Mitä enemmän työskentelemme, sitä enemmän kuormitamme ympäristöä, kertoo tutkimus. Lyhyemmät päivät saattavatkin olla tulevaisuudessa ekologisuus edellä tehty valinta.

Jo aiemmin on tiedetty, että lyhyemmällä työajalla on positiivinen vaikutus hyvinvointiin ja työllisyyteen, mutta uuden tutkimuksen mukaan siitä saattaa hyötyä myös ympäristö.

Nimittäin mitä enemmän teemme työtä, sitä enemmän kuormitamme ympäristöä, toteaa Samuli Sinisalo tutkimusraportissaan, joka on osa Kalevi Sorsa -säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla -tutkimushanketta.

– Kun tehokkuus ja sen myötä talous ovat kasvaneet, samalla kaikenlainen kulutus ja ympäristön kuormitus ovat lisääntyneet, Sinisalo sanoo Me Naisille.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Työllä on aina vaikutuksia

Aivan yksinkertainen ja suoraviivainen työajan ja sen ympäristövaikutusten syy-seuraussuhde ei kuitenkaan ole.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Raportissaan Sinisalo käsittelee kahtatoista tutkimusartikkelia työajan lyhentämisen ekologisista vaikutuksista. Lopputuloksena hän toteaa, että lyhyempi työaika todennäköisesti kuormittaisi ympäristöä vähemmän, sillä viime vuosikymmenten tuottavuuskasvu on enimmäkseen kanavoitu lisäämään kulutusta.

Sinisalo selittää, että kun työskennellään, tuotos voi olla ympäristölle positiivinen tai negatiivinen. Oli lopputulos kumpi tahansa, tuottamisesta itsestään aiheutuu aina jonkinlainen ympäristökuorma.

Jos ennen ojaa kaivettiin lapiolla esimerkiksi viisi metriä päivässä, nykyään yksi työntekijä kaivaa samassa ajassa reilusti pidemmän pätkän kaivinkoneella. Työ on tehokkaampaa, mutta kone kuluttaa huomattavasti enemmän luonnonvaroja kuin ihminen ja lapio.

– Riippuen missä ollaan, oja itsessään voi olla ympäristölle hyvä tai huono, esimerkiksi suota ennallistava tai sitä tuhoava, mutta sen tuottamisesta polttomoottorilla aiheutuu molemmissa tapauksissa päästöjä, Sinisalo selittää.

Vähemmillä työtunneilla päästöt olisivat pienemmät, kuten myös työpanoksen aiheuttama ympäristökuorma.

Pitkä viikonloppu vai lyhyemmät päivät?

Raportissa todetaan, ettei ole aivan sama, kuinka työaikaa lyhennetään. Huomioon on otettava niin ympäristön, ihmisten kuin elinkeinoelämänkin tarpeet.

Jos viikonloppuja pidennetään, esimerkiksi lentämällä tehtyjen viikonloppulomien määrä saattaa kasvaa – ja samalla työviikkoaan lyhentäneen hiilijalanjälki. Arkivapaa keskellä viikkoa tai päivittäisen työajan lyhentäminen olisi todennäköisesti kulutuskäyttäytymistutkimusten valossa ekologisempaa. 

– Työajan lyhentämisen positiiviset ympäristövaikutukset vaikuttavat tutkimusten valossa olevan joka tapauksessa mittaluokkaa suuremmat kuin vapaa-ajan lisääntymisen mahdollisesti aiheuttama ympäristöpaine, Samuli Sinisalo sanoo.

– Ja toisaalta aikarikkaampi arki voi myös joissain oloissa ohjata ympäristöä vähemmän kuormittavaan kulutuskäyttäytymiseen, kuten vaikkapa hitaampaan matkustamiseen.

Vaikea palkkakompromissi

Entä mitä tapahtuisi palkalle, jos työaika lyhenisi? Tutkimusten mukaan paras ympäristövaikutus saataisiin sillä, että palkkaa pienenisi samassa suhteessa työtuntien kanssa, koska silloin kulutuksen väheneminen olisi suurinta. 

Kaikkia ajatus pienemmästä palkasta ei kuitenkaan lämmitä, vaikka vapaa-aika lisääntyisikin.

– Jos tekisi 80-prosenttista työaikaa, mutta saisi 90-prosenttista palkkaa, tällainen kompromissi voisi olla ihmisille houkutteleva. Tai jos otettaisiin kolmen prosentin palkankorotuksen sijaan yhden prosentin korotus ja 50 tuntia lisää vapaa-aikaa vuodessa, Sinisalo maalailee.

Esimerkki maailman hidastumisen vaikutuksista ympäristöön on saatu jo tänä vuonna. Koronaviruksen aiheuttaman kriisin vuoksi maailman ylikulutuspäivän on arvioitu olevan 22. elokuuta, lähes kuukautta myöhemmin kuin viime vuonna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla