Kuvat
Shutterstock
Ikävä totuus on, että ulkonäkö vaikuttaa työllistymiseen yhä useammin.
Ikävä totuus on, että ulkonäkö vaikuttaa työllistymiseen yhä useammin.

Samaan aikaan, kun nuorelta näyttäviä naisia tytötellään, tulkitaan ikääntymisen merkit huolimattomuudeksi. – Ulkonäön vaikutusta tulisi tietoisesti pyrkiä vähentämään arjen tilanteissa, asiantuntija sanoo.

Sitä haluaisi kuvitella, ettei ulkonäkö ole minkäänlainen tekijä esimerkiksi työnhaussa tai vanhemmuudessa. Eihän kenenkään ryppyjen, hiustenlaadun tai painon pitäisi vaikuttaa siihen, kuinka pätevä on tehtävässään tai lapsen kasvattajana.

Silti moni Me Naisten lukija kertoo tulevansa jatkuvasti vähätellyksi juuri ulkonäön takia. Ikäkyselyymme vastanneista suuri osa kertoi näyttävänsä ikäistään nuoremmalta ja saavansa sen takia todistella pätevyyttään työelämässä. Ongelma kosketti nimenomaan niitä naisia, jotka kokivat näyttävänsä keskimäärin alle 30-vuotiailta.

”Minua ei oteta töissä kovin vakavasti ennen kuin pääsen näyttämään, että olen asiantuntija. Moni luulee minua hädin tuskin täysi-ikäiseksi, mikä vaikuttaa selkeästi myös ennakko-odotuksiin työssä suoriutumisesta.” Nainen, 32

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Naisena ja noin kymmenen vuotta nuoremman näköisenä saa tehdä paljon työtä sen eteen, että tulee ylipäätään kuulluksi.” Nainen, 35

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Taloussosiologian väitöskirjatutkija Erica Åberg vahvistaa havainnot: se, miten me toisiimme suhtaudumme, pohjautuu yllättävän paljon ulkonäköön.

Hän on itse ollut mukana tutkimassa ulkonäön vaikutusta työelämässä ja osallistunut kirjan Ulkonäköyhteiskunta – Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa kirjoittamiseen.  

– Kirjassamme ulkonäköpääoma käsitteellistetään kimpuksi ulkonäöllisiä resursseja, kuten kasvonpiirteet, ruumiin koko ja muoto, hiukset, parta, pukeutumis-, laittautumis- ja ehostustyyli, Åberg kertoo. 

– Nykyisin ulkonäköä arvioidaan entistä enemmän työtilanteissa esimerkiksi palvelualaistumisen myötä, kun mietitään, millainen ihminen palkataan niin sanotusti myyntiä edistämään. Tämä on huolestuttava ilmiö.

Ihmisillä on usein huomaamattomia ennakko-odotuksia siitä, miltä jonkin ammatin harjoittajan pitäisi näyttää. Tiedostamattomat odotukset voivat näyttäytyä arvostuksen puutteena ja ammattitaidon kyseenalaistamisena erityisesti asiantuntijatehtävissä.

”Työssäni äitiysneuvolassa saan jatkuvasti alentavia katseita minua hiukan tai reilusti vanhemmilta naisilta, jotka odottavat ensimmäistä lastaan. Myös ihan suoraan saatetaan sanoa, että eihän tuollainen tyttö voi mitään raskauksista tai synnytyksistä tietää. Silloin olen yleensä rauhallisesti kertonut, että kätilön tutkinnon lisäksi on muutama vuosi työkokemusta ja kaksi lasta, että jokin pohja pitäisi olla. Yleensä näitä äitejä hävettää tuossa vaiheessa, aina ei.” Nainen, 28

Onnistutko tavoittelemaan ”parasta itseäsi”?

Vastausten perusteella nuorelta näyttäminen koetaan haasteelliseksi lähinnä silloin, kun ihmistä luullaan alle kolmekymppiseksi. Yli 40-vuotiaat, jotka kokivat näyttävänsä ikäistään nuoremmilta, eivät juurikaan valitelleet arvostuksen puutetta. 

Tätä havaintoa tukevat myös tutkimukset: naiset kokevat työelämässä eniten vähättelyä alle 35-vuotiaina – ja ilmeisesti myös sen näköisinä. 

Erica Åberg huomauttaa, että nuoruuden lisäksi myös vanhalta näyttäminen on edelleen huonossa huudossa. Vaikka ikääntymisen hyväksymisestä puhutaan paljon, sen merkkejä ei silti katsota hyvällä. 

– Ikääntymiseen liittyvät muutokset kehossa, rypyt ja harmaantuminen, nähdään luonnollisuudestaan huolimatta jollain tasolla kontrollin puutteen merkkeinä. Samoin kehon koko nähdään usein merkkinä ihmisen muista ominaisuuksista.

Nykypäivän trendi onkin, että itsestään pitää pyrkiä tekemään niin sanotusti paras versio. Siihen pitäisi yleisten normien mukaan ottaa avuksi ainakin säännöllinen liikunta ja kehonhuolto sekä kosmetiikka. Epäonnistuminen voi kostautua ulkonäköpääoman menetyksenä. 

Käsitykset voi haastaa

Ihminen ajattelee usein määrittelevänsä itse sen, mitä pitää viehättävänä ja arvostettavana, mutta totuus on toinen.

– Se, mikä kulloinkin koetaan kauniiksi ja arvokkaaksi, määräytyy sosiaalisesti, Åberg selittää.

Trendit ja normit tulevat siis niiltä, joilla on eniten arvoa yhteiskunnassa. Siinä piilee myös yksi aiheen ydinongelmista.

– Kauneuskäsitys heijastelee aina yhteiskunnallista valtaa: kaikilla ei ole yhtäläistä mahdollisuutta kasata tätä pääomaa ja hyödyntää sitä eri kentillä.

Iloinen uutinen on se, että jos ulkonäkönormit eivät ole ylhäältä annettuja, käsityksiä voi haastaa ja suhtautumista ulkonäköön on mahdollista muuttaa. 

– Meidän tulisi tasavertaisuuden nimissä tietoisesti pyrkiä vähentämään ulkonäön vaikutusta arjen tilanteissa. Varsinkin, kun tiedämme, että ulkonäköön panostaminen on enemmän naissukupuolelta odotettua työtä, jota harvemmin edes palkitaan, Åberg summaa. 

Vierailija

Täysin ulkona työmarkkinoilta olet silloin jos olet ylipainoinen. Kuka tahansa, vaikka se surkeinkin harjoittelija, voi silloin ohittaa sinut vaikka olisit hakijöista ehdottomasti pätevin.

Vierailija

Ei pidä paikkaansa ainakaan taloushallinnossa. Siellä on runsaasti ylipainoisia. Ulkonäöllä ei ole väliä, koska istutaan seinien takana .

Sisältö jatkuu mainoksen alla