Sonja Alaraatikka käy tavallisessa ruokakaupassa vain pari kertaa kuukaudessa. Hän tilaa nelihenkisen perheensä ruoat hävikkiruokasivustoilta. 

Rovaniemeläinen Sonja Alaraatikka, 40, kuuli hävikkiruokasivustoista ensimmäistä kertaa istuessaan junassa Ruotsissa. Tai oikeastaan näki: hän bongasi erään sivuston mainoksen junan penkin selkämyksestä. 

Idea kuulosti hauskalta. Sonja selvitti, voisiko hänkin tilata yritykseltä hävikkiruokaa kotiinsa, mutta se oli mahdollista vain Ruotsin puolella.

Asia unohtui, kunnes Sonja törmäsi Suomessa Fiksuruoka-yrityksen mainokseen. Hetken asiaa pohdittuaan ja sivustoa tutkailtuaan Sonja teki ensimmäisen tilauksen – ja sille tielle jäi. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Noin vuoden ajan Sonja on tilannut perheelleen lähes kaiken ruuan Fiksuruoka.fi - ja Matsmart.fi -sivustoilta. Niiltä hän haalii itselleen ja lapsilleen hävikkiruokaa, joka ei kelpaisi myyntiin normaaleihin ruokakauppoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joskus ruokaa päätyy hävikkisivustoille, koska niiden voimassaolopäivä on menossa umpeen. Usein syy on kuitenkin joku muu.

– Sivustoilta saa halvalla esimerkiksi valikoimasta poistuvia tuotteita – tuotteita, joiden pakkaus on uudistunut. Myös sesonkituotteita on paljon. Nyt on paljon joululta jääneitä makeisia ja glögiä, jotka ovat vielä aivan hyviä, Sonja kertoo. 

Kun Sonja tekee tilauksen, hän klikkailee ostoskoriin pastaa, riisiä, ohraa, kauramaitoa, pähkinöitä, papuja, tomaattimurskaa, ruokaöljyä, kahvia, säilykkeitä, kuivahedelmiä ja suklaata. Sivustoilta saa myös päivittäistavaroita, kuten wc-paperia ja hygieniatuotteita.

Sonjan perheeseen kuuluvat hänen lisäkseen Miska, 11, Mette, 10, ja Samuel, 7. Koko perhe on noudattanut vegaaniruokavaliota pari vuotta, joskin he söivät jo sitä ennenkin kasvispainotteisesti. Aivan ehdoton ruokavalio ei kuitenkaan ole: 

– Jos saan halvalla tavallista suklaata, niin tilaan sitä. En jaksa olla turhan tiukka. 

Tavalliseen kauppaan vain pari kertaa kuussa

Hävikkisivustoilta Sonja tilaa ruokaa aina vähintään sen verran, että saa ilmaisen kuljetuksen. Posti kuljettaa laatikot perheen lähikauppaan, josta Sonja hakee ne kesäisin pyöräkärryllä ja talvella pulkalla. Kauppaan on matkaa vaivaiset 50 metriä, joten hän säästää systeemin ansiosta myös aikaa.

–  Ennen kävin pyörällä kaupassa kolmen kilometrin päässä sijaitsevassa Prismassa. Jouduin polkemaan hirveää ylämäkeä. En voinut myöskään ostaa enempää kuin jaksoin kerralla kantaa, joten kaupassa tuli käytyä usein ja tuli tehtyä turhiakin ostoksia. 

Aivan kaikkea hävikkiruokasivustoilta ei saa, joten Sonja käy tavallisessa ruokakaupassa noin kaksi kertaa kuussa. Sieltä hän ostaa puuttuvat tuotteet, kuten jauhot ja sokerit sekä pähkinät, jos niitä ei löydy sivustojen valikoimasta.

Myös tuoreet hedelmät ja vihannekset haetaan kaupasta – tai ainakin lähes kaikki. Perheen kodin lähellä on talli, jonka hevosille kuljetetaan hieman kauempana sijaitsevalta tilalta porkkanoita, jotka ovat epämuodostuneita tai liian pieniä vähittäismyyntiin. Hinta on kotitalouksillekin edullinen: 20 kilon säkki maksaa 7 euroa.

– Rumat porkkanat ovat aivan yhtä terveellisiä kuin kaupan, joten ostamme niitä kotiin. Meillä on aina aivan hirvittävästi porkkanoita. Raasteen käytämme porkkanasämpylöihin ja -kakkuun, sosetta pakastan keittoja ja laatikkoja varten. Ja kyllä niitä raakanakin rouskutetaan. 

Sonja käyttää myös ResQ Clubia, sovellusta, jonka kautta voi ostaa lähialueen ravintoloiden, kahviloiden ja kauppojen hävikkiruokaa. Perheen lähikauppa myy usein sen kautta muovikassillisen leipää viidellä eurolla. 

Kaiken tämän ansiosta perheen ruokakustannukset ovat poikkeuksellisen pienet: Sonja on laskenut, että hänen ja kolmen lapsen ruokaan kuluu kuukaudessa vain noin 150 euroa. 

”Välillä tuntuu, kuin hamstraisin ydinsotaa varten”

Hävikkiruokasivustojen tilauksia tehdessään Sonja laskee kilohintoja ja vertaa niitä kauppojen hintoihin. Jos alennus on hurja, hän saattaa ostaa paljonkin ruokaa kerralla. 

– Kerran kauramaidot maksoivat alle euron purkki, joten ostin niitä kauheasti. Ja kerran tilasin vahingossa kaksi 10 kilon ohrasäkkiä. Kämppikset nauroivat, että nyt on kyllä aika pitkäksi aikaa ohraa. Onneksi lapset rakastavat ohrapuuroa, ja ohra on muutenkin hyvä lisuke, Sonja nauraa. 

Perheen kanssa samassa kerrostaloasunnossa asuu kaksi kämppistä. Heistä toinen tekee joskus Sonjan kanssa kimppatilauksen hävikkisivustoilta. 

Toinen Sonjan kämppäkavereista metsästää ja halusi hankkia arkkupakastimen hirvenlihan säilytystä varten. Poppoon asunnossa on 300 litran vetoinen pakastin, jota Sonja hyödyntää ahkerasti. Hän kerää lastensa kanssa suuria määriä marjoja, sieniä ja yrttejä. Rahaa säästyy, kun marjat noukkii metsästä, sienet uppoavat kastikkeisiin ja sienisalaattiin, ja nokkosista valmistetaan koko perheelle maistuvaa nokkospestoa levitteeksi leivän päälle.

– Minulla on sellainen periaate, että jos täytyy jäähdyttää 300 litran pakastin muutaman hirvenlihapalikan vuoksi, niin se 300 litraa pitää sitten täyttää. Meillä on lasten kanssa haaste, että jos poimimme litran mustikoita, sanomme, että enää 299 litraa kerättävänä. 

Sonja tunnustaa olevansa hieman koukussa ruuan hamstraamiseen. Jos vastaan tulee tarjous ruuasta, joka on terveellistä ja säilyy pitkään, hän saattaa ostaa sitä niin suuria määriä, että perhe saa syötävää kuukausiksi. 

– Kun muut ihmiset selaavat somea, minä selaan hävikkisivustoja. Välillä tuntuu, kuin valmistautuisin ydinsotaan. Olen miettinyt, pitäisikö konmarittaa. Muut tavarat olen saanutkin kuntoon, mutta ruokaa haalin yhä. Toisaalta ajattelen, että ruoka tulee aina syötyä jossain vaiheessa, eikä se jää pyörimään kaappeihin ikuisiksi ajoiksi. 

Hävikin ostamisen hyödyt

Ruuan haalimisesta huolimatta Sonjalla on tärkeä periaate. Hän ostaa hävikkisivustoilta vain sellaista ruokaa, jota perhe muutenkin ostaisi tavallisesta kaupasta ja jonka he varmasti syövät. Hän ei sorru klikkailemaan ostoskoriin tarpeettomia tuotteita vain siksi, että ne ovat halpoja. 

– Ei olisi mitään järkeä ostaa hävikkiruokaa, joka menisi meillä kotona roskiin. Huolehdin siitä, että syömme kaiken. Laitan kaappien etualalle tyrkylle ruuat, jotka ovat menossa ensimmäisenä vanhaksi. Toisaalta en ole kovin tarkka parasta ennen -päivämäärien kanssa, Sonja miettii. 

Suomalaiskodeista päätyy roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa joka ikinen vuosi. Se on valtava määrä. Ruoka tekee pitkän matkan pellolta jääkaappiin, ja jos sen heittää pois, hukkaan menee valtavasti työtä, resursseja ja rahaa. Silloin myös ruuantuotannon ympäristöhaitat ovat syntyneet turhaan. 

Sonjaa tämä kaikki hirvittää. Ekologisuus on hänelle tärkeä arvo ja suurin syy hävikkiruokasivustojen käyttämiseen. 

– Monet ruuat ovat päivämäärän umpeutumisen jälkeenkin aivan käyttökelpoisia. On ihan hulluutta heittää niitä roskiin, saati sitten ruokia, joiden pakkaus on viallinen tai vanhentunut. Minusta on mahtavaa, että joku on hoksannut lyödä rahoiksi myymällä hävikkituotteet eteenpäin. 

Sonja lisää, että kaikki hänelle saapunut hävikkiruoka on aina ollut käyttökelpoista, moitteetonta ja hyvin pakattua.

Mukava lisähyöty on tietenkin se, että perhe säästää selvää rahaa hävikkisivustojen suosimisen ansiosta.

– Penninvenyttäminen on minusta tosi kivaa. Voin jopa joskus tehdä vähän vähemmän töitä ja lähteä kotiin lasten luokse tavallista aikaisemmin, koska meillä kuluu nykyään vähemmän rahaa arjessa, pyöräkorjaamolla työskentelevä Sonja sanoo. 

Toinen yllättävä bonushyöty on Sonjan mukaan ollut se, että ruuan tilaaminen netistä on opettanut hänen lapsilleen pitkäjänteisyyttä. He saavat ostaa joskus sivustoilta herkkuja säästöillään, mutta joutuvat odottamaan niiden saapumista vähintään viikon, kunnes tilaus saapuu perille.

Hiljattain 10-vuotias Mette halusi järjestää kavereilleen kotibileet. Tytär osasi pyytää jo viikkoja etukäteen, että saisi tilata niihin naposteltavaa. Sonja seurasi ylpeänä, kun tytär vertasi hintoja ja valitsi ostoksensa tarkkaan.

– Jos lapsien tekee mieli vaikka sipsejä, he eivät voi heti rynnätä kauppaan niitä hakemaan, vaan joutuvat odottelemaan rauhassa. Kun sipsit saapuvat, ne ovat heille ikään kuin aarteita. Olen huomannut, että heistä on tullut kärsivällisempiä: he syövät herkkunsa rauhallisesti ja niistä nautiskellen. 

Vierailija

Kävin katsomassa fiksuruoan valikoiman. Säilykkeitä, keksejä, näkkileipää, muroja, limsaa jne. Oikeastaan ei mitään sellaista mitä meidän perhe syö. Ostan kaupasta lihaa/kanaa/kalaa aterialle ja sen kanssa kasviksia + pastaa/riisiä/perunoita. Leipää ostan tuoreena tehtaanmyymälästä ja pakastan.

Nämä kaikki mitä fiksuruoasta voisi ostaa ovat lähinnä sellaisia välipaloja ja herkkuja, joita ilmankin pärjää. Hedelmä tai rahka on parempi välipala kuin nämä patukat ja limsat. En löydä tuolta kerrassaan mitään ostettavaa.

Vierailija

Aivan typeriä tallaiset artikkelit ,joistain pähkinä ,säilyke "ruokien" ostoista .Esimerkiksi minulla ei ole varaa ostella pähkinöitä ym ja niitä löytää kyllä ihan omasta kaupastakin . Tuossakin mainostettiin että perheeltä menee  150e/kk  ruokaan   aivan harhaanjohtava otsikko .Tuossa  esimerkiksi syödään myös hirvenlihaa ,jota "kämppis" toimittaa ja se on hienoa ,että marjat poimivat metsästä itse . Todellisuudessa tuo summa muodostuu ihan perusruokatarvikkeista ,siis kuivatavaroista . Tehkää nyt artikkeli todellisuudesta ,jossa todella pienillä tuloilla alle tonnin elävä perhe  ei vegaani vaan oikeata ruokaa syövät ruokailee ,niin tajuatte mitä todellisuus on .

Sisältö jatkuu mainoksen alla