Haluaisitko sinäkin olla oman itsesi pomo? Yrittäjyys voi parhaimmillaan olla todella palkitsevaa, mutta yrittäjän on siedettävä epävarmuutta ja oltava valmis ottamaan riskejä. Kuva: Shutterstock
Haluaisitko sinäkin olla oman itsesi pomo? Yrittäjyys voi parhaimmillaan olla todella palkitsevaa, mutta yrittäjän on siedettävä epävarmuutta ja oltava valmis ottamaan riskejä. Kuva: Shutterstock

Moni mielii yrittäjäksi, mutta kenestä oikeasti myös on siihen? Jos vastasit otsikon kysymykseen kyllä, jatka eteenpäin. 

1. Haluatko yrittää?

Yrittäjä saa toteuttaa luovuuttaan, kokeilla hullujakin asioita ja oppia koko ajan uutta. Kuulostaa hyvältä! Yrittäjyys vaatii kuitenkin sitä, että jaksaa ottaa monista asioista selvää. Ensiksi täytyy siis olla kiinnostunut yrittäjyydestä.

Nykyään puhutaan paljon myös pakkoyrittäjyydestä, jossa ihmiset sysätään palkkatöistä yrittäjiksi vastoin tahtoaan. Esimerkiksi käännösalalla ihmisiä on irtisanottu ja vaadittu myymään samoja palveluita oman toiminimen kautta.

– Tietyillä toimialoilla maailma muuttuu. Se ei ole kenenkään vika, mutta on ikävää, jos rautaiset ammattilaiset pakotetaan yrittäjyyteen, sanoo lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen Suomen Yrittäjistä.

Myös palkkatyö on muuttumassa yrittäjyyden kaltaiseksi: monessa työssä odotetaan jo tulosvastuuta, ja osa töistä on muuttunut projektiluontoisiksi.

2. Onko sinulla liikeidea?

Kaiken yrittämisen perustana on hyvä liikeidea. Tekipä yritys sitten konsultointia, parturointia tai vastuullisuusraportteja yrityksille, täytyy tuotteen olla sellainen, että joku on valmis siitä maksamaan.

– Pitää testata, onko tuotteelle kysyntää ja markkinoilla sille tilaa. Omaa taloaan ei kannata laittaa yrityksen pantiksi ennen kuin on tehnyt hyvät taustatyöt, Toivonen sanoo.

Jos myy yksittäisille ihmisille, voi vaikka kysellä netissä etukäteen, onko kukaan kiinnostunut ostamaan tuotetta.

”Ennen yrityksen perustamista pitää puhua asiakkaiden kanssa, ostaisivatko he ihan oikeasti palveluitasi. Mieluiten tuotteet ja palvelut kannattaa kehittää suoraan asiakkaan kanssa. Hanki siis asiakkaat ihan ensimmäiseksi. ’Paperit’ saa tehtyä sittenkin, kun on aika laskuttaa.”

Catarina K. Myllärniemi, it-firman viestintäjohtaja

”Pitää olla nöyrä. Pitää ymmärtää ja kuunnella potentiaalisia asiakkaita ja rakentaa tuotteet tai palvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Vaikka itsellä olisi aivan huippu idea, se on turha, jos kukaan ei näe siinä mitään hyötyä.”

Anne Vanhala, juristi ja yrittäjä

3. Millainen rahankäyttäjä olet?

Yrittäjän ei tarvitse olla matikkanero, sillä kirjanpidon voi – ja se kannattaakin – ulkoistaa asiantuntijalle. Yrittäjällä pitää silti olla jokin haisu siitä, että yritys tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Siksi perus plus- ja miinuslaskua eli rahojen budjetointia täytyy osata.

Hyvä merkki on, jos oma henkilökohtainen talous on hallinnassa eikä tapoihin kuulu kuluttaa enemmän kuin tienaa. Maksuhäiriömerkintä voi hankaloittaa firman perustamista: silloin voi olla vaikeaa vuokrata toimitilaa tai saada yritykselle puhelinta, nettiä tai vakuutuksia.

– Usein yrittäjä epäonnistuu siksi, että hänen taloudellinen osaamisensa ei ole kovinkaan hyvää, Tiina Toivonen sanoo.

Yrittäjän talouden kulmakivet ovat kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. Toisin sanoen sisään täytyy tulla enemmän kuin ulos lähtee. Yrityksellä pitäisi olla aina jonkin verran rahaa tilillä, jotta se voi maksaa palkkoja ja muita menoja.

– Ei riitä, että käy läpi kerran vuodessa tilinpäätöksen, vaan tilanteen tasalla pitää pysyä koko ajan. Kassaan pitää tulla riittävästi rahaa, Toivonen muistuttaa.

”Talouden hallinnan lisäksi liiketoiminnallinen osaaminen on tärkeää. Yrittäjällä täytyy olla realistiset tavoitteet, jotka voi muuttaa euromääräiseen muotoon. Näissä tavoitteissa pitää myös pysyä. Kannattaa olla myös suunnitelma siitä, miten edetään ja toisaalta siitäkin, miten yritys voidaan ajaa tarvittaessa hallitusti alas.”

Katri Paajanen, maa-, metsä- ja matkailuyrittäjä

4. Oletko kurinalainen?

Palkkatöissä pomo määrää tarvittavat tehtävät ja työpäivä päättyy yleensä sillä kellonlyömällä kuin on sovittu. Yrittäjyydessä asia on päinvastoin. Ihminen toimii omana pomonaan, eikä kello kerro, milloin työt on tehty. Etenkin yrittäjyystaipaleen alku vaatii paljon ahkeruutta eikä silloin voi katsoa kellosta, että nyt kynä tipahtaa.

– Yrittäjyys on intohimo ja elämäntapa. Jos on motivoitunut tekemään omaa juttuaan, sillä pääsee pitkälle, Tiina Toivonen sanoo.

Toisaalta itsensä johtamiseen kuuluu toinenkin puoli: pitää osata myös lopettaa työnteko eikä vain paiskia aina kellon ympäri, muuten uupuu.

”Täytyy olla taito antaa itsensä olla ihan vain inhimillinen, erehtyväinen, väsyvä, osaamaton, keskeneräinen...”

Pirjo Latvanen, psykologi ja yrittäjä

”Vaikka kuinka tekisi mieli painaa sata lasissa, on työn tultava arvoasteikossa vasta top kolmen jälkeen. Usein työ tuppaa yrittäjillä menemään ykköseksi, vaikka ykköseksi pitää laittaa oma hyvinvointi eli on pystyttävä sanomaan myös ei.”

Elina Espinal, hyvinvointialan yrittäjä

”On tärkeämpää olla tekijä kuin unelmoija.”

Anni Liukka, juristi ja liikunta-alan yrittäjä

5. Onko sinulla tukijoita?

Usein perhe on tavalla tai toisella yrittäjyydessä mukana: joustamassa aikatauluissa tai auttamassa tarvittaessa. Lisäksi puolisolta voi saada taloudellista tukea heikkona hetkenä.

– Myös muihin yrittäjiin kannattaa tutustua, sillä he sparraavat eteenpäin, Toivonen sanoo.

Yrittäjyys voi olla joskus yksinäistä puurtamista, ja juuri siksi verkostoituminen on tärkeää. Se onnistuu vaikkapa Suomen Yrittäjissä, mutta toisaalta myös netissä, esimerkiksi Naisyrittäjien Facebook-ryhmässä.

”Neuvo: mieti kaksi kertaa, kannattaako kavereita palkata tai ottaa edes yhtiökumppaniksi.”

Anna Salmi, virtuaalipelipaikan perustaja

6. Siedätkö epävarmuutta?

Yrittäjyyteen kuuluu riski, että yritys ei menestykään. Yrittäjän pitää olla rohkea, sietää paineita, mutta olla myös ainakin jonkun verran optimistinen tulevaisuuden suhteen.

– Jos valvoo kaikki yöt peläten, miten asiat järjestyvät, tulee jaksaminen nopeasti vastaan, Toivonen sanoo.

Yrittäjän pitää olla myös valmis mukautumaan ja muuttumaan. Tulevaisuutta kannattaa suunnitella, muttei kuitenkaan järkyttyä, jos asiat eivät mene niin kuin on etukäteen ajatellut.

”On opittava kehtaamaan, uskallettava erottua joukosta ja kestettävä arvostelua. Eikä yritystä kannata perustaa, jos ei halua muuttaa jotakin. On oltava missio, määränpää, jota kohti mennä.”

Jenna Lehtonen, kuvajournalisti ja yrittäjä

”Yrittäjällä täytyy olla kyky tehdä päätöksiä ja sietää vastuuta, joka päätöksistä seuraa"

Veera Uusoksa, kirjakauppias ja seksuaaliterapeutti

7. Jaksatko ihmisiä? 

Sosiaaliset taidot kuuluvat yrittäjyyteen sillä omaa osaamista, tuotetta tai palvelua täytyy kyetä myymään – ainakin aluksi. Toisaalta introverttikin yrittäjä voi menestyä.

– Riippuu yrityksestä, kuinka paljon ihmisten kanssa ollaan tekemisissä. Jos on myyjä, pitää tulla ihmisten kanssa toimeen, mutta koodaaja ei välttämättä tarvitse laajoja keskustelutaitoja. Markkinoinnin voi toki aina myös ulkoistaa.

”Pitää ymmärtää hankkia hyvät yhteistyökumppanit niin, ettei uhraa omaa aikaansa siihen, mitä ei osaa. Täytyy osata verkostoitua ja pitää yllä mielenkiintoa kouluttautua, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla.”

Pia Hiltunen, sisustussuunnittelija, graafinen suunnittelija ja yrittäjä

8. Uskotko itseesi?

Yrittäjällä pitää olla hyvä itseluottamus, sillä joskus nimenomaan se kantaa eteenpäin. Itseluottamus auttaa myös hinnoittelemaan oman tuotteen oikein. Jos ei itse arvosta omaa osaamistaan, kuinka kukaan muukaan sitä voi arvostaa?

Etenkin naisten kannattaa ottaa selvää alansa yleisestä hintatasosta ja pyytää reilu korvaus työstään. Pelkällä hinnalla kilpaileminen ei nimittäin kannata, silloin ajautuu nopeasti vain tekemään valtavasti töitä.

”Täytyy olla uskoa omaan juttuunsa, kykyynsä, mutta kuitenkin niin, että jos tilanne vaatii, pystyy olemaan joustava. Tilannetajua on oltava. Pitää olla valmis ottamaan vastaan kritiikkiä,mutta myös suodattamaan sitä, koska kaikki tulevat neuvomaan, miten olisi paras tehdä. Huumorintajua ja tekemisen iloa!”

Sari De Nier, ravintola-alan yrittäjä

Pienyrittäjien Suomi

Suomessa oli vuonna 2016 283 563 yritystä.

Suuryrityksiä, eli yli 250 ihmistä työllistäviä yrityksiä näistä oli vain 591.

Yli 90 prosenttia kaikista yrityksistä työllistää alle kymmenen ihmistä.

Paras sijoitus ei aina ole parhaiten tuottava. Piritta vaihtoi rahastonsa metsään ja saa siitä paljon enemmän iloa kuin pörssikurssien seuraamisesta.

Helsinkiläinen Piritta van der Beek, 38, on harrastanut pienimuotoista sijoittamista vuosia. Hänen osakkeensa ja rahastonsa ovat tuottaneet hyvin kymmenen viime vuoden aikana.

– Viime vuonna aloin miettiä, että mitä sitten. Kurssikäyrien nousu ei tuottanut minulle mitenkään erityisesti iloa.

Sen sijaan Piritta on aina rakastanut vaeltamista ja retkeilyä. Kaksilapsinen perhe on käynyt monesti patikoimassa kansallispuistoissa ja erämaa-alueilla.

– Lapset ovat telttailleet mukana vauvasta lähtien.

Vuosi sitten hän oli retkellä tuttavansa omistamassa metsässä. Marjojen poimimisen lomassa tuttava kertoili, millaisia metsänhoitotöitä olisi tulossa.

– Katselin sitä ihanaa metsää, se oli sellaista keijukaispuistoa, ja aloin miettiä, että olisipa upea omistaa tällainen itsekin.

Metsästä on vaikka treffipaikaksi

Jokamiehenoikeudet takaavat, että metsässä voi kyllä vaeltaa ja vaikka marjastaa, mutta on silti monia asioita, joita toisten metsissä ei saa tehdä: rakentaa maauunia, jossa voi paistaa leipää, poimia kuusenkerkkiä tai kasata risumajoja. Telttailukin on paljon rajatumpaa silloin, kun metsä ei ole oma.

Piritta alkoi selvittää, mitä metsän hankkiminen vaatisi, ja kysyi pankista, voisiko saada metsää varten lainaa. Hän etsi Oikotieltä, Etuovesta ja Metsätilat.fi:stä sopivaa metsää ja laittoi myös ostoilmoituksen pariin lehteen.

Neljä kuukautta sitten Piritta löysi Oikotien kautta upean metsän Uudeltamaalta, noin tunnin ajomatkan päästä kotoaan. Paikka oli niin kaunis, että hän päätti tehdä kaupat heti.

– Välillä olen toki miettinyt, oliko tämä idioottimaista, kun metsän hinta oli melko merkittävä. Samalla summalla olisin saanut kesämökin rantatontilta, mutta mieluummin halusin metsää.

Rahat metsäpalaa varten hän sai myymällä ison osan indeksirahastoistaan ja ottamalla pankista lainaa.

Nyt hän on käynyt metsässään lähes joka viikonloppu, joko lasten kanssa tai yksin.

– Olimme siellä juuri mieheni kanssa treffeillä telttailemassa kaksi päivää.

Pirittasta on hienoa opettaa lapsille erätaitoja ja näyttää, miten luonnossa liikutaan.

Metsästä on ollut oikeaa käyttöiloa enemmän kuin yhdestäkään indeksirahastosta. Tuottoa siitä ei tosin ole tulossa ainakaan 15 vuoteen, sillä metsä on juuri harvennettu. Voi myös olla, että Piritta hakee metsän suojelukohteeksi jossain vaiheessa, se olisi ympäristöteko. Toisaalta hän ajattelee metsää ainakin jossain määrin myös sijoituksena. Maailmanmeno tuntuu epävarmalta niin politiikan kuin taloudenkin suhteen. Osakekurssit voivat nousta tai laskea, mutta maan arvo tuskin tipahtaa radikaalisti.

– Minua ei kiinnosta maksimoida tuottoa, olen ennemminkin sellainen pahan päivän varalle säästäjä. Haluan lähinnä, että säästöjen arvo säilyy.

Pirittaa viehättää myös ajatus siitä, että nyt hän voi jättää lapsilleen jotain hyvin konkreettista: maata.

”Miksei käyttäisi ylimääräisiä rahoja johonkin, josta on iloa koko perheelle?”

– Olen järkeistänyt päätöstä itselleni miettimällä, että mitä jos sijoittaisin vaikka kiinalaiseen sähköautofirmaan, jonka arvo kolminkertaistuisi. Sitten luultavasti hankkisin niillä rahoilla juuri metsää. Tällaisia metsiä ei kuitenkaan ole koko ajan tarjolla: miksen ostaisi sitä jo nyt, kun kerran pystyn?

Piritta ei kuitenkaan lopettanut kokonaan muuta sijoittamista. Tällä hetkellä hänen suunnitelmansa on sijoittaa ylimääräinen raha niin, että kolmanneksella hän lyhentää metsälainaa, kolmanneksen säästää johonkin melko turvalliseen ja nopeasti rahaksi muutettavaan kohteeseen ja kolmanneksen hän laittaa isoriskisiin mutta mahdollisesti paljon tuottaviin osakkeisiin tai rahastoihin.

– Jos on saanut elämänsä sille mallille, että perustarpeet on hoidettu, niin miksei käyttäisi ylimääräisiä rahoja johonkin, josta on iloa koko perheelle?

Näyttelijä Antti Holma paljastaa yksityiskohtia taloudenpidostaan uudessa rahaoppaassa Kaikki rahasta.

Näyttelijä Antti Holma oppi taloudellisuutta uransa alkuaikoina, kun tienestit olivat epäsäännöllisiä. Jossain kuussa palkkaa saattoi tulla 4000 euroa, minkä Antti pisti välittömästi sileäksi. Seuraavassa kuussa tilille tuli vain 120 euroa.

– Kun rahaa ei ollut enkä tiennyt, koska sitä tulee, pääni ympärillä oli koko ajan vanne, joka kiristi valtavasti. Tästä ajasta opin, ettei pidä katsoa, paljonko nyt on tilillä vaan miettiä, paljonko sinne on tulossa, Holma muistelee Julia Thurénin tuoreessa talousraamatussa Kaikki rahasta (Gummerus).

Thurén on haastatellut talousoppaaseen muitakin tunnettuja suomalaisia: raha-asioistaan avautuvat muiden muassa Vappu Pimiä, Iina Kuustonen, Maria Veitola ja Hjallis Harkimo.

Antti Holma kertoo kirjassa, kuinka hän on opetellut suunnittelemaan rahankäyttöä pitkällä tähtäimellä.

– En ole tarjoushaukka, mutta olen hirveän iloinen, jos saan jotain halvemmalla. Omistan kaikki kanta-asiakaskortit, koska minua harmittaa valtavasti, jos olisin saanut jonkun tuotteen kortin avulla kolme euroa halvemmalla. Ajattelen pikkuporvarillisesti, että taksiin pitää olla aina rahaa, Holma kertoo.

”Omistan kaikki kanta-asiakaskortit, koska minua harmittaa valtavasti, jos olisin saanut jonkun tuotteen kortin avulla kolme euroa halvemmalla.”

Holma mainitsee jemmaavansa rahaa säästötilille ja vakuutussäästötilille, johon hän laittoi könttäsumman myydessään asuntonsa. Lisäksi hänellä on vielä yksi sijoitusasunto Suomessa.

Lontoossa asuvalla näyttelijällä kuluu arjessa rahaa vähänlaisesti: huoneen vuokra on edullinen, eikä ruokalaskuun mene kuin joitakin kymppejä viikossa.

– Sen sijaan törsään tyhmiin juttuihin, kuten lentoluokan korottamiseen turistiluokasta bisnesluokkaan tai vaikka hienoon laukkuun. Jos haluan jotain isompaa, vaikkapa digijärkkärin, säästän siivun seuraavasta kolmesta palkkiosta, minkä jälkeen teen ostoksen, Holma kertoo kirjassa.

Viime vuonna Holma kertoi bisnesluokkaharrastuksestaan myös Me Naisille.

– En ikinä säästä lennoissa, vaikka varmaan pitäisi oppia. Mutta mieluummin maksan, että voin marssia jonottamatta suoraan koneeseen ja pitää oman tilani, Holma perusteli.

”Olisin ihan hyvin voinut lainata rahaa ja elää enemmän.”

Hän mainitsi tuolloin myös katuvansa, ettei aikanaan ottanut enempää opintolainaa, vaan teki kaikki loma-ajat töitä tunnollisesti töitä ravintola-alalla ja matkusteli tosi vähän.

– Olisin ihan hyvin voinut lainata rahaa ja elää enemmän. Nuoruus on niin kertaluonteinen asia, ettei sitä olisi kannattanut kuluttaa baaritöihin.

Taannoin Antti Holma paljasti Facebookissa myös kurinalaisen vaatefilosofiansa, johon kuuluu iso läjä pelkästään mustia sukkia. Holma kertoi heittävänsä vuosittain kaikki sukkansa roskiin ja ostavansa tilalle uudet.

– Jos joskus löydän parittoman sukan, vien sen välittömästi ulos talosta, ulkoroskikseen. Näin se ei pääse levittämään entropiaansa jo valmiiksi sotkuiseen elämääni, Antti selitti.

– Luonto ei ehkä kiitä, mutta toisaalta en tee lapsia tähän lohduttomaan väestöräjähdykseen luonnonvaroja kuluttamaan, joten tasoissa ollaan, saatana.