Saanan yrittäjäperheessä arkea eletään tiukkojen rutiinien mukaan: muuten paketti ei pysyisi kasassa.

Kun siivous on tehty asiakkaan välineillä, mihin käytetyt rätit pitäisi laittaa? A) lavuaariin B) pyykkikoriin C) pesukoneeseen D) lattialle pesukoneen eteen?

Kysymys on vielä ratkaisematta, mutta aiheesta käydään kuumaa keskustelua siivousyritys Koti Puhtaaksi Oy:n sisäisessä viestintäkanavassa. Toimitusjohtaja Saana Tynin ehdotus on – puhdas liina lattialle, likaiset sen päälle kasaan. Siitä asiakkaan on helppo nostaa liinat nyyttinä pesukoneeseen, käsiä likaamatta ja bakteereita levittelemättä.

– Minusta se on toimivin idea, mutta muutan mieltäni, jos joku keksii paremman ratkaisun, Saana sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saana kertoo olevansa pikkutarkka piipertäjä, jolle yksityiskohdat ovat tärkeitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että häneltä sujuvat myös isommat kaaret: Saanan kahdeksan vuotta vanha yritys kasvaa vauhdilla ja työllistää jo 70 ihmistä. Great Place To Work -kisassa tuli pienten yritysten sarjan voitto, ja siitä Saana on ylpeä. Hän haluaa firmansa olevan se, joka parantaa siivoustyön maineen ja josta alalla otetaan mallia. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Nautin hirveästi yrityksen kehittämisestä ja kasvattamisesta. Kuuntelen aina kotona pyykkejä viikatessani äänikirjoja johtamisesta ja psykologiasta, koska haluan oppia lisää ja ymmärtää ihmisiä.

Kokeeksi pari siivousta

Saanan yksityiselämä on tiukasti kietoutunut bisneksiin: Koti Puhtaaksi Oy:ssä työskentelevät Saanan siskot Soili, Saila, Silja ja Selina sekä aviomies Henri. Siskojen kanssa välit ovat Saanan mukaan yhteisen työn myötä vain parantuneet. Aviomiehen mukaantulo arvelutti aluksi, mutta kun vastuualueet sovittiin tarkasti, sekä parisuhde että yritys ovat pysyneet kasassa.

– Henkka huolehtii kasvusta ja markkinoinnista, minä luontaisesti mietin aina sitä, miten ihmiset otetaan huomioon ja porukka on tyytyväistä. Ennen minulla oli työrooli, mutta huomasin, että paremmin menee, kun on oma itsensä.

Tosiasiassa Saana ja Henkka ovat tehneet yhteistä bisnestä jo ennen parisuhdettakin. He tapasivat vuonna 2009 Australiassa, jossa kumpikin oli reppureissulla. Nuoret lähtivät hetken mielijohteesta yhdessä autoretkelle ja joutuivat pulaan.

– Auto hajosi ja meiltä loppuivat rahat. Keksimme ostaa käytetyn auton, pestä ja fiksata sen ja myydä sitten voitolla. Yhteistyö toimi niin hyvin, että päätimme perustaa vielä joskus yhteisen firman.

Sanottu ja tehty: Saana ja Henkka alkoivat Suomeen palattuaan paitsi seurustella, myös myydä vesisuodatteisia pölynimureita ovelta ovelle. 

Kävi kuitenkin ilmi, että ihmiset kaipasivat enemmän siivousapua kuin uusia välineitä. Moni oli joskus palkannutkin siivoojan, mutta pettynyt työn jälkeen. Saana kuuli tarinoita auki jätetyistä ovista, varastetuista tavaroista ja karanneista koirista. Siivousbisnes alkoi kuulostaa kiinnostavalta – ja omituiselta.

– Otin kokeeksi muutaman siivouksen ja päätin näyttää, että homman voi hoitaa hyvinkin. Asiakkaat suosittelivat minua mummoilleen ja kummeilleen.

Pian töitä oli tarjolla enemmän kuin Saana ehdi tehdä, joten hän palkkasi avuksi kesätöitä etsivän siskonsa. Henkka vaihtoi tässä kohdassa alaa, mutta palasi myöhemmin takaisin: Saanan bisnes oli alkanut kasvaa ja kannattaa. 

Auto hajosi ja meiltä loppuivat rahat.

Nykyään kasvavalla Koti Puhtaaksi Oy:lla on samat haasteet kuin monella muullakin siivousfirmalla: riittävätkö työnhakijat tulevaisuudessa, ja mistä löytää hyviä siistijöitä? 

Siivoustyöllä ei rikastu, vaikka Saanan maksama 11–13 euroa tunnissa on alalla kohtalainen palkka. Koti Puhtaaksi houkuttelee työntekijöitä muilla eduilla. Heillä työskennellään pareittain, ja viikonloput ja illat ovat vapaita. Halutessaan työntekijät pääsevät yrityksen osakkaiksi.

Vielä vähän lissää

Saanan ja Henkan kotona ei vältellä töistä puhumista. Firma on yhteinen intohimo, työ ja harrastus. Arkea eletään tiukkojen rutiineiden mukaan, jotta paketti pysyy kasassa. 

Äskettäin Saana päätti ulkoistaa ruokaostokset ruokakassipalveluun ja tilata viikoittain käyvän siivoojan. Hän ymmärtää hyvin pariskuntia, joille siivooja on keino pitää suhde kasassa.

– Kun puhun asiakkaiden kanssa, hahmotan, että tässä työssä on kyse enemmästä kuin pelkästä siivoamisesta: ihmisten parisuhteista, ajasta ja onnellisuudesta.

Saanan aika mahtaa olla kortilla sekin. Hänellä on 2- ja 4-vuotiaat lapset, omakotitalo rakenteilla, kasvuyritys ja pikkutarkka luonne. Onko tässä siis henkilö, joka haluaa kaiken?

– Kyllä, ja vielä vähän lissää! Lisää onnellisuutta ympärille, sitä haluaisin. Rahaa en kaipaa, se ei tuo onnea.

Mutta miten elämä ihan käytännössä hoidetaan, jos halutaan kaikki ja vähän lisää? Saana valottaa seuraavassa omia ratkaisujaan:

Arki: ”Prosessit toimiviksi!”

”Kello pärähtää soimaan klo 6.30. Maanantaisin ja keskiviikkoisin minä teen kahdeksan tunnin työpäivät ja hoidan lapset aamut ja illat. Henkka tekee silloin töitä pitempään. Tiistaisin ja torstaisin hän hoitaa lapset,ja minä teen töitä aamukahdeksasta iltakymmeneen. Arkisin emme siis juuri näe toisiamme. Arki-illat menevät aina samalla kaavalla: ruuan lämmitys, joku pieni leikki lapsilla, kylpy, iltapala, seuraavan päivän vaatteet valmiiksi ja nukkumaan.

Perjantaina jaamme lastenhoitovastuun, lauantaina relataan ja ollaan perheen kanssa. Meillä on usein sisaruksiani kylässä, tai kyläilemme itse. Sunnuntaisin teemme seuraavan viikon ruuat valmiiksi ja pyykkäämme.

On meilläkin kotitöistä riidelty – tai keskusteltu ja tehty kompromisseja. Minä olen tinkinyt taulujen suoruudesta. Olemme onneksi molemmat ihmisiä, jotka haluavat kaikessa prosessit toimiviksi! Minulla on joku pakkomielle hanoista. Hinkkaan aina kauppakeskusten vessoissakin hanat käsipyyhepaperilla puhtaiksi. Ihmiset pitävät varmasti hulluna.”

Lepo: ”Jyrkkä ei sohvalle”

”En ikinä makaa sohvalla tai katso telkkaria. Meillä ei edes ole kumpaakaan tällä hetkellä. Sain vanhoillislestadiolaisen kasvatuksen, ja kun telkkari ei kuulunut lapsena elämään, en ole koskaan löytänyt sille paikkaa. Nyt ei olisi aikaakaan. Sen ajan, mitä töistä jää yli, käytän perheeseen ja ystäviin. 

Jos oikein haluan rentoutua, menen yksin ostoksille. Panen puhelimen pois päältä ja kiertelen etsimässä lastenvaatteita kirpputorilta tai ihania luontaistuotteita Ruohonjuuresta. Nautin, kun saan tehtyä järkeviä ostoksia. Meidän pojallamme saattaa olla vaaleanpunainen toppapuku, mutta se on taloudellinen valinta, ei sukupuolisensitiivinen.”

Saana ei käytä käsilaukkua. ”Se on vapauttavaa! Kortit menevät kännykkään, kännykkä taskuun.”
Saana ei käytä käsilaukkua. ”Se on vapauttavaa! Kortit menevät kännykkään, kännykkä taskuun.”

Elämäntavat: ”Ankara itselle, lempeä muille”

”Lopetin tupakoinnin ja sokerin syönnin kuin seinään, koska minulle se toimii. Olen aika kurinalainen tyyppi ja ankara itselleni, vaikka esimiehenä olen äidillinen ja lempeä. Eihän se kaikille ole yhtä helppoa. Ihmiset haluavat nautiskella. Ymmärrän, että kaikki eivät ole särmiä. Minä vain nautin aikaansaamisesta. Me olemme lomallakin hullun aktiivisia.

Ruokakaupassa ostan luomua aina, kun voin. Herkkuani on raakasuklaa. Leivon siitä kaikkea ihanaa ja lisään sekaan superainesosia kuten maca-jauhetta ja tocoa. En syö myöskään punaista lihaa enkä gluteenia. Olen päätynyt ruokavalioon pahan endometrioosin takia, ja se on auttanut.

Yritän muistaa urheillakin tiistaisin ja torstaisin, mutta harvemmin se toteutuu. Pitäisi saada itsestä huolehtiminen äkkiä nyt tavaksi, ennen kuin on 55 ja käy huonosti.”

Tyyli: ”Ei designia meille”

”Olen aina pukeutunut mustavalkoiseen. Se sopii yksinkertaiseen persoonaani. Muotia en seuraa. Sisustuksessa on sama linja: valkoista ja mustaa, korkeintaan yksi pastellisävy mukana. Inhoan tauluja ja mattoja: nehän ovat vain siivouksen tiellä! Designia ei minun kodistani löydy, mutta jos rahaa ja aikaa olisi enemmän, kotimme olisi sievemmin laitettu. Asumme väliaikaisessa asunnossa, kunnes uusi talomme valmistuu. Sinne aiomme hankkia sohvankin!

Kaverini varmaan nauravat kierrätys- ja Ikea-tyylillemme, mutta minua taas naurattaa se, että joku ruokailuryhmä voi oikeasti maksaa kymppitonnin.”

Lasten myötä pedantti Saanakin on joutunut tinkimään järjestystavoitteistaan.
Lasten myötä pedantti Saanakin on joutunut tinkimään järjestystavoitteistaan.

Perhe: ”En ole äiti-ihminen”

”Meitä oli 15 sisarusta, joten äitini ei ole joutanut miettimään asioita, vaan hän on mennyt ja tehnyt. Sama asenne on kopioitunut minuun: jos moni muu harkitsee, vääntelee ja kääntelee, minä hoidan hommat alta pois.

Olen kolmanneksi vanhin lapsi, joten olen joutunut pienestä pitäen ottamaan vastuuta. Se on kasvattanut minusta täpäkän muijan. Nykyään huomioidaan liikaakin lasten yksilöllisiä tarpeita, ja sitten aikuisena piipitetään joka asiasta, joka tuntuu vähän pahalta. Meillä se meni niin, että nyt on lihapullia ruuaksi: jos ei kelpaa, lähde menemään. Ei ollut aikaa palvella jokaista lasta yksilöllisesti.

Ainoastaan vanhin sisaruksistani on enää uskossa. Se on vanhemmilleni kipeä paikka ja vaikuttaa väleihimme. Sisarusten kanssa olemme tosi tiiviisti tekemisissä ja olemme aina olleet läheisiä: isossa perheessä vanhemmat jäävät ehkä pakostakin etäisemmiksi kuin sisarukset. 

Ajattelin alun perin itsekin, että haluaisin ison perheen, mutta en sitten pystynyt. Rakastan lapsiani, mutta en vain ole äiti-ihminen. Äitiyslomat olivat ihan suossa tarpomista. Onneksi lapsilla on paljon läheisiä serkkuja. Olen kyllä ollut yhdeksän kertaa raskaana; keskenmenoni ovat ilmeisesti johtuneet endometrioosistani.”

Priorisointi: ”Verho saa repsottaa”

”Mietin elämää aika paljon sitä kautta, mitä mahdollisesti kadun kuolinvuoteellani. Joku repsottava verho voi harmittaa nyt, mutta ei se ole oikeasti tärkeää. Minusta on suloista, että monet pukevat lapsensa tosi nätisti ja käyttävät sellaiseen selvästi aikaa – mutta se aika olisi minulla jostain muusta pois. En minä ehdi suunnitella vaikka lasten synttäreitä tai reissuun pakkaamista; ne hoidetaan kaikki nopeasti. Minua harmittaa, että ystäville jää liian vähän aikaa. Heitä haluaisin tavata enemmän.” 
 

itekkin isosta perheestä

en kyllä huomannut mitään julkilausumaa huonoista väleistä. puhuttiin etääntymisestä ja kipeästä asiasta. eikä tässä ollu mitään kostonhenkeä minun silmin havaittavissa. lue juttu uudelleen, tai jos olet asianosainen niin katso peiliin. mielestäni aika kunnioittava juttu kun tietää että voi olla vaikka mitä taustalla oikeasti. olen itsekin ison perheen lapsi ja tiedän millaista se arki yli 10 lapsisessa perheessä on. en kyllläkään tunne tapausta

Sisältö jatkuu mainoksen alla