Kaarina Maristo käy vuodessa 2–3 kertaa kampaajalla leikkauttamassa hiuksensa. Värjäykset hän hoitaa itse kotona. Kuva: Milka Alanen
Kaarina Maristo käy vuodessa 2–3 kertaa kampaajalla leikkauttamassa hiuksensa. Värjäykset hän hoitaa itse kotona. Kuva: Milka Alanen

Kaarina Maristo asuu Vantaalla. Reilun 2600 euron palkka riittää perusarkeen, mutta hirveästi liikkumavaraa se ei anna.

Vantaalaisen Kaarina Mariston, 40, kodissa herkuteltiin isäinpäivänä entrecote-pihveillä. Ateria maksoi 17 euroa. Jos isänpäivä olisi ollut loppukuusta, tarjolla olisi Kaarinan mukaan ollut luultavasti jotakin halvempaa.

Kahden lapsen äiti tienaa 2657 euroa kuussa työstään asiakaspalvelun tiimiesimiehenä. Palkasta jää nettona käteen 1999 euroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaarina kokee, että Suomen yleisin palkka riittää perusarkeen pääkaupunkiseudulla, mutta hirveästi liikkumavaraa se ei anna. Rahatilanteen takia Kaarina ei esimerkiksi matkustele eikä hän käy joka päivä töissä lounailla, vaan ottaa eväät mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Olemme perusterveitä, meillä on kämppä täynnä tavaroita, eivätkä laskut jää maksamatta, mutta kaipaan elämääni valinnanvapautta. Sitä, ettei ruokakaupassa käydessä tarvitsisi ajatella tilin saldoa, hän toteaa.

”Palasin vuoden alussa hoitovapaalta töihin, ja koko vuosi on mennyt siitä rahakuopasta ylös kipuamiseen.”

Tällä hetkellä Kaarinan taloutta rasittaa erityisesti toisen lapsen kanssa kotona vietetyt puolitoista vuotta. Hoitovapaalla hänen tulonsa tippuivat 400 euroon kuussa. Selvitäkseen menoista Kaarina käytti säästönsä ja joutui ottamaan henkilökohtaista lainaa.

– Palasin vuoden alussa hoitovapaalta töihin, ja koko vuosi on mennyt siitä rahakuopasta ylös kipuamiseen, hän kuvailee.

Kaikki menee, mikä tulee

Kaarina asuu miehensä ja parivuotiaan tyttärensä kanssa rivitalossa Itä-Vantaalla. Osan kuusta heidän kanssaan asuu myös Kaarinan ensimmäisestä liitosta syntynyt teini-ikäinen poika.

90-neliöisen asunnon asumiskulut lainanlyhennyksineen ovat noin 1500 euroa kuussa. Ne, samoin kuin 500 euron ruokakulut, sähkölaskun ja vakuutusmaksut, Kaarina maksaa miehensä kanssa puoliksi.

Yhteisten menojen jälkeen Kaarinan palkasta jää 700 euroa omaan käyttöön. Siitä suurin osa menee oman lainan lyhentämiseen. Loput hän käyttää bussikorttiin, puhelinlaskuun ja teini-ikäisen lapsen hankintoihin.

– On turhauttavaa laskea, mihin kaikkeen tili riittää, kun sen pitäisi olla niin, että tilillä olisi palkan tullessa rahaa säästössä. Ehkä aavistuksen kadehdin erästä tuttavaani, jolla on sellainen tilanne, ettei hän edes muista, milloin palkkapäivä on, hän myöntää.

Kaarina on kyllästynyt murehtimaan raha-asioista. Hoitovapaalta töihin palatessaan hän alkoi tehdä itselleen kuukausibudjetteja, jotta hahmottaisi paremmin, mihin kaikkeen raha riittää.

– Olen tiedostava rahankäyttäjä, mutta jos minulla on ylimääräistä rahaa, saan sen helposti menemään, vaikka tuntuu, etten ole ostanut yhtään mitään. Monesti siinä käy niin, että teen enemmän heräteostoksia ruokakaupassa.

Kaarinalle säästössä oleva raha on tärkeämpää kuin leveästi eläminen. Siksi hän yrittää siirtää vähästäkin jotakin säästöön. Tällä hetkellä tilillä on säästössä muutamia satasia, mutta tavoitteena on, että siellä olisi jonakin päivänä puskuria 1–2 palkan verran.

– Kaipaan taloudellista turvaa. Toissa vuonna hajosi juuri ennen joulua pesukone. Silloin oli onneksi sen verran rahaa säästössä, että saimme hankittua heti uuden.

Haaveissa talo, auto ja koira

Itä-Vantaalla sijaitseva rivitalokoti on Kaarinan ensimmäinen omistusasunto. Pääkaupunkiseudulla asuminen on sen verran kallista, että samalla rahalla saisi enemmän neliöitä jostakin vähän kauempaa. Perheen yhteisenä unelmana onkin ostaa omakotitalo esimerkiksi Nurmijärveltä. Myös toisen auton hankkiminen helpottaisi arkea.

Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin saada henkilökohtainen velka maksettua pois. Kaarina kokee, että ilman lainanlyhennyksiä hänellä olisi kohtuullinen rahatilanne.

– Ihanteellinen palkka olisi varmaankin 3000 euroa, mutta koen, että nykyiselläkin tulee toimeen. Jos henkilökohtaista velkaa ei olisi, minulla olisi joka kuukausi 700 euroa käytössä. Pystyisin säästämään siitä helposti 200 euroa, hän huomauttaa.

Haaveena on, että hän voisi alkaa säästää vararahastoa lapsilleen. Sieltä voisi nostaa rahaa esimerkiksi silloin, jos lapsi pitää viedä yksityiselle lääkärille. Toinen rahasto olisi lemmikkiä varten.

– Minulla on aina ollut paljon koiria. Tämä viimeisin oli meille vanhana otettu rescuekoira. Pelkästään koiran hampaiden hoitoon meni 900 euroa. Päätimme, ettei meille tule seuraavaa lemmikkiä ennen kuin sille on omat rahat kasassa.

Mikä on kokonaisansio?

Kokoaikatyötä tekevien suomalaisten yleisin kokonaisansio oli 2600 euroa kuukaudessa vuonna 2017, kertoo Tilastokeskus.

Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki palkanlisät, ylityöansiot ja luontoisedut, mutta eivät tulospalkkioita tai lomarahoja.

Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Esimerkiksi monet sairaanhoitajat, kuorma-autonkuljettajat sekä pankki- ja muut toimihenkilöt kuuluvat 2600–2699 euron ansioluokkaan.

Kiitollinen

Rouva 6400 kirjoitti:
Palkka korreloi koulutukseen aika hyvin. Jos et viitsi opiskella tai paiskia hiki hatussa töitä, niin pärjää sitten heikommalla palkalla.
Ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Jos harrastaa heräteostoksia ylimääräisillä rahoillaan ja valittaa sitten, kun ei jää mitään säästöön, niin voivoi. Ei siinä koulutukset ja hiki hatussa työtä paiskimiset silloin mitään auta.
Suomi on myös pullollaan ns. ylikoulutettuja työttömiä, joten korkea koulutus ei suinkaan ole mikään automaatio pääsystä korkeille palkoille ns. hyvissä töissä.
Näinä päivinä on lottovoitto, jos työtä ylipäätään on. Jos se vielä on vakituista, niin se on jo tuplajättipotti. Itselläni on molemmat.

mikä tasa-arvo

Tällä hetkellä Kaarinan taloutta rasittaa erityisesti toisen lapsen kanssa kotona vietetyt puolitoista vuotta. Hoitovapaalla hänen tulonsa tippuivat 400 euroon kuussa. Selvitäkseen menoista Kaarina käytti säästönsä ja joutui ottamaan henkilökohtaista lainaa.

– Palasin vuoden alussa hoitovapaalta töihin, ja koko vuosi on mennyt siitä rahakuopasta ylös kipuamiseen, hän kuvailee.

Anteeksi nyt vaan, mutta mit vit??
Artikkelista ei toki käy ilmi miten homma meni, mutta jos nainen jää hoitamaan lasta kotiin, miksi hän ottaisi HENKILÖKOHTAISTA lainaa sen takia?
Eiköhän kaikki tulot/menot ole (varsinkin lapsperheessä) yhteisiä??

Sisältö jatkuu mainoksen alla