Jos kantabaarin pelastusyritykseen haluaa osallistua, joukkorahoitukseen kannattaa osallistua. Vastineeksi voi saada heijastimen tai oluen.

”Pelasta Vakiopaine!” Jyväskyläläisten suosikkibaari on talousvaikeuksissa, koska asiakkaat istuvat viranomaisten määräyksellä kotona. Mutta ei hätää: baaria voi tukea Mesenaatti-palvelussa, joka on avannut erityisen Koronaid-kampanjasivun poikkeusoloista kärsivien pienyrittäjien tukemiseksi.

Sivulla voi käydä parilla klikkauksella auttamassa itselleen sopivalla summalla vaikkapa yhteiskunnallista Voima-lehteä, muusikko Susan Ahon ensimmäistä sooloalbumia, katutanssikeskus Saiffaa tai African Fashion Weekiä.

Pelastuukohan joku joukkorahoituksella? Rohkaisevia esimerkkejä on kyllä olemassa. Muotibrändi Samuji keräsi viime vuonna yli 150 000 euroa ja vältti ainakin välittömän konkurssin. Vakiopainekin on saanut jo 25 000 euroa korona-apua.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sijoitusammattilainen Aki Pyysing on aikaisemmin varoitellut sijoittajia joukkorahoituskampanjoista. Mutta pulassa olevan yrittäjän näkökulmasta tämäkin oljenkorsi on yrittämisen arvoinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Ehdottomasti kannattaa kokeilla: kyllä innokkaita rahoittajia on tarjolla. Joukkorahoitus on ihan hyvä juttu, mutta sitä pitää ajatella nimenomaan hyväntekeväisyytenä, ei sijoittamisena. Jos haluaa osallistua kantabaarin pelastamiseen, niin ilman muuta, Pyysing sanoo.

Pari ilmaista kaljaa yhtiökokouksessa

Joukkorahoituskampanjoissa saa lahjoitukselleen myös jonkin vastikkeen: vaikkapa yksityistunnin äänenkäytön ammattilaiselta, Vakiopaine-heijastimen, striimatun konsertin, lahjakortin käytettäväksi joskus myöhemmin. Myös osakkeita on tarjolla.

Tällä hetkellä joukkorahoitusalustoilla voi sijoittaa vaikkapa nahkahansikkaita valmistavan Sauson tai Pyynikin käsityöläispanimon osakkeisiin. Pienpanimot ovat koettaneet onneaan osakeanneilla aiemminkin.

– Vastineeksi saa kutsun yhtiökokoukseen ja pari ilmaista kaljaa. Urheiluseurallekin tämä voi toimia: fani ostaa mielellään osakkeita ja tuntee sen jälkeen aidosti menevänsä oman joukkueen otteluun.

Pyysingin kaltaiset ammattisijoittajat eivät paljon joukkorahoitusosakkeita ostele. Ne eivät tuota.

– Monesti joukkorahoitushanke on sen merkki, että yrityksessä on surua ja murhetta. Sijoituksena palautusprosentti on huonompi kuin lotossa –  mutta toisaalta toki tietää tarkemmin, mihin rahat käytetään.

Pyysing toteaa, että siellä, missä on tarjolla ilmaista rahaa, on aina liikkeellä myös roistoja. Hän arvelee, että tälläkin hetkellä joku joukkorahoitusta hamuava ehkä jo tietää, että oma firma menee nurin. Toiveena on kerätä faneilta vielä parin kuukauden palkat.

Tässä poikkeustilassa yrittäjät eivät ole ainoita, jotka ovat hädissään. Myös sijoittajilla on tuuliset ajat. Vauras nainen -sijoitusryhmässä konkarit kehottavat nyt pitämään pään kylmänä ja odottelemaan. Mitä mieltä Aki Pyysing on?

– Ymmärrän vauraiden naisten lähestymistavan! Se on varmasti ihan hyvä. Minulla on vähän aktiivisempi ote: olen sekä ostanut että myynyt paniikissa ja vedellyt ranteita auki virheistäni. Me ammattisijoittajat olemme hyviä panikoimaan. Mutta pitkällä aikavälillä olen luottavainen, olen ollut jo 35 vuotta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla