Naiset ihmettelevät, että kuvittelevatko työnantajat heidän soittelevan vielä Nokian 3310:llä.
Naiset ihmettelevät, että kuvittelevatko työnantajat heidän soittelevan vielä Nokian 3310:llä.

Yli 50-vuotiaat naiset avasivat suunsa työelämästään: pätkätöitä, sijaisuuksia ja pitkäaikaistyöttömyyttä. 

Viime viikolla kerroimme, miten Twitterissä kuohui, kun keski-ikäiset naiset kertoivat työelämässä kokemastaan ikäsyrjinnästä. Kävi ilmi, että ilmiö on huomattu myös TE-palveluissa. 

Myös Me Naisten lukijat ovat kokeneet vastaavaa työelämässä. Kävi selväksi, ettei kyse ole yhden alan tai alueen ilmiöstä. Ongelma koskee niin sairaanhoitajia kuin insinöörejäkin aina Oulusta Helsinkiin saakka.

Vastaajia kuitenkin yhdisti yksi seikka: he olivat 49–62-vuotiaita naisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Törmäsin ilmiöön täytettyäni 49 vuotta. Keväällä täytin 54 vuotta ja olen nyt niin sanottu kulttuurialan pätkätyöläinen.” Leena, 54, kulttuurituottaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Alle 50-vuotiaana oli koko ajan headhunterit ja työnantajat kyselemässä, mutta se loppui kuin seinään, kun täytin 50 vuotta. Juuri, kun minulla oli todella mittavasti kokemusta, työkuntoa, asiantuntijuutta ja johtajuutta.” Kirsi, 56, varatuomari, nykyisin yrittäjä.

Kolmikymppiset mieskollegat kiilaavat edelle

Eri alojen insinöörit kokivat, että nuoret hakijat menevät heidän edelleen jo heti kättelyssä. Monen mielestä pitkää työhistoriaa ja kokemusta ei enää arvosteta.

”Kolmekymppiset miehet pääsevät alan haastatteluihin melkein aina. Minulle se on harvinaisuus. Samat mieskollegat ovat jatkuvasti puolen vuoden hoitovapailla, kun itse istun töissä. Miksi he siis menevät työnhakutilanteissa edelleni?” Kerttuliisa, 50, insinööri.

”Miksi kolmekymppiset miehet menevät työnhakutilanteissa edelleni?”

”Olen ollut työttömänä pian kolme vuotta. Alussa uskoin, että työllistyn nopeasti pitkän työkokemukseni ja koulutukseni ansiosta. Pian kuitenkin huomasin, että olin liian vanha päästäkseni haastatteluun. Edes palkkatuki ei kiinnostanut rekrytoijia.” Soili, 62, insinööri.

Päällikkötehtävissä on parasta ennen -päiväys

Useat päällikkötason tehtäviä tehneet naiset kertoivat, etteivät ole saaneet enää osaamistaan vastaavia tehtäviä viidenkympin rajapyykin jälkeen. 

”Olen 55-vuotias nainen ja toimin päällikkötehtävässä. Olen hakenut viimeisen vuoden aikana kymmentä eri työpaikkaa ja päässyt yhden kerran haastatteluun – silloinkin suhteilla. Olen ammattitaitoinen, kehitän itseäni jatkuvasti ja olen hyvässä fyysisessä kunnossa. En näe muuta syytä kuin ikäni.” Maarit, 55, ketjupäällikkö.

”Kaksi ylempää korkeakoulututkintoa, pitkä ura esimiestehtävissä, kokenut projektimaailman osaaja, IT ja digiajan metataidot hallussa, mutta olen kuulemma Blue Collar -tehtäviin liian koulutettu ja oman profiilin tehtäviin parasta ennen -päiväyksen ohittanut.” Arja, 54, henkilöstöjohtaja.

Viisikymppinen ei saa vakituista työsopimusta

Hoitoalan ammattilaiset kertoivat puolestaan, että viisikymppisille hoitajille riittää kyllä pätkätöitä, mutta vakituisia virkoja saavat vain nuoremmat kollegat.

”Yli viisikymppisen lähihoitajan on vaikeaa saada vakituista työpaikkaa. Keikkatyötä tarjotaan, vaikka hakisi vakituista virkaa”. Aila, 52, lähihoitaja.

”Olin talon pitkäaikaisin sijainen ja hain yhtä seitsemästä vakipaikasta, mutta kaikki työntekijät palkattiinkin talon ulkopuolelta. Syytä en saanut koskaan tietää. He olisivat jatkaneet työsuhdetta 5 kuukautta eteenpäin, mutta en enää moiseen pelleilyyn suostunut, vaan lopetin.” Soile, 53, perushoitaja.

Keikkatyötä tarjotaan, vaikka hakisi vakituista virkaa.”

Onko syynä botit vai ennakkoluulot?

Twitterissä nostettiin esiin tekoälyä hyödyntävät botit, jotka karsivat hakijoista tietyn vuosiluvun jälkeen syntyneet hakijat. Yksi lukijoistamme oli kysynyt aiheesta suoraan työnantajalta.

”Olen tehnyt parin viime vuoden aikana kymmeniä työhakemuksia ja osan niistä ammattilaisen avustuksella. Vain yhdessä haastattelussa olen ollut ja siinä jäin harmikseni toiseksi. Olen myös kuullut boteista ja kysyessäni niistä viime viikolla, kun soitin eräästä työpaikasta, oli vastaaja ihan hämmästynyt ja vakuutti, ettei heillä ole työnhakuprosesseissa ikärasismia.” Tarja, 57, insinööri, nyt osa-aikainen sihteeri.

Moni ehdotti Twitterissä, että työnhakijat jättäisivät hakemuksestaan iän ja varhaisimmat työkokemukset pois ”työnantajaa harhauttaakseen”. Ratkaisu ei kuitenkaan näyttäisi vievän pitkälle.

”Joitain haastattelukutsuja on toki tullut, mutta en ole työllistynyt. Kerran konsultti perui haastattelun pari tuntia ennen sovittua aikaa, sillä työnantajalle oli ilmeisesti selvinnyt ikäni. Kysyin asiaa konsultilta suoraan ja hän myönsi, että etsivät nuorta työntekijää. Huvittavin tilanne taas sattui eräässä haastattelutilanteessa, jossa piti täyttää henkilötietolomake. Haastattelija aloitti toteamalla ’Herranjestas kuinka vanha sinä oikein oletkaan!’ Se siitä työpaikasta.” Kirsi, 56, tuotesuunnittelija.

On kiistatta selvää, että ilmiö koskettaa naisia ammatista tai asuinpaikasta riippumatta. Alan vaihto tai yrittäjyys ei ole ratkaisu jokaiselle, eikä iän piilottaminen auta vallitsevaan asenteeseen, jolla viisikymppiseen työnhakijaan suhtaudutaan. Moni kyselyymme vastannut kertoi odottavansa eläkeikää.

”Nyt olen jo 62-vuotias eli eläkeikä lähestyy ja voin siirtyä työttömistä työnhakijoista eläkeläiseksi heti, kun 500 päivää ansiosidonnaista tulee täyteen. Mutta kyllä harmittaa, ettei tämä yhteiskunta tarvitse osaavan ja kokeneen terveen naisen työpanosta.” Soili, 62, insinööri.

40 v vanhus

Näin se ikävä kyllä on ja on miestenkin osalta ikävä kyllä ihan sama juttu. Työhaluja juuri 50 v jälkeen löytyisi, kun ruuhkavuodet ovat akanapäin ja olisi mahdollisuus keskittyä täydellisesti töihin. Se tuntuu olevan joku uskonto, jossa luullaan, että vanhempi väki yli 50 v ei pysty töihin enää. Työväkeä halutaan tuoda ulkomailta, mutta oma työväki joka on täyttänyt 50 v ei kelpaa. Työnantajien on mielestäni turha itkeä työvoimapulaa. Tämä on niin nähty, että jos ei kolmekymppistä työntekijää löydy, niin työnantaja valittaa työvoimapulaa.

Sitten kummasti toivotaan, että eläkeikiä nostamalla työura jatkuisi pidempään. Toive ei vastaa yleensä todellisuutta. Teoria ja käytäntö eivät taas suomen maassa kohtaa tässäkään asiassa kuten ei monessa muussakaan asiassa.

Katkeroitunut

Itse kyllästyin määräaikaispelleilyyn ja päätin mieluummin jättäytyä työttömäksi. 500 ansiosidonnaisen korvauspäivän jälkeen voinkin jäädä eläkeputkeen. Kerran minun työpanostani ei arvosteta - vuosien määräaikaisuusputki valtiolla, jota välillä katkotaan niin, että häviän vuosilomapäiviä - niin jäänpä sitten yhteiskunnan elätiksi. Että se siitä työuran pidentämisestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla