Niina, 45, ansaitsee kuussa yli 4 000 euroa miestään vähemmän. Anna-Marin, 30, puoliso taas shoppailee hetken mielijohteesta kaikkea kivaa samalla, kun Anna-Mari miettii, mistä saisi rahaa ruokaan. 

Ei hemmetti, taas jotain uutta.

Anna-Mari*, 30, tuijotti miehensä ostamaa kallista kaiutinjärjestelmää ja tunsi kiukun nousevan. Hän oli juuri miettinyt uuden talvitakin ostamista vanhan risan tilalle, mutta hankinta oli jäänyt haaveeksi, koska tilillä ei ollut tarpeeksi rahaa. Samoihin aikoihin mies oli paitsi uusinut äänentoistolaitteiston, myös ostanut itselleen pelikonsolin.

– Se tuntui epäreilulta, todella epäreilulta, Anna-Mari kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hänen miehensä oli juuri valmistunut ja saanut hyvän työpaikan ohjelmointialalta. Pelkällä opintotuella ja -lainalla kitkuttaminen oli vaihtunut hetkessä yli 3 000 euron palkkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Hän ei pystynyt tekemään töitä opiskelujen ohessa toisin kuin minä. Opiskeluaikana minulla oli enemmän rahaa, ja maksoin omasta pussistani kodin hankintoja ja suuren osan ruokaostoksista, Anna-Mari kertoo.

– Kun meillä riideltiin, syynä oli aina raha.

Myös Anna-Mari sai töitä valmistumisen jälkeen, mutta naisvaltaisessa pienyrityksessä hänen palkkansa oli huomattavasti pienempi asiantuntijatehtävästä huolimatta. Kuukausittainen tuloero oli tuhannen euron luokkaa, ja se heijastui nopeasti parin arkeen. Mies osteli elektroniikkaa ja kaikkea harrastuksiinsa liittyvää hetken mielijohteesta, kun Anna-Mari mietti, miten rahat riittävät ruokaan ja pakollisiin hankintoihin.

– Monet kotimme huonekaluista olivat uusimista kaipaavia väliaikaishankintoja opiskeluajoilta, mutta miestäni kiinnosti enemmän, mitä hän voisi hankkia itselleen.

Kahden kerroksen väkeä

Me Naisten perheen sisäisiä elintasoeroja koskeva verkkokysely paljastaa, ettei Anna-Mari ole ongelmansa kanssa yksin. Suomesta löytyy pariskuntia ja perheitä, jotka kätkevät sisäänsä ikään kuin kaksi kastia: yksi tienaa ja kuluttaa, toinen kituuttaa. Suurin osa kyselymme vastaajista on naisia, ja useimmat kertovat elävänsä huomattavasti pienemmällä rahalla kuin miehensä.

”Hänen mielestään minun ei kuulu olla materialisti, vaan ottaa uusi asenne: lasi on puoliksi täynnä!”

Nimimerkki Niina, 45, kertoo ansaitsevansa kuussa yli 4 000 euroa miestään vähemmän. Tuloeroa on tasattu hieman yhteisellä tilillä, jonne mies laittaa rahaa kuukausittain muutaman satasen Niinaa enemmän, mutta talouskulujen ja lasten menojen jälkeen tili on kuun lopussa aina tyhjä. Tuloeron tasaamisesta on keskusteltu, mutta miehen mielestä Niina valittaa turhasta.

– Hänen mielestään minun ei kuulu olla materialisti, vaan ottaa uusi asenne: lasi on puoliksi täynnä! Niina kertoo.

Mies shoppailee, syö ulkona ja matkustaa, mutta Niina taas kertoo hemmottelevansa itseään lähinnä noutokahveilla. Niina uskoo, että mies on tilanteeseen tyytyväinen, koska pienituloinen, lapsista huolehtiva vaimo on helppo hallittava.

– Mies sanoi joskus, että saat kuitenkin syödä meidän kanssa samaa ruokaa ja tulla samalle kesälomalle. En ole antanut hänelle vieläkään anteeksi kommenttia, vaikka hän ei kuulemma sitä ihan noin tarkoittanut.

Piiloon jäänyt ongelma

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka yleisiä kotitalouksien sisäiset elintasoerot Suomessa ovat. Aihetta on tutkittu suhteellisen vähän. Vuoden 2010 tulo- ja elinkeinotutkimuksessa kuitenkin selvisi, että Suomessa puolisoiden täysin yhteinen tulojen käyttö on vähäistä muuhun Eurooppaan verrattuna: vain 14 prosenttia vastanneista kertoi, että kaikki ansaitut rahat ovat yhteisiä.

– Palkat pidetään meillä yleensä suurelta osin erikseen, mikä liittyy naisten hyvään koulutukseen ja korkeaan työllistymiseen. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että mitä enemmän parilla on yhteisiä vuosia, lapsia ja omaisuutta, sitä isompi osa tuloista menee yhteiseen käyttöön, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoo.

Holmin mukaan pienituloisuus on naisten ja erityisesti nuorten naisten osa. Vuonna 2012 tehdyssä tuloja koskevassa tutkimuksessa selvisi, että lähes puolet alle 35-vuotiaista naisista sijoittui pienituloisimpaan viidennekseen. Miehistä alimpaan tuloluokkaan kuului vain joka kymmenes.

– Tähän vaikuttavat sekä sukupuolten väliset palkkaerot että äitiys. Vaikka nykyisin isänkin on mahdollista jäädä hoitamaan lapsia, isomman vastuun ottaa yleensä edelleen äiti. Lasten määrä ja ikäjakauma vaikuttaa naisen ansaintaan.

Elintasoeroja esiintyy toki myös toisin päin. Nimimerkki NK, 30, kertoo kyselyssä miehestään, joka on työtön. Miehellä ei ole rahaa tehdä juuri mitään, mutta hän ei ole silti halukas korjaamaan tilannettaan.

– Tuntuu typerältä, kun mies ei voi ostaa mitään suurempaa, ei matkustella, ei käydä tapahtumissa. Minun on tehtävä kaikki yksin ja hankinnat jäävät vain toiselle. Mies syö aina eri ruokaa, ja hän tekee asioita yksin. On kuin kaksi kämppistä olisi samassa taloudessa.

37-vuotias nainen taas kertoo, että on valmis uhraamaan oman palkkakehityksensä, jotta perheen tuloerot tasoittuisivat.

– Olen ajatellut luopua noin 50 prosenttia tulotasostani ja mennä mieheni työn perässä, jotta mieheni pääsee miellyttävämpään urakehitykseen. Välillä on hänen vuoronsa, ja haluan viettää välillä enemmän aikaa lasteni kanssa. Elintasoa tärkeämpää minulle on elämänlaatu, nimimerkki Muutakin kuin työtä kirjoittaa.

Holm uskoo, että perheen sisäinen köyhyys voi olla merkittävä ongelma, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Aiemmin on tutkittu lähinnä kotitalouksien kokonaistuloja eikä tulojen jakautumista perheenjäsenten kesken.

– Ilmiö vaatisi paljon lisää tutkimusta, jotta alkaisimme ymmärtää ongelman laajuutta ja sen vaikutuksia. Sitä kautta voitaisiin löytää myös ratkaisuja.

Palkkaerot hiertävät helposti

Väestöliiton vastaanotoilla työskentelevä psykologi Keijo Markova kohtaa työssään silloin tällöin pareja, joita raha-asiat ja erilaiset tulotasot rassaavat. Hänen mukaansa rahasta tulisi keskustella parisuhteessa avoimesti, mieluiten jo heti suhteen alkuvaiheessa.

– Palkkaerot aiheuttavat helposti ristiriitoja suhteeseen, jos niistä ei keskustella. Voi syntyä kokemus, ettei puhalleta yhteen hiileen.

”Joskus mies antaa "stipendin", jonka saan törsätä aivan mihin tahdon.”

Markova muistuttaa, että rahaan liittyy valtaa ja vallankäytön mahdollisuuksia.

– Se, joka ansaitsee enemmän, voi mitätöidä toista muistuttelemalla jatkuvasti siitä, kuka maksaa mistäkin.

Myös Me Naisten kyselyssä tuli esiin esimerkkejä vallankäytöstä. Nimimerkki Eläkemummo, 65, kertoi, että hänen puolisollaan jää puolet enemmän rahaa käytettäväksi. Silloin tällöin hän antaa vaimolleen käyttörahaa, mutta tekee sen epäkunnioittavaan sävyyn.

– Joskus mies antaa "stipendin", jonka saan törsätä aivan mihin tahdon, nainen kertoo.

Nimimerkki Aviovaimo, 43, kertoo uusperhe-elämästä, jota leimaa jatkuva taloudellinen epävarmuus.

– Mies on kerännyt omaisuutta pitkään. Hän on hyvätuloinen ja hankkinut itselleen muun muassa omakotitalon ja osakkeita. Itse erosin lasteni isästä, ja erossa käteen jäi ainoastaan velkaa, hän kertoo.

Nainen on yrittänyt ottaa asian puheeksi, mutta mies ei koe elintasoeroa ongelmaksi. Kumpikin käy töissä, ja molemmilla on omat rahat.

– Mies katselee milloin mitäkin kivaa uutta itselleen ja matkustaa yksin. Itse sinnittelen kuukaudesta toiseen. Avioehto on tehty niin, että jään puille paljaille eron tai kuoleman sattuessa.

Keijo Markovan mielestä suhteen räikeä taloudellinen epätasa-arvo voi aiheuttaa ongelmia, vaikka enemmän ansaitseva puoliso ei tekisikään siitä suurta numeroa.

– Vaikka tietoista mitätöintiä ei olisikaan, pienempituloinen saattaa kyseenalaistaa oman arvonsa ihmisenä ja puolisona. Olenko ihan luuseri, kun en ansaitse rahaa perheelle?

Ratkaisu voisi olla molempien hyväksymä rahanjakomalli. Tärkeintä on se, että puolisot kokevat mallin tasa-arvoiseksi. Markovan mukaan rahankäyttöä voisi olla hyvä suhteellistaa, jos toinen ansaitsee toista enemmän. Esimerkiksi niin, että molemmat laittavat tuloistaan tietyn prosenttiosuuden yhteiseen kassaan.

– Kaiken lähtökohta on kuitenkin hyvä parisuhde, jossa molemmat kokevat olevansa arvostettuja ja rakastettuja. Silloin rahastakin voidaan puhua avoimesti ja miettiä yhdessä, mikä ratkaisu sopisi juuri meille.

30-vuotias Anna-Marikin päätti lopulta nostaa arkea hankaloittaneen elintasoeron puheenaiheeksi. Avoin keskustelu auttoi: Anna-Mari ideoi miehensä kanssa yhteisen säästösuunnitelman ja talouskassan.

– Nyt säästämme asuntoa varten. Mies pystyy säästämään asp-tilille isomman summan kuussa, mikä nopeuttaa ostoaikataulua. Sovimme, että mies ostaa asunnosta isomman osuuden ja minä pienemmän, mutta koti on silti yhteinen.

Aiemmin suuri osa ruokaostoksista ja arjen hankinnoista jäi Anna-Marin kontolle. Nyt vastuu ateriansuunnittelusta ja kaupassakäynnistä on jaettu vuoroviikoille, ja ostokset tehdään yhteiseltä taloustililtä.

”Mieheni jää hoitovapaalle silläkin uhalla, että se vaikuttaa negatiivisesti taloudelliseen tilanteeseemme.”

– Mieheni laittaa tilille kuukausittain 360 euroa, minä 240 euroa. Niillä rahoilla ostetaan kaikki ruuat ja kodin kuluvat hyödykkeet. Säästyneet rahat siirretään kuukausittain yhteiselle säästötilille treffejä tai reissuja varten. Lisäksi mies maksaa suuremman osan joistakin isommista hankinnoista, jotka sovitaan yhdessä.

Ratkaisut ovat helpottaneet tilannetta, mutta tulevaisuus mietityttää Anna-Maria edelleen. Mitä taloudelliselle tasapainolle ja omalle uralle tapahtuu tulevaisuudessa?

– Puhuimme lapsista ja sovimme, että mieheni jää hoitovapaalle silläkin uhalla, että se vaikuttaa negatiivisesti taloudelliseen tilanteeseemme. Minulle on tärkeää, etten jää vuosiksi kotiin lasten kanssa ja elä täysin mieheni tulojen varassa.

* Anna-Marin nimi on muutettu.

Poikamies

Ai mies lähtee yksinään lomille? Lähtekää hyvät ihmiset tälläisistä suhteista kävelemään. Terveisin keskittyminen mies

maalaisjärkeä

Näen perheen molemminpuoliseen luottamukseen perustuvana yhteisyrityksenä. Yksinkertaisuuden vuoksi molemmilla on omat tilit mutta käytännössä kaikki on yhteistä. Kotona tehtävä työ ja varsinkin turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapsille on niin arvokasta ettei sitä voi rahassa mitata. Vaimo on ollut pienten lasten kanssa kotiäitinä yhteensä noin 10 vuotta ja vielä töissä ollessaankin tekee melkein joka päivä suurimman osan kotitöistä.

Parempituloisena maksan mielelläni käytännössä kaikki perheen menot ja teen lähes kaikki ruokaostokset töistä tullessani. Pienituloisempana vaimo saa käyttää rahansa miten haluaa. Hän tekee pieniä täydentäviä ruokaostoksia, ostaa lapsille vaatteita ym. ja käyttää rahaa harrastuksiinsa kuten matkoihin yksin, lasten tai koko perheen kanssa. Systeemi on toiminut hyvin yli 30 vuotta. Alussa molempien opinto- ja asuntovelkoja maksellessa hän joutui pari kertaa siirtämään tyhjentyneelle tililleni lisää. Raha-asiat ovat yksinkertaisia. Ei tarvitse jatkuvasti neuvotella eikä riidellä maksu- ja omistusosuuksista. Toinen auttaa jos omat rahat ei riitä perheen menoihin. Jos joskus tulee ero niin kaikki menee puoliksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla