Me Naiset
|
Marjut Laukia
Kuule fillaroit nyt vaan, niin kyllä se siitä. Tai sitten ei. Kuva: Shutterstock
Kuule fillaroit nyt vaan, niin kyllä se siitä. Tai sitten ei. Kuva: Shutterstock

Köyhyys kuumentaa tunteita, mutta hyvääkään tarkoittavat säästövinkit eivät ratkaise ongelmaa.

Yle kertoi vähän aikaa sitten 38-vuotiaasta Danielista, joka työskentelee Helsingissä laitoshuoltajana. Daniel on yksi niin sanotuista työssäkäyvistä köyhistä: hän tienaa kuussa 1800 euroa, josta käteen jää 1400–1500 euroa. Laskujen ja asumismenojen jälkeen ruokaan ja muihin menoihin jää noin 800 euroa. Palkka ei riitä esimerkiksi uuden auton hankintaan.

Mitä Danielista pitäisi siis ajatella? Vaihtoehtoja on kaksi:

Sisältö jatkuu mainoksen alla

a) Jos Daniel kokee, että hänellä on rahasta tiukkaa, hänellä on rahasta tiukkaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

b) Daniel lienee parin hyvän neuvon tarpeessa, jos rahat eivät riitä. Tuulipuku.fi-sivustolla esimerkiksi ehdotetaan, että Daniel voisi kulkea työmatkat kävellen tai pyörällä ja kokata omat eväät töihin. Danielin ja kaikkien muidenkin pieni- tai keskituloisten kannattaisi muuttaa pois pääkaupunkiseudulta, jotta asumiskustannukset pienenisivät. Ja 800 euroahan on lopulta aika paljon rahaa.

Hetkonen, täällähän haiskahtaa richsplaining! Suomennettakoon sana vaikka rikasselittämiseksi mansplainingin eli miesselittämisen hengessä.

Samastuminen on vaikeaa

Toimittaja Julia Thurén kirjoittaa ilmiöstä tuoreessa kirjassaan Kaikki rahasta (Gummerus). Hän selittää, että niin sanottu richsplainaaja on ihminen, joka jakelee itseään pienituloisemmalle itsestäänselviä tai typeriä säästövinkkejä. Sellaisia asioita nimittäin ehtii ja jaksaa ajatella, kun on tilanteessa, jossa rahaa on tarpeeksi.

Thurén kertoo esimerkkinä sanomalehdessä olleen jutun pienituloisesta, jolla kerrottiin olevan lemmikkinä koira.

”Osa lukijoista reagoi vihaisilla kommenteilla, joissa todettiin, ettei köyhällä pitäisi olla varaa pitää koiraa. Voi kuitenkin olla, että koira on ainoa asia, joka saa ihmisen nousemaan sängystä. Köyhyys vie toimintakyvyn ja masentaa.”

Richsplainaaja jakelee itseään pienituloisemmalle säästövinkkejä.

Thurénin mukaan ylivelkaantumiseen ja pienituloisuuteen liitetään usein stereotypioita, jotka eivät pidä lainkaan paikkaansa.

”Jo pelkästään rahan puute voi tehdä ihmisestä huonon rahankäyttäjän. Ahdistus siitä, miten selviää seuraavaan hetkeen, jolloin tilillä on taas rahaa, vie valtavasti energiaa. Nuorisosäätiön asiantuntija Essi Lindberg kertoo, että hänen ylivelkaantuneilla asiakkaillaan on jopa fyysisiä oireita, kuten vatsakipua ja päänsärkyä, jotka hellittävät, kun raha-asiat saadaan kuntoon.”

Julia Thurénin mielestä hyvätuloisen ei kannata ajatella, että hän pystyisi samastumaan vaikeassa rahatilanteessa olevan asemaan.

”On ihan eri asia valita vapaaehtoisesti kuukaudeksi tai pariksi köyhäilevä elämäntapa kuin elää vuodesta toiseen kituuttaen”, Thurén kirjoittaa.

Kuuntele ja auta

Talousvinkkien antaminen, richsplainaaminen, paljastaa, että neuvojen antaja ei ymmärrä toisen tilannetta. Siksi se on Thurénin mukaan hyödytöntä tai jopa haitallista. Se voi vain lisätä ahdistusta, jota rahavaikeudet jo itsessään aiheuttavat.

Mitä sitten tehdä, jos vaikkapa oma ystävä on joutunut taloudelliseen ahdinkoon? Thurén ehdottaa aitoa empatiaa: ”Kuunteleminen ja kysyminen auttavat usein enemmän kuin neuvominen tai päivitteleminen.”

Kursivoidut sitaatit ovat Julia Thurénin kirjasta Kaikki rahasta (Gummerus). Julian Me Naisiin kirjoittamia raha-aiheisia juttuja pääset lukemaan tämän linkin kautta.

Oletko sinä törmännyt richsplainingiin? Kerro kokemuksesi kyselyssä! Vastauksia voidaan käyttää Me Naisten jutussa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla