Kuvat
Shutterstock
Naisvaltaisella hoitoalalla tehdään paljon pätkätöitä. Kuvituskuva.
Naisvaltaisella hoitoalalla tehdään paljon pätkätöitä. Kuvituskuva.

Kahdeksan naista avautuu määräaikaisten työsuhteiden piinasta. Joukkoon mahtuu muutama ilon pilkahdus, vaikka pätkittäinen työelämä nakertaakin elämänlaatua. 

Säästöt hupenevat. Lainaa ei saa. Yhteisiä lomasuunnitelmia on vaikea tehdä. Omasta asunnosta tai häistä on turha haaveilla. Stressikäyrä on korkealla. Vapaa-aika menee töiden hakemiseen.

Muun muassa tällaisia vastauksia tuli kyselyymme, jossa selvitimme, millaista pätkätyöläisten elämä on 2020-luvun Suomessa.

Määräaikaisten työsopimusten huonoja puolia listattiin paljon. Positiiviset puolet jäävät selvästi vähemmälle: pätkätyöläiset iloitsevat eniten töiden vaihtelevuudesta ja vapaudesta. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tähän juttuun yritettiin saada useita vastaajia kertomaan kokemuksistaan nimellään, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Pätkätyöasia on sen verran herkkä, että kaikki tavoitetut henkilöt kieltäytyivät esiintymästä omilla kasvoillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Emilia, 33, kertoo, että määräaikaisuudet ovat tuoneet hänelle tietyn vapauden – mutta myös työuupumuksen.

Hänen mielestään hoitoala on pätkätöiden mekka, jossa jo vastavalmistuneenkin tulisi olla määrätietoinen ja ammattitaitoinen, jotta osaisi ajaa omaa etuaan ja oikeuksiaan työsuhteeseen liittyen:

”Pätkätöissä pitää ponnistella enemmän kuin vakisuhteessa. Se väsyttää. Olen käynyt läpi työuupumuksen ja oppinut vetämään omat rajani uudelleen.

Vasta tänä vuonna, yli kymmenen vuoden määräaikaisuuksien jälkeen, olen ymmärtänyt, mikä tässä hommassa on parasta: vapaus. Mahtavinta ovat olleet seikkailut töiden perässä eri puolille Suomea. Pätkätyöt opettavat myös elämään hetkessä.”

Selvää on, että määräaikaiset työsuhteet nakertavat omaa taloutta ja itsetuntoakin.

”Tiedän, että olen hyvä työssäni, mutta en koe itseäni arvostetuksi. Olen ollut hoitoalalla 24 vuotta ja viimeksi saanut palkallisen loman 13 vuotta sitten. En enää muista miltä tuntuu, kun ei ole jatkuvasti rahahuolia.

Perheemme talous notkahtaa aina kesäisin, eikä lapsillekaan voi tarjota mitään ylimääräistä. Jokaisen sentin laskeminen on stressaavaa, kuten töiden hakeminen. Vakituisia paikkoja ei ole ollut auki vuosiin tällä paikkakunnalla”, kertoo nimimerkki Hiljainen kulkija, 44

”Viikon loma ei enää paljoa palauttele”

Sosionomina työskentelevä Anna valmistui viime vuonna ja tekee nyt töiden ohella jatko-opintoja. Hän aloitti töiden tekemisen 14-vuotiaana, ja hänellä on ollut melkein 20 eri työnantajaa.

Vastavalmistuneelle pätkätyöt ovat hänen mielestään kiva juttu, sillä ne antavat monenlaista kokemusta ja osaamistaan pääsee kartuttamaan monenlaisissa projekteissa.

Hän ei myöskään halua vielä tässä vaiheessa sitoutua yhteen työnantajaan. Mutta pidemmän päälle käy raskaaksi mennä koko ajan uuteen työyhteisöön ja opetella toimintatavat sekä ihmiset, hän toteaa.

”Joskus harmittaa, ettei uudessa työssä voikaan hyödyntää aiemmin opittua asiantuntijuutta. Lomia ei myöskään kerry; olin kunnon kesälomalla, kun olin vielä yläasteella. Sen jälkeen vietin viikon palkallisen loman viime vuonna. Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista on pitänyt opetella kantapään kautta.

Nyt on jo sen verran raskaita kilometrejä takana, että viikon loma ei enää paljoa palauttele vaan tarvitsisi sen neljän viikon vapaan akkujen lataamiseen”, Anna kertoo.

”Palkan ja työn saaminen on aina epävarmaa”

Nimimerkki Daamin, 26, elämä täyttyy pätkätöiden haalimisesta, opiskelusta ja rahasta huolehtimisesta:

”Olen tehnyt pätkätöitä siitä asti, kun valmistuin lukiosta. Helsingissä pelkkä opintotuki asumislisineen ei riittänyt edes soluasunnon vuokraan, joten töitä on pitänyt tehdä jatkuvasti. Opintoni ovat hidastuneet, joten en saa enää tukia enkä lainaa.

Sinnittelen burn outin partaalla ja ärsyynnyn, kun ihmiset kehuskelevat kuukauden maksetulla lomalla. Minulla ei ole koskaan ollut palkallista lomaa. Palkan ja työn saaminen on aina epävarmaa. Uuden pätkän löytäminen vanhan perään on stressaavaa, eikä sitä aina löydykään. Silloin pitää kituuttaa omilla säästöillä.”


”En ole viettänyt koskaan palkallista lomaa”

Yrittäjäksi ryhtynyt Sanna, 24, myöntää, että pätkätyöt ovat estäneet esimerkiksi reissujen ja isojen hankintojen suunnittelemisen.

Hän on tehnyt pätkätöitä, jotta on saanut täytettä ansioluetteloonsa ja voinut osoittaa aktiivisuutensa työntekijänä:

”Valmistuin reilu vuosi sitten kaupan alalta. Aloitin töissä, joissa piti olla mahdollisuus vakipaikkaan, mutta enpä sitä saanutkaan. Sen jälkeen olen tehnyt töitä kolmessa eri paikassa ja aloittanut sivutoimisen yrittämisen ilman mitään tukia. Yksi työpaikka oli 143 kilometrin päässä, enkä omistanut autoa, joten matkakulut veivät palkastani melkein puolet.

Olen pitänyt viimeksi loman yläasteella, ja palkallista lomaa ei ole ollut vielä koskaan.

Töistä käteen jäävä raha on yleensä paljon pienempi kuin työttömyyskorvaus. Säästö- ja sijoitustilini sekä ahkera budjetointi ovat auttaneet selviämään. Yritän aina maksaa liikaa verojakin, sillä palautukset auttavat kesäaikaan, kun työt vähenevät.”

”Olo on usein ulkopuolinen”

Oman toimeentulon lisäksi moni kyselyymme vastannut pätkätyöläinen on huolissaan myös sosiaalisesta elämästään. Pätkitty työ syö jaksamista ja vapaa-aikaa sekä vaikeuttaa suhteiden solmimista työyhteisössä.

Loma tuntuu harvojen, hyväosaisten etuoikeudelta, sanoo 25-vuotias Sofia:

”En ole vielä koskaan saanut palkallista lomaa, vaikka olen tehnyt töitä yli kahdeksan vuotta vartijana, päiväkotiapulaisena ja varastotyöntekijänä. Samalla teen yliopisto-opintojani.

Kun työpaikat vaihtuvat, ei lomia ehdi kertyä paria päivää enempää ja nekin maksetaan poikkeuksetta rahana.

Pätkätyöläisen työkaverit vaihtuvat jatkuvasti ja olo on usein ulkopuolinen. Lisäksi pätkätyöläinen tuntuu olevan helppo syntipukki, jota voi syyttää kaikista ongelmista.

Toisinaan tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta katsoa muiden siirtymistä lomille. On niin väärin, että joillekin suodaan lomaa, rentoutumista ja palkkaa, kun itse tekee lomailevien työt heidän ollessa vapaalla ja oma jaksaminen on jatkuvasti koetuksella.”

”Tunsin kerrankin olevani samanarvoinen”

”Työkuukausieni palkasta menee aina osa säästöön, jotta pärjään sitten, kun putoan peruspäivärahalle.”

Näin kertoo aina pelkästään pätkätöitä tehnyt opettaja. Hän teki sijaisuuksia jo opiskeluaikoinaan, ja valmistumisen jälkeen kaikki työsuhteet ovat olleet määräaikaisia.

Tunnen välillä olevani toisen luokan kansalainen, ja työttömyysaikoina koen huonoa omatuntoa muiden siivellä elämisestä.

Toissa kesänä sain ensimmäisen palkan myös kesälomakuukausilta. Tunsin kerrankin olevani samanarvoinen muiden opettajien kanssa. Muuten olen kesälomaillut työttömyyskorvauksen turvin.

Työssäolokausina työtaakan alle uupuu ja työttömyyskausina tuntuu, ettei kelpaa mihinkään. Stressi ja toivottomuus jättävät jälkensä. Myös työyhteisön puuttuminen hiertää. Mutta eipähän tarvitse miettiä, miten jaksan samassa työpaikassa eläkeikään saakka”, Pintu, 44, kuvailee tuntemuksiaan.

”En voi elää koko vuotta pelossa”

Kun työt pätkittyvät, täytyy omasta jaksamisestaan pitää erityisesti huolta. Kokemuksistaan kertoneista 24 henkilöstä vain muutama sanoi pitävänsä palkattomia vapaita. Niihin ei yksinkertaisesti ole varaa eikä välttämättä aikaakaan, koska vapaa-aika menee työnhakuun.

40-vuotias Lisa on huomannut, että kerran vuodessa on pidettävä kuukauden loma – muuten voimat loppuvat:

”Nykyisessä työpaikassani minua kohdellaan eri tavoin kuin muita. En ole vakikalustoa, mielipiteeni eivät tunnu tärkeiltä eikä minua kutsuta kokouksiin tai suunnittelupäiviin.

Olen tehnyt nyt hoitovapaan jälkeen töitä viisi vuotta julkisella sektorilla. Pahimmillaan työsuhteeni ovat kestäneet vain kolme kuukautta. Aina sopimuksen loppupuolella stressi iskee päälle. Yöunet ja hyvinvointi kärsivät. Olen käynyt terapiassa ja saanut jopa lääkkeet ahdistukseen.

Vapaa-aika menee perhejuttujen lisäksi työpaikkojen metsästykseen ja hakemusten tekemiseen.

Pidän kuitenkin loman aina tammikuussa. Olen päättänyt, että en voi elää koko vuotta pelossa.”

 

Kerro kokemuksistasi

Oletko tehnyt pitkään pätkätöitä ilman palkallista lomaa?

Jos suostut haastateltavaksi omalla nimelläsi, lähetä sähköpostia osoitteeseen annakaisa.vaaraniemi@sanoma.com

Vierailija

Ompa ilkeitä kommentteja, ikään kuin vain olisi tarvetta pistää paremmaksi että ”mullapas on vielä huonommin asiat ku sulla”.

Jatkuva tiedottomuus jatkosta on rankkaa.

Yrittäjä

On se rankkaa, itse olen nyt ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella "lomalla" kun taksiyrittäjyyteni muuttui kannattamattomaksi koronan johdosta. Voimia sinne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla