Kuvat
Päivi Ristell
Kun Laura Huhtakallio sai potkut teknisen alan työpaikastaan, maalausharrastuksesta tuli puolivahingossa uusi ammatti.
Kun Laura Huhtakallio sai potkut teknisen alan työpaikastaan, maalausharrastuksesta tuli puolivahingossa uusi ammatti.

Kolme vuotta sitten Laura Huhtakallio ei kehdannut laittaa maalauksiaan edes omalla seinälleen. Nyt hänen teoksiaan löytyy jo kymmenistä ellei sadoista suomalaiskodeista. 

Vanha sininen talo Riihimäellä näyttää ulkoa paremmalta kuin sisältä. Päästäkseen Laura Huhtakallion, 41, työhuoneeseen on raivattava tiensä läpi varastotilojen ja tunkkaisten, sinapinkeltaisten käytävien. Lauran ateljeessa onkin sitten jo aivan eri näköistä: seinät ovat saaneet kauniin sinivihreän sävyn, ja sohvan ympärille on sisustettu viehättävä oleskelunurkkaus viherkasveineen ja viltteineen.

– Minä näen potentiaalia kaikessa, Laura kertoo nauraen.

Laura päätti hiljattain hankkia itselleen työhuoneen kodin ulkopuolelta. Täällä 25 neliön huoneessa syntyvät hänen taulunsa, joista halutuimmat myydään Facebookissa kolmessa minuutissa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kolme vuotta sitten Laura ei nähnyt potentiaalia missään, kaikkein vähiten itsessään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Tunsin, että minusta ei ole enää mihinkään. Ei ammattilaisena eikä ihmisenä.

Laura oli työskennellyt kymmenen vuotta komponenttivalmentaja Perloksella. Näistä viimeiset kuusi vuotta hän oli ollut johtotehtävissä, group controller. Sitten Laura jäi äitiyslomalle. Toinen lapsi syntyi esikoisen ollessa kolmevuotias, ja Lauran perhevapaa venyi kuuden vuoden mittaiseksi. Sen aikana vakituinen, hyväpalkkainen työ loppui yt-neuvottelujen seurauksena.

Uuden työpaikan haku ei tuottanut tulosta. Laura haki jopa omaa osaamistaan helpompia tehtäviä, mutta työnantajat olettivat, että vuosien poissaolo työelämästä oli heikentänyt ammattitaitoa.

– Yhdessäkin työhaastattelussa minulta kysyttiin, osaanko vielä käyttää tietokonetta!

Samaan aikaan Lauran pitkä avioliitto ajautui kriisiin, ja koko elämältä tuntui luisuvan pohja.

– En tiennyt, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Hain töitä, joita en edes halunnut. Se veti itsetunnon nolliin. Hoidin kodin ja lapset robottimaisesti. Ainoa iloni oli päivittäiset kävelylenkit, joiden aikana sain itkettyä.

Kympin piirtelijä

Koulussa Laura oli kympin oppilas. Perlokselle hän päätyi suoraan koulun penkiltä, ja ura sisäisessä laskennassa oli nousujohteinen. Lauralla oli ollut alun perin mielessä jokin luovempi ala, mutta Laura nautti myös numeroista, Excel-taulukoista ja täsmällisyydestä.

Pikkutytöstä asti hän oli piirtänyt, maalannut ja tehnyt käsitöitä, usein yökaudet. Taiteilijanuraa Laura ei kuitenkaan koskaan edes ajatellut tosissaan.

– En uskonut, että taiteella voisi elättää itsensä.

Taidetta syntyi koko ajan, mutta kodin seinälle ne eivät kuitenkaan koskaan päätyneet.

– Ajattelin, että ne eivät ole tarpeeksi hyviä.

Kun uutta työpaikkaa ei yrityksistä huolimatta löytynyt, Laura alkoi miettiä, olisiko nyt aika toteuttaa pitkään kytenyt unelma luovemmasta ammatista. Hän oli kouluttautunut perhevapaiden aikana sisustussuunnittelijaksi.

Syksyllä 2017 syntyi Laura H. – yritys, jonka Laura alun perin ajatteli myyvän sisustussuunnittelua.

– Bisnesihmisenä suunnittelin ensimmäiseksi firmalleni logon, painatin käyntikortit ja perustin Facebook-sivut.

Koska yritystä piti markkinoida jotenkin, Laura latasi sivuilleen maalaamiaan tauluja. Yllätys oli suuri, kun heti ensimmäisellä viikolla kaksi niistä meni kaupaksi.

– Ensimmäisen osti sukulainen, mutta toisen joku ventovieras. Hän oli eksynyt Facebook-sivuilleni ja laittoi minulle viestin. Kävin henkilökohtaisesti viemässä taulun hänelle Porvooseen, sillä halusin nähdä, kuka tauluni osti.

Taulukaupoista rohkaistuneena Laura ajatteli, että maalaamisesta voisi tulla kiva lisätienesti sisustussuunnittelun oheen. Mutta ensin piti saada sivuille lisää tykkääjiä. Ratkaisuksi Laura keksi Facebook-arvonnan, jossa palkintona olisi hänen maalaamansa taulu.

Sen jälkeen kaikki muuttui.

Julkaisu tavoitti 650 000 käyttäjää, ja arvontaan osallistui 22 000 ihmistä. Muutamassa päivässä Laura oli myynyt kaikki valmiit taulunsa, joita oli noin 15. Galleristit Helsingistä soittelivat ja kyselivät kiinnostusta näyttelyyn, ja sisustusbloggarit ehdottelivat yhteistyötä. Laura H.:n sivuille oli tullut parissa päivässä 2000 uutta tykkääjää.

– Silloin tajusin, että maalauksissani on jotain, ja totesin, että minusta taisikin tulla taidekauppias.

Kymmenen taulua kuukaudessa

Laura maalaa akryylimaaleilla. Tyyli on graafinen, puoliksi esittävä ja puoliksi abstrakti. Monissa töissä risteilevät Excel-taulukoista tutut vaaka- ja pystyviivat.

Vajaan kahden ja puolen vuoden aikana Lauran tauluja on päätynyt suomalaisten koteihin yli 250 kappaletta. Se tarkoittaa noin kymmentä myytyä taulua joka ikinen kuukausi, eli kahdesta kolmeen valmista taulua joka ikinen viikko.

– Olen tehnyt hemmetisti töitä, eikä minulle ikinä kerry suurta varastoa valmiita tauluja.

Bisnespuolelta opittu säntillinen tehokkuus toimii myös taiteessa. Lauralla on jatkuvasti tekeillä monta taulua samaan aikaan. Kun yksi kuivuu, hän maalaa jo toista. Kun taulun perusidea on kankaalla, se päätyy pariksi viikoksi jäähylle, minkä jälkeen Laura viimeistelee työn. Yhdeksi syyksi taulujensa suureen menekkiin Laura arvelee kohtuullisen hinnan. Keskikokoinen taulu maksaa 300–400 euroa. Taulut eivät ole halpoja, mutta eivät taideteoksiksi kalliitakaan.

– Mieluummin myyn kymmenen työtä kuukaudessa kuin yhden. Taiteilija voi toki pyytää taulustaan ihan mitä vaan, mutta on eri asia, meneekö mikään kaupaksi, jos hinnat ovat pilvissä.

Tällä hetkellä Laura maksaa itselleen palkkaa suunnilleen saman verran kuin sai aloittaessaan Perloksella.

– Tämä on ollut minulle paluu lähtöruutuun taloudellisesti, mutta suunta on ylöspäin. Lähdin bisnekseen controllerin aivoin, ja olin laskenut katteet kaikille mahdollisille tuotteille ja palveluille – paitsi tauluille. Vaikka tähtään kasvuun, taidepuolen katelaskelmat ovat vielä tänäkin päivänä vähän hunningolla, koska maalaaminen vie minut niin mennessään.

Vaikka yksittäisen taulun katetta on vaikea pitää mielessä sitä tehdessä, Laura tähtää määrätietoisesti kaupalliseen kannattavuuteen.

– Viime vuoden myynti kasvoi kolmanneksella toissavuodesta, ja tänä vuonna tähtään jälleen korkeammalle. Mietin etukäteen, miten voin buustata myyntiä hiljaisempina kuukausina.

Laura kasvattaa yritystä myymällä taulujen lisäksi kuvitustöitä ja taideprinttejä. Lisäksi hän hakee erilaisia tapoja olla näkyvillä; hän on esimerkiksi tehnyt bloggareiden kanssa yhteistyötä. Suurin osa myynnistä tapahtuu edelleen somen kautta, mutta Laura haluaa kasvattaa myyntiä omalla verkkokaupalla, joka avautui vastikään.

– Se helpottaa esimerkiksi taideprinttien myyntiä huomattavasti.

Varsinaista taidetta ei kuitenkaan voi tehdä eurojen kuvat silmissä. Sen Laura huomasi yrittäessään eräänä hiljaisempana aikana maalata tauluja, jotka varmasti myyvät.

– Silloin menin aivan lukkoon. Taidemaalarina minun on maalattava sydämestäni, vaikka bisnestä teenkin.

Etenkin innokkaat sisustajat tuntevat Laura H.:n työt. 

Asiakaspalvelutyössä

Laura ei jää odottamaan inspiraatiota, vaan tekee kurinalaisesti töitä viitenä päivänä viikossa. Viidestä kuuteen tuntia päivässä pystyy maalaamaan niin, että jälki on hyvää. Lopun työajan Laura käyttää taulujen kuvaamiseen, nettisivujen ja sosiaalisen median päivittämiseen ja kaupankäyntiin.

Aiemmin Laura ajatteli, että ei osaa myydä mitään. Nyt hän on kerran jopa melkein myynyt taulun hänelle soittaneelle puhelinmyyjälle.

– Kauppoja ei lopulta syntynyt, mutta se, että hän otti minuun yhteyttä myöhemmin, oman myyntipuhelunsa jälkeen, on mielestäni jo aika hyvä saavutus!

Tilaustöitä Laura tekee muutaman kuukaudessa, ja niiden teemat ja sävyt riippuvat tilaajan toiveista.

– Minun on helppo saada kiinni siitä, mitä tilaaja taululta toivoo. Melkein joka ikinen asiakas haluaa taulunsa saatuaan lähettää minulle kuvan ja näyttää, mihin taulu on päässyt. Asiakkaista on tullut lähes puolituttuja, ja minulla on vakioasiakkaita, jotka ovat ostaneet useamman taulun.

Laura on muun muassa maalannut taulun 4-vuotiaalle leukemiapotilaalle ja lapsensa menettäneille vanhemmille. Tällaiset tilaustyöt hiljentävät ja liikuttavat.

– Silloin vain itken ja maalaan. On ihmeellistä voida auttaa ihmisiä taiteella.

Myös Lauran oman elämän synkimmässä kohdassa taide avasi tien kohti parempaa. Ammatillisesta varmuudesta kumpuava hyvä olo säteilee koko elämään.

Sittemmin parisuhdekriisikin on selätetty, vaikkei se työasioista kummunnutkaan.

– Mieheni on todennut lapsillemme, että kun äiti on onnellinen, olemme kaikki onnellisia.

Aviomies on myös Lauran paras kannustaja, joka muistuttaa säännöllisesti, että menestys ei ole sattumankauppaa tai onnekkaan Facebook-arvonnan ansiota, vaan seurausta Lauran kovasta työnteosta.

Uusi itsevarmuus näkyy esimerkiksi valmiutena ottaa vastaan kritiikkiä.

– Olen alusta asti kertonut suoraan, ettei minulla ole taidealan koulutusta, mutta en silti tunne enää epävarmuutta laittaessani töitäni esille. Olen tässä työssä vahvimmillani.

Laura H.:sta on kehittynyt jo pienoinen henkilöbrändi. Yrityksen Facebook-sivuilla on yli 5600 seuraajaa ja Instagramissa reilut pari tuhatta. Lauran mieheltä on tiedusteltu, onko hänen vaimonsa todella ”se” Laura H.

– Eräs asiakkaani oli jakanut kuvan ostamastaan taulusta Instagramiin. Kuvan alle joku oli kommentoinut haaveilevansa, että hänenkin seinällään roikkuu jonain päivänä Laura H.:n taulu. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla