyy toisen kuollessa asunto täydellä omistusoikeudella.

Omaisuutta voi nimittäin testamentata myös erilaisin rajoituksin. Silloin pitää tietää, mitä sellaiset termit kuin hallintaoikeus, käyttöoikeus ja toissijaismääräys tarkoittavat. Lakimiehen luona Veera huomasi, ettei ollut niitä ennen täysin ymmärtänyt.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Tee testamentti asiantuntijan kanssa

Mikään ei estä tekemästä testamenttia itse, kunhan pitää huolen siitä, että se tulee tehtyä lain määräämällä tavalla. Testamentti pitää allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnä ollessa.

Jos tilanteesi on vähänkään mutkikkaampi, testamentti kannattaa tehdä asiantuntijan kanssa. Asiantuntija on usein perhe- ja perintöoikeuteen sekä verotukseen erikoistunut asianajaja tai lakimies.

Asiantuntijan kanssa pohditaan muun muassa näitä asioita:

  • Keille haluan omaisuuteni antaa? Miten vältän riidat?
  • Miten velat, avioehto, rintaperillisten osuudet tai vaikkapa aiemman aviopuolison kuollessa tasinkona saatu osuus vaikuttavat perinnön jakautumiseen?
  • Pitäisikö kiinteistöjä saaville perillisille antaa myös käteistä, jotta he kykenevät maksamaan perintöveroa?
  • Mikä on verotuksellisesti järkevintä? 
  • Onko omaisuuden siirtoon jouhevampia tapoja, kuten vaikka lahjojen antaminen eläessäni?

Hyvän testamentin teko maksaa yleensä satoja euroa, mutta kunnon neuvot maksavat itsensä takaisin.

Äitiliini

Olen kirjoittanut lapsista läheisille, jos molemmille vanhemmille sattuu jotain. Lasten kohtalo on tärkeä, että heidän elämänsä jatkuu sellaisten ihmisten hoidossa, jotka olemme itse valinneet. Edunsaajina mm.henkivakuutuksissa on erikseen mainittuna lapset ja aviopuoliso. Myös kaikki jäävät varat on nimetty lapsille ja huoltaja niiden osalta.

Vierailija

Me olemme avopari. Kummallakin aikuisia lapsia edellisestä liitosta. Omistamme puoliksi talon ja sijoitusasunnon. Kysyin pankin lakimieheltä kuinka voisimme taata toisillemme asumisoikeuden kodissamme jos toinen kuolee. Se ei ole mahdollista testamentillakaan. Jos vainajan lapset haluavat perintöosuutensa, pitää koti joko myydä tai avolesken on lunastettava lapsilta toinen puoli. Onneksi olemme hyvissä väleissä lasten kanssa mutta entäpä jos he sittenkin haluaisivat tai tarvitsivat perintörahansa heti? Avopari on aika lainsuojaton. Pitäisikö siis mennä naimisiin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla