Kuvat
Shutterstock, Getty Images
Hillot purkista? Suomalaiset eivät ole enää sukanvarsisäästäjiä.
Hillot purkista? Suomalaiset eivät ole enää sukanvarsisäästäjiä.

Me suomalaiset emme ole enää mitään sukanvarsisäästäjiä, vaan nyt pannaan menemään kaikki, mikä tulee. Me Naiset selvitti, millaisia rahankäyttäjiä nykynaiset ovat. 

Nainen oli köyhä. Kun naisen jääkaappi hajosi, hänellä ei ollut varaa ostaa uutta. Onneksi sukulaiset tulivat apuun ja ostivat hänelle uuden jääkaapin. Kun nainen sitten kuoli, hänen tililtään paljastui yli miljoonan euron omaisuus.

Aina välillä lehdistä saa lukea tapauksista, joissa nuukasti elänyt ihminen paljastuu salarikkaaksi kuolemansa jälkeen. Extreme-sukanvarsisäästäjät ovat poikkeustapauksia, mutta ne kertovat jotakin oleellista suomalaisista rahankäyttäjinä. Sodat ja pulavuodet muovasivat kansakuntamme suhdetta rahaan. Itsenäistyneen Suomi-neidon helmoissa ei vietetty rietasta kulutusjuhlaa, vaan asioita hankittiin tarpeeseen, jos silloinkaan. Vähä ylijäänyt raha sullottiin visusti patjan väliin pahan päivän varalle.

Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että saituriperinne on kuolemassa sukupuuttoon. Suomalaiset velkaantuvat nopeammin kuin koskaan. Finanssialan tilastojen mukaan emme osaa enää säästää. Maksuhäiriöisten määrässä tehtiin viime vuonna uusi ennätys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näyttää siltä, että suhteemme rahaan on muuttunut. Mutta miten – ja miksi?

Pyysimme Me Naisten lukijoita kertomaan rahankäytöstään. Verkkokyselyyn tuli vastauksia 441 kappaletta, joista 362 oli naisia. Vastaukset antavat hyvän kuvan nykynaisten suhteesta rahaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Me Naisten kyselyyn vastanneiden kuukausiansiot olivat useimmiten 2000–3000 euroa (30 % vastaajista). Velkaa oli tyypillisimmin 10 000–20 000 euroa (20 % vastaajista). 

Säästäminen, so last season

”On houkuttelevampaa käyttää rahaa kuin säästää sitä.”

Yksi Me Naisen kyselyyn vastanneista on asiantuntijana työskentelevä Riikka, 43. Hän on keskituloinen, mutta kertoo, ettei 3000–4 000 euron kuukausipalkasta jää kulujen jälkeen käteen juuri mitään. Säästöjä Riikalla on tilillään alle 500 euroa. Riikalla kuluu rahaa paljon muun muassa harrastuksiin. Velkaa Riikalla on 100000 ja 200000 euron väliltä, lähinnä asunnosta ja autosta.

Riikan kaltaisia vastaajia oli joukossa muitakin. Valtaosalla vastaajista on velkaa, useimmilla 10000–50 000 euroa. Neljänneksellä säästöön jäi kuussa alle sata euroa, toisella neljänneksellä kuitenkin 100–300 euroa. Noin viidennes vastanneista ei säästä silti euroakaan.

– Meidän ei tarvitse enää säästää, sillä rahaa saa velaksi sormia napsauttamalla, kotitaloustieteen professori Minna Autio Helsingin yliopistosta toteaa tuloksia tarkastellessaan.

Muutos ei se ole tapahtunut hetkessä. Aution mukaan sen juuret voi määrittää 80-luvun lopulle, jolloin rahamarkkinat avautuivat. Ennen pankkilainan saaminen oli ollut kiven takana, sen jälkeen velkarahaa suorastaan tyrkytettiin. Syntyi nousuhumala, jonka aikana ihmiset hullaantuivat lainaamisen helppoudesta.

Krapula iski kuitenkin nopeasti. 1990-luvun lama upotti ihmiset syvään suohon velkojensa kanssa.

Autio seurasi tapahtumia aitiopaikalta.

– Työskentelin 90-luvun alussa perintätoimistossa. Käsittelin valtavia velkasummia, joita ei ollut lyhennetty viiteen vuoteen lainkaan. Ihmiset olivat ottaneet lainoja, joihin heillä ei ollut mitenkään varaa.

Laman jälkimainingeissa palattiin säästöliekille. 1990-luvun alkupuoli näkyi kotitalouksien säästämisasteissa piikkinä. Hiljalleen lainakrapula kuitenkin unohtui, ja säästämisaste alkoi jälleen laskea. Lainaa sai yhä helposti – ja 2000-luvun edetessä yhä halvemmalla. Vuodesta 2016 lähtien säästöaste on ollut negatiivinen, eli suomalaiset kotitaloudet ovat kuluttaneet enemmän kuin ovat ansainneet. Autio pitää kehitystä luonnollisena.

– Rahan tarjonta on muuttanut suuresti mentaliteettiamme. Kun lainaa kerran saa helposti, kuka hölmö sitä ei ottaisi?

Me Naisten kyselyyn vastanneilla oli tyypillisimmin säästöjä tilillään 2000–5000 euroa.  Neljännes (25 %) vastaajista sai säästöön kuussa vain alle 100 euroa, toinen noin neljännes (24 %) kuitenkin jo 100–300 euroa. 

Kaikki mimmit sijoittamaan

Tilanne ei ehkä kuitenkaan ole niin onneton kuin tilastoista voisi äkkiseltään päätellä. Naiset ovat selvästi aiempaa kiinnostuneita taloudesta ja vaurastumisesta.

Jopa puolet Me Naisten kyselyyn vastanneista kertoi harrastavansa sijoittamista. Sukanvarren sijaan säästöt laitetaankin nyt rahastoihin tai osakkeisiin. Niin tekee myös Pirkko, 61. Freelance-toimittajana ja opettajana työskentelevän Pirkon tulot ovat kuussa alle 3000 euroa, mutta hän on onnistunut kerryttämään vuodessa useamman tuhannen euron sijoituspotin. Summa on hajautettu rahastoihin ja osakkeisiin.

”Se on kannattavampaa kuin rahojen pitäminen tilillä. Tulen saamaan pientä eläkettä ja haluan, että minulla on eläkkeellä varaa ostaa itselleni esimerkiksi yksityislääkärin tai siivoojan palveluita.”

Sijoittaminen on ollut perinteisesti erittäin miehinen ala, mutta sukupuolittuneisuus on hyvää vauhtia väistymässä. Danske Bankin alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen mukaan 42 prosenttia suomalaisista miehistä ja 30 prosenttia naisista sijoittaa. Ero sukupuolten välillä on Pohjoismaiden pienin.

Vallalla on pitkään ollut mielikuva sijoittamisen monimutkaisuudesta. Aloittaminen on kuitenkin tehty nykyään varsin helpoksi, ja Minna Autio kiittääkin tästä pankkeja. Uransa sijoittajana voi käynnistää helposti oman verkkopankin kautta. Tarvitsee vain miettiä läpi oma riskinsietokyky ja summa, jonka haluaa kuukausittain sijoittaa. Pankki hoitaa loput. 

Noin puolet Me Naisten kyselyyn vastanneista sijoittaa. Yleisimmin sijoitetaan rahastoihin, ja sijoituksia on 1000–5000 euron edestä.

Myös naisille suunnatut sijoituskurssit ja -oppaat sekä sosiaalisen median keskusteluryhmät ovat kannustaneet naisia ottamaan sijoittamisestä selvää. Me Naisten kyselyyn vastanneista useimmat olivat sijoittaneet rahastoihin, jotka sopivat hyvin aloittelijalle. Niissä riski on huomattavasti osakkeita pienempi.

– Uskon, että naisten kiinnostus sijoittamista kohtaan vain kasvaa. Alamme ymmärtää, että jokaisella on mahdollisuus laittaa rahansa poikimaan, vaikka isoa omaisuutta ei olisikaan. Se on houkuttelevaa, Minna Autio.

Talousmaailman syvällisempi haltuunotto ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Moni Me Naisten kyselyyn vastannut mainitsi tiedon puutteen sijoittamisen haastavimmaksi puoleksi. Myös Pirkko kertoo, että terminologia on välillä vaikeaa.

”Ymmärrän kyllä sijoittamisen perusasiat, mutta vähänkin syvemmälle menevät ovat liikaa.”

Minna Autio ymmärtää Pirkkoa, sillä myös hänellä on ihan omakohtaista kokemusta osakemaailman monimutkaisuudesta. Muutama vuosi sitten hän sijoitti muutama tuhat euroa osakkeisiin. Joitakin kuukausia myöhemmin potista oli jäljellä puolet.

– Sijoittaminen on maallikolle sama kuin yrittäisi lukea kristallipalloa. Minun pitäisi kai olla joku talouden asiantuntija, ja silti kävi hassusti, Autio sanoo naurahtaen.

Epäonnekas kokeilu kuitenkin koukutti. Autio alkoi seurata arvopaperipörssiä ja kerryttää tietämystään. Sillä tiellä hän on omien sanojensa mukaan yhä – ja tuntee edelleen olevansa täysi noviisi.

Pikana vippiä

Kun toiset vaurastuvat, toiset köyhtyvät ennestään. Se on kapitalistisen järjestelmän kirjoittamaton laki ja vapaiden markkinoiden ruma kääntöpuoli.

14 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti säästöjensä määräksi yli 50 000 euroa. Saman verran vastaajia kertoi säästöjensä olevan pyöreät nolla. Useimmat säästöttömistä kuuluivat ryhmään, joka ansaitsee kuussa bruttona alle 1000 euroa. Joukossa oli työttömiä ja opiskelijoita, mutta myös osa-aikatyöntekijöitä esimerkiksi hoiva- ja ravintola-aloilta. Osa-aikaisena kirjanpitäjänä työskentelevä Sanni, 56, kirjoittaa, ettei säästettävää yksinkertaisesti jää elinkulujen jälkeen.

Varakkuuden epätasainen jakautuminen on tuttu ilmiö Minna Autiolle. Hän korostaa, että suurin osa suomalaisista pärjää raha-asioidensa suhteen hyvin. Suomalaiset maksavat velkansa erittäin tunnollisesti, kun asiaa tarkastellaan kansainvälisestä näkövinkkelistä.

Keitä sitten ovat ne, jotka ajautuvat rahan kanssa ongelmiin? Onko syy pienissä tuloissa, säästämisperinteen rapautumisessa vai kenties huolettomassa suhtautumisessa luottoihin?

Maksuhäiriöisten määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuodet. Ilmiötä selitetään velkakierteellä, jossa elämisen kulut ovat jatkuvasti suuremmat kuin tulot. Ihmisen on pakko ottaa lisää velkaa kuitatakseen aiempia lainoja.

Suurin syntipukki ovat olleet pikavipit, helposti ja nopeasti saatavilla olevat käyttölainat. Joka kymmenes Me Naisten kyselyyn vastanneista kertoi ottaneensa pikavipin.

Osa kertoi kovakorkoisen pikalainan menneen juhlimiseen, ulkona syömiseen ja shoppailuun. Vähintään yhtä moni oli kuitenkin ottanut pikavipin perustarpeiden ylläpitoon. Maiju, 33, kirjoittaa, että muuten ei olisi ollut rahaa ruokaan.

Maijun tarina toistuu monissa vastauksissa. Hän työskentelee tuotantotyöntekijänä ja ansaitsee 2 000–3 000 euroa kuussa, mutta säästöön ei jää mitään. Asuntolainaa on lähemmäs 100000 euroa. ”Kaikki menee mikä tulee.”

Minna Aution mukaan nykyisin kulutusvelkaa ottavat myös hyvätuloiset. He kuitenkin selviytyvät korkeakorkoisten luottojensa kanssa yleisesti ottaen hyvin. Aution mielestä ei ole mikään ihme, että eri ihmiset tulotasosta riippumatta turvautuvat kulutusluottoihin, kun niitä tyrkytetään ovista ja ikkunoista.

– Jos yrität maksaa kodinkoneliikkeessä käteisellä koko summan kerralla, sinua katsotaan kulmat rypyssä. Ennen sai alennusta siitä, kun maksoi kerralla, nyt osamaksulla ostaminen on tehty kannattavammaksi.

Ongelma on, etteivät kaikki ymmärrä, kuinka kalliiksi ”joustava maksutapa” lopulta tulee.

– Olet varannut pesukoneeseen rahan, ja sitten tulekin ostaneeksi sen osamaksulla. Katsot käteesi jääneitä satasia ja saatat lähteä kaverin kanssa Tukholmaan. Et mieti siinä vaiheessa sitä, kuinka paljon kulusi kasvavat seuraavina kuukausina.

Vastaajat säästivät ”pahan päivän varalle”, yllättäviin menoihin ja matkustamiseen. 

Murretaan rahatabu!

Vaikka moni asia suomalaisten rahankäytössä on muuttunut, paljon on myös ennallaan. Autio bongaa Me Naisten kyselyn tuloksista tiedon, että useimmat säästävät ”pahan päivän varalle”.

– Se tarkoittaa, että monet säästävät tietämättä, mihin lopulta rahansa panevat. Varaudumme edelleen pahimpaan. Pulavuosiajattelu vaikuttaa taustalla.

Osake- ja rahastosijoittajien määrä on kasvussa, mutta asialla on myös toinen puoli. Puolet vastaajista ei sijoita lainkaan, ja lähes neljännes vastaajista ilmoitti lepuuttavansa rahaa tilillään. Riittaa, 39, sijoittaminen ei kiinnostaa. ”Enpä oikein luota muihin kuin itseeni”, hän perustelee.

Surullista kyllä, myös rahaan liittyvät yhteiskunnalliset epäkohdat ovat ennallaan. Naisen euro on edelleen vajaa miehiin verrattuna. Minna Autio näkee, että rahasta pitäisi puhua enemmän ja avoimemmin.

– Olemme naisina ihan skitsofreenisessa tilanteessa. Meitä painostetaan kuluttamaan, mutta toisaalta monet naiseuteen liittyvät kulutustavarat tuomitaan pinnallisina. Mies ostaa järkisyistä ja tarpeeseen, nainen ”shoppailee”.

Yksi asia ei ole varmasti muuttunut: se, että raha on yhä Suomessa tabu. Se kävi ilmi muun muassa Me Naisten aiemmassa kyselyssä, jossa selvitettiin rahaan liittyvää häpeää. Sekä vähävaraiset että paljon ansaitsevat naiset kertoivat välttävänsä viimeiseen asti rahasta puhumista.

– Meillä elää vahva hyveellisen kuluttajan eetos, johon ei mahdu heikkoutta tai epäonnistumisia. Kontrollin pettäminen on hävettävää. Aina pitää pärjätä yksin!

Autio ajattelee, että asiat eivät koskaan muutu parempaan suuntaan, jos niistä vaietaan. Palkat, säästövinkit, avoin keskustelu rahaan liittyvistä ongelmista – niiden pitäisi olla tavallisia kahvipöytäpuheenaiheita.

Vierailija

Varallisuuteen vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi se, onko syntynyt sukuun, josta löytyy edes vähäsen perintöä, millä pääsee jo kiinni omaan asuntoon. Surullista tässä maassa on myös se, että asuntojen hinnat on tarkoitettu edelleen kahden maksettaviksi, joten jos puolisoa ei löydy, on käytännössä mahdoton vaurastua ja turvata tulevaisuutensa.

Naisten kohdalla myös yksi uramahdollisuuksiin vahvasti vaikuttava tekijä on ulkonäkö - paremman näköisille annetaan parempia mahdollisuuksia ja palkkaa. Puhumattakaan siitä, jos aikoo miesten alalle; siellä ei noususta kannata unelmoida vieläkään.

Eli säästämisellä ei ole paljon väliä, kun näin moni asia yhteiskunnassa on sen verran pielessä, että käytännössä tasa-arvo on edelleen täysin näennäistä ja hyvinvointi on suunniteltu vain pariskunnille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla