Kuvat
Sanoma-arkisto / Petri Krook
Varhaiskasvatuksen opettajan paikkoihin ei riitä hakijoita. Yksi syy on, ettei koulutuspaikkoja ole ollut riittävästi.
Varhaiskasvatuksen opettajan paikkoihin ei riitä hakijoita. Yksi syy on, ettei koulutuspaikkoja ole ollut riittävästi.

Päiväkoteihin ei riitä työntekijöitä, ja yli puolet niiden työntekijöistä harkitsee alan vaihtoa.

Suomen päiväkotien työvoimapula ja työn kuormittavuus ovat olleet esillä jo useamman vuoden. Varhaiskasvatuksen opettajien avoimiin työpaikkoihin ei riitä hakijoita, eikä sijaisia ole helppo saada paikalle. Vaikka työntekijöistä on pulaa, heistä ei kilpailla palkoilla

Helsinki, Espoo ja Vantaa päättivät syksyllä 2018 korottaa varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkoja, mutta palkkojen nosto ei ole helpottanut varhaiskasvatuksen työvoimapulaa pääkaupunkiseudulla.

Lastentarhanopettajaliiton viestintäasiantuntija Jaana Lahdenperä-Laine kertoo, että työvoiman saatavuus on viime aikoina muuttunut entistä vaikeammaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Varhaiskasvatuksen opettajista on ihan valtava pula läpi Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudulla.  Lastenhoitajien vakansseihin on kyllä hakijoita, mutta opettajien ei.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lahdenperä-Laine sanoo, että työvoimapulan takana voi olla monia syitä.

– Tietysti palkkoja tulee tarkastella, mutta toinen keskeinen syy on se, että varhaiskasvatuksen opettajia ei ole koulutettu riittävää määrää viimeiseen vuosikymmeneen. Se on yksi merkittävä syy siihen, miksi olemme nyt niin yllättävässä tilanteessa.

Kolmas syy huutavaan opettajapulaan on Lahdenperä-Laineen mukaan syyskuussa 2018 voimaan astunut laki, jonka mukaan kahden kolmesta kunkin päiväkotiryhmän työtekijöistä tulee olla korkeakoulutettuja ja ainakin yhden opettaja. Aikaa tämän tavoitteen toteuttamiseen on vuoteen 2030 saakka.

– Toiminnassa on alkanut korostua pedagogiikka, mikä on nostanut entisestään opettajien tarvetta.

Vaikka muuttunutta opettajamitoitusta on usein haastava toteuttaa, on Lahdenperä-Laineen mielestä hyvä, että varhaiskasvatuksen laadun merkitys lasten elämälle on ymmärretty.

Pulaa sijaisista

Varhaiskasvatusalaa rasittaa myös vaikeus saada sijaisia.

– Koulutettuja hoitajia on, mutta heidän poissaoloihinsa ei välttämättä saa sijaisia, Lahdenperä-Laine sanoo ja viittaa etenkin pääkaupunkiseudulla käytössä olevaan Seure-palveluun, jonka kautta päiväkoteihin tilataan sijaisia.

Toisaalta Me Naisten päiväkodeissa työskentelevien lähteiden mukaan osa varhaiskasvatuksen opettajista työllistyy mieluummin Seuren sijaispankkiin kuin ottaa vastaan vakituista työtä. Lähteet perustelevat tätä sillä, että sijaispankkiin kuuluminen mahdollistaa keskittymisen lasten kanssa olemiseen esimerkiksi hallinnollisen työn sijaan. Lisäksi sijaispankissa työskentelevät voivat itse vaikuttaa siihen, milloin ja mihin menevät töihin.

Pakoon kuormitusta?

Lisäksi varhaiskasvatusalaa koettelee työntekijäpako. Yli puolet Suomen päiväkotien työntekijöistä harkitsee vaihtavansa alaa. Tämä selvisi Helsingin yliopistossa keväällä 2018 toteutetusta pilottitutkimuksesta, johon vastasi sekä lähi- ja lastenhoitajia, sosionomeja että kasvatustieteen kandidaatteja. Toisaalta päiväkotien työntekijät ovat saman tutkimuksen mukaan yleensä työhönsä sitoutuneita ja kokevat vahvaa työn imua.

Alan vaihtoa suunnittelevat tuntevat enemmän kuormittuneisuutta, kokevat vaikutusmahdollisuutensa heikommiksi ja suhteensa esimieheensä huonommaksi kuin muut. Kaikki vastaajat pitivät resursseja riittämättöminä. Lisäksi työntekijät kokevat, ettei työtä arvosteta, mikä näkyy alhaisena palkkauksena. 

Lahdenperä-Laineen mukaan kuormituksen kannalta olisi keskeistä järjestää työolosuhteet sellaisiksi, että työtä voi tehdä hyvin ja osaamistaan pääsee hyödyntämään.

– Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäkoko on pysyvä ja kiinteä ja sijaisjärjestelyt toimivat, hän sanoo, mutta huomauttaa, että tälläkin hetkellä Suomesta löytyy on useita poikkeustapauksia, joissa työntekijöiden vastuulla on virallista ryhmäkokoa enemmän lapsia.

Lahdenperä-Laine ehdottaa ratkaisuksi koulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi vastuunjaon selkeyttämistä päiväkotien työntekijöiden välillä sekä lisäkoulutusta.

– Nyt on tapahtumassa valtava toimintakulttuurin muutos päiväkodeissa, ja sekin on kuormittavaa. Uupumiseen auttaa se, että rakenteet laitetaan kuntoon, ja lisäksi henkilöstöä tulee myös täydennyskouluttaa. Yleensä työssä auttaa, kun kokee osaavansa ja pystyvänsä ja tekee koulutustaan vastaavaa työtä.

Kerro omista kokemuksistasi

Työskenteletkö päiväkodissa? Kerro meille, miten juuri sinä koet alalla työskentelyn. Me Naiset tekee aiheesta juttua, johon kaipaamme näkemystäsi. Vastaamalla olet mukana luomassa kuvaa päiväkotien työntekijöiden todellisuudesta.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Miia

Ei ole kyllä todellisuus lähelläkään hienoa Vasua ja kauniita puheita laadukkaasta varhaiskasvatuksesta.😪Resurssipula jatkuva, päivittäinen. Kohtaamisen taidot ja tunnetaidot todella heikot henkilöstöllä suhteessa lapsiin, toisiin työntekijöihin...Tunneilmapiiri ei avoin, ystävällinen ja kannustava, vaan valtapeliä, sietämistä, miellyttämistä jne roolien takana piilottelua. Todella merkittäviä puutteita yhteistyössä ja kommunikoinnin tasossa. Hirvittävää ainakin näin tunneälykkään näkökulmasta ja tunnetaitojaohjanneen näkökulmasta. En tiedä, että miten voikin olla niin suuri ristiriita Vasun ja arjen välillä. Sitten siitä ei uskalleta sanoa ja pitää puolia. Kuka voi sanoa, että todella ihana ilmapiiri, resurssit kunnossa ja aina puhalletaan yhteen lapsia kunnioittavaan ja kohtaavaan yhteyteen? Ollaan lapsen puolella kuullaan ja nähdään hänet. Sellaiseen päiväkotiin tahtoisin päästä tutustumaan!

Vierailija

En yhtään ihmettele tätä.
Itse en menisi päiväkotiin töihin, pierunhajuun pienellä palkalla, vaikka aseella uhattaisiin 😄
Mutta ihailuni ihanille päiväkodin työntekijöille!

Sisältö jatkuu mainoksen alla