Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yksi syy naisten hitaaseen etenemiseen työelämässä on se, miten heidän etenemishaluihinsa suhtaudutaan.

Työelämän tasa-arvossa on vielä rutkasti tekemistä. Korjausliikkeiden tekeminen kuitenkin edellyttää, että tiedetään, missä on menty vikaan.

Tilastot siitä, miten vähän naisia on johtavissa asemissa tai miten naiset tienaavat miehiä vähemmän ovat havainnollisia, mutta eivät useinkaan kerro, mistä kyseiset ilmiöt johtuvat. Sitten arvaillaan, josko olisi kuitenkin niin, että me naiset emme vain oikein välitä rahasta tai vallasta munasarjojemme takia, tai jotain.

Yhdysvaltalainen, McKinsey-instituutin vuosittain toteuttama Women in the Workplace -tutkimus antaa onneksi jotakin osviittaa myös siitä, miksi naisten eteneminen työelämässä on tahmeaa. 

Vahva vai päsmäri?

Vuoden 2017 tutkimusraportin mukaan naiset pyytävät ylennyksiä ja palkankorotuksia vastaavaa tahtia kuin miehetkin. Ero on siinä, miten etenemishaluihin suhtaudutaan. 

Raportissa todetaan, että naiset, jotka yrittävät neuvotella palkankorotuksesta, saavat korotuksen yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne naiset, jotka jäävät hiljaisuudessa odottelemaan liksanlisäystä. 

Palkastaan reippaasti neuvottelevat naiset saattavat kuitenkin joutua kärsimään sosiaalisesta rangaistuksesta. He saavat muita useammin kuulla olevansa pelottavia, liian aggressiivisia ja päsmäröiviä. Palkastaan neuvottelevat miehet eivät niin todennäköisesti kohtaa tällaista palautetta.

Ja toisaalta: jos kohtaavatkin, se ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu. Sodexo-konsernin työelämän tasa-arvoa käsittelevässä tutkimuksessa todetaan, että hyvään johtajuuteen liitetään edelleen ominaisuuksia, joita pidetään maskuliinisina: voimaa, päättäväisyyttä ja kunnianhimoa. 

Jos siis mies perustelee palkankorotustarvettaan hyökkäävästi, häntä saatetaan pitää vahvana ja päättäväisenä tyyppinä, joka ansaitsee korotuksen. Naisella vastaava käytös saatetaan tulkita vihaiseksi päsmäröinniksi ja turhaksi pomottamiseksi. 

Pyydä silti!

Tänä vuonna ilmestyneessä Heli Pruukin ja Terhi Ketola-Huttusen Vihainen nainen -kirjassa kuvaillaan, kuinka miehiä kulttuurissamme rohkaistaan aggressiiviseen käytökseen. Nähdään, että miehen vihanilmaukset ovat keino laittaa asioita ja ihmisiä ruotuun. Naisen aggressio taas koetaan kulttuurissamme kontrollin menetyksenä, ja vihaansa ilmaisevaa naista saatetaan pitää epänaisellisena tai suorastaan häiriintyneenä. 

Siitä, että miesten aggressiivisuuteen suhtaudutaan kannustavasti ja naisten aggressiivisuuteen tuomitsevasti, on muutakin tutkimusnäyttöä

Masentavat tutkimustulokset eivät tietenkään ole syy jättää pyytämättä palkankorotusta. Asennemuutos etenee hitaasti, mutta varmasti, kun yhä useampi vaatii asiallista palkkaa ja perustelee rohkeasti etenemishalujaan. 

Tällaisia vinkkejä uravalmentaja Kati Järvinen sekä talousvalmentajat Terhi Majansalmi ja Unna Lehtipuu ovat antaneet onnistuneisiin palkkaneuvotteluihin: 

  1. Ajoita oikein. Paras aika pyytää palkankorotusta on juuri, kun työssäsi tapahtuu muutoksia: vaihdat työpaikkaa tai saat lisää vastuuta.
  2. Perustele pyyntösi. Palkankorotukselle täytyy aina olla selkeät perusteet, jotka liittyvät työn sisältöön – eivät esimerkiksi siihen, että asuntolaina painaa päälle. 
  3. Tiedä, mitä muut tienaavat. Jotta ei yli- tai alihinnoittele itseään, alan ja mieluusti työkaverienkin palkkatasosta on hyvä olla selvillä.
  4. Neuvottele sitkeästi. Palkasta kannattaa nimenomaan neuvotella, ei vain kysäistä, saisiko lisää rahaa ja tyytyä kyllä- tai ei-vastaukseen. Perustelujen miettiminen auttaa myös neuvottelemisessa.
  5. Luota itseesi. Uhrimieliala ei auta. Palkkaneuvotteluun on paras pyrkiä menemään hyvällä, itsevarmalla mielellä.
  6. Muista muutkin edut. Neuvottele myös työajan joustoista, etätyöstä ja muista motivaatioosi vaikuttavista eduista.