Upshiftaaja luopuu sitkun-tavotteista ja tekee elämästä mielekästä nyt. Merja Mähkä uskoo konkreettisiin tavoitteisiin. Kuva: Juhani Niiranen / Sanoma-arkisto
Upshiftaaja luopuu sitkun-tavotteista ja tekee elämästä mielekästä nyt. Merja Mähkä uskoo konkreettisiin tavoitteisiin. Kuva: Juhani Niiranen / Sanoma-arkisto

Unohda downshiftaus ja taloudellisen riippumattomuuden raivokas tavoittelu. Realistisessa välimallissa haalitaan lisää aikaa, pääomaa ja eläkettä samanaikaisesti.

Haaveiletko siitä, että voisit jäädä eläkkeelle aikaisemmin? Niin haaveilee muuten aika moni muukin. Sijoitusbloggaaja Merja Mähkän mukaan unelmat taloudellisesta riippumattomuudesta ovat yleistyneet yhtä matkaa talouden nousun kanssa. Ilmiössä on kyse siitä, että ihminen onnistuu keräämään niin suuren omaisuuden, että pystyy elelemään sen tuotoilla.

Tavalliselle keskipalkkaiselle ihmiselle taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu ei ole helppoa, vaan vaatii vuosikymmenten raivokasta säästämistä ja työntekoa. 

Sen sijaan upshiftaaminen on elämänmalli, jossa taloudellista pääomaa ja liikkumavaraa hankitaan sen verran, että ihminen voi säätää työnsä ja ajankäyttönsä toiveidensa mukaan. Elintapa sijoittuu niin kutsutun downshiftaamisen (tyytyminen matalampaan elintasoon) ja oravanpyörässä huhkimisen välimaastoon.

– Se voi tarkoittaa nelipäiväisen työviikon tekemistä tai sapattivapaiden pitämistä. Upshiftaus on väline siihen, että omalla ajalla voi tehdä asioita, joita todella haluaa, kertoo sijoitusbloggaaja Merja Mähkä. 

Hän määritteli termin Onnellinen omistaja -blogissaan, jossa kritisoi taloudellisen riippumattomuuden ankaraa tavoittelua. 

Avain onneen

Mähkän mukaan upshiftaamisen lyömätön etu on sen realistisuudessa: siinä ei heittäydytä oravanpyörään tavoittelemaan isoa omaisuutta ja varhaista eläkettä, mutta toisaalta urasta tai mukavasta pankkitilistä ei tarvitse luopua yksinkertaisemman elämän vuoksi, kuten downshifauksessa.

Kun tavoite on viimein saavutettu, herää kysymys, mitä minä nyt sitten teen. Haluanko todella golfata koko loppuelämäni?

– Toisessa ääripäässä (= taloudellinen riippumattomuus) rahaa on niin paljon, että voi tehdä mitä haluaa, ja toisessa ääripäässä erämökki ja omatoiminen perunaviljely, Mähkä sanoo.

Hän uskoo, että avain onneen löytyy tästä välistä.

Mähkän ajatus upshiftaamisesta heräsi, kun hän seurasi taloudelliseen riippumattomuuteen liittyviä blogeja. Niissä moni suomalainenkin haavee juuri entistä rohkeammin siitä, että työelämästä voisi vaihtaa vapaalle suunniteltua aiemmin. Esimerkiksi moni asuntosijoittaja tavoittelee tilannetta, jossa sijoitukset tuottaisivat niin hyvin, että niillä kattaisi lopulta omat elinkustannukset.

Haaveen saavuttamiseen liittyy kuitenkin usein armoton työnteko ja menojen tarkka syynääminen.

– Ja sitten kun se tavoite on viimein saavutettu, herää kysymys, mitä minä nyt sitten teen. Haluanko todella golfata koko loppuelämäni? 

Mähkän mukaan taloudellista riippumattomuutta voi joutua tavoittelemaan jopa vuosikymmenien ajan, elleivät vanhemmat ole aloittaneet sitä ihmisen puolesta.

– Jos sen tavoitteluun herää vasta kolmekymppisenä, tulee kova kiire, ellei ole guru sijoittamisessa tai nosta todella kovaa palkkaa, Mähkä sanoo.

– Pienemmät tavoitteet, kuten lyhyt työviikko tai sapattivapaat ovat helpommin tavoitettavissa.

”Haluanko todella golfata koko loppuelämäni? ”

Ennen sitä downshiftattiin

Vielä vuosikymmen sitten esillä oli paljon tarinoita siitä, kuinka ihmiset päättivät heivata työnsä ja omakotitalonsa muuttaakseen katvealueen mummonmökkiin tai Balille joogaopettajaksi. Mähkän mukaan downshiftaus eli oravanpyörän jättäminen ja elintason tietoinen madaltaminen olikin erityisesti lama-ajan ilmiö. Kun yt-neuvottelut varjostivat työpaikkojen arkea epävakaassa taloustilanteessa, ihmiset heittäytyivät rajuihin elämänmuutoksiin.

– Downshiftaamisen ongelmaksi paljastui se, että työnteon vähentäminen ei kerrytä eläkettä juurikaan. Oma eläke kannattaa muistaa. Upshiftatessa kerryttää eläkkeen lisäksi pääomaa, Mähkä toteaa.

Myös Mähkä ajatteli ennen olevansa downshiftaaja: vuosia sitten hän säästi pesämunan ja lähti puolentoista vuoden maailmanympärimatkalle minibudjetilla. Matkalle lähtö oli hänelle hyppy oravanpyörästä toisenlaiseen elämään – irtiotto, josta haaveilee moni muukin suomalainen.

Mutta kun Mähkä palasi takaisin, hän ihmetteli, mitä seuraavaksi tapahtuu. Downshiftaus oli koettu ja eletty, ja edessä oli aloilleen asettuminen, perheen perustaminen ja työelämä.

– Siitä lähtien minua kiehtoi koko ajan ajatus siitä, miten omasta elämästä voisi tehdä enemmän omannäköisen ja mielekkään. Saisi tehdä asioita, joita aidosti haluaa.

Jos lepoaikaa saa kertymään enemmän, ihminen löytää uutta energiaa ja saa uusia ajatuksia.

Upshiftaus = järkeviä haaveita

Mähkä löysi keinon omannäköiseen elämään yrittäjyydestä. Se tuo mukanaan erilaisia riskejä ja vaatii kykyä elämänhallintaan, mutta jos yrittäjyyden kokee omakseen, upshiftaajan elämäntyyli on Mähkän mukaan täysin toteutettavissa.

Toinen keino Mähkälle ihanne-elämäntyylin saavuttamiseen oli sijoittaminen. Monien muiden tapaan hänkin tavoitteli sijoittamisintoilullaan aluksi taloudellista riippumattomuutta, mutta matkan varrella mieli muuttui. Miten mielekästä tavoitteen saavuttaminen oikeasti lopulta olisi? 

– Hankkimani taloudellisen liikkumavaran ansiosta elämä on muotoutunut varkain sellaiseksi kuin olen halunnut. Koen päässeeni puoliväliin, jossa yrittäjänä voin pitää kontrollia siitä mitä teen ja minkä verran. 

Mähkälle upshiftaus pitää sisällään konkreettisia ja järkeviä haaveita, kuten nelipäiväisen viikon tekeminen tai satunnaiset sapattivapaat. Ne tuovat tarmoa arkeen.

Olennaista on olla oman aikansa rouva tai herra.

– Pitkää työviikkoa puurtava ihminen ei välttämättä lepää täysin, jolloin aivot puksuttavat viikosta ja vuodesta toiseen. Sillä tavoin voi pärjätä, mutta uusia ideoita ei juurikaan synny. Jos lepoaikaa saa kertymään enemmän, ihminen löytää uutta energiaa ja saa uusia ajatuksia. Silloin työhönkin voi syntyä enemmän imua ja siihen uppoutuu hyvällä tavalla. Se on hyvä kehä.

Upshiftauksessa toipumista tuodaan keskelle arkea, jotta ihmisen ei tarvitse odottaa koko vuotta muutaman viikon kesälomaa. Siksi kannattaa valita työ, josta voi nauttia ympäri vuoden, eikä vaan pyristellä ulos työelämästä, Mähkä sanoo. Tätä kautta elämästä voi koettaa tehdä nautinnollista.

– Olennaista on olla oman aikansa rouva tai herra. Aikaa ei saa lisää, ja siksi se kannattaa käyttää oikealla tavalla.