Älä jäädy, tämä on se rento aloitus!

Sieltä se taas pärähti, kevyesti, hymyn kera: ”Kerro vähän itsestäsi!” Työpaikkahaastattelun pelottavin kysymys heti ”missä näet itsesi viiden vuoden päästä”:n jälkeen.

Yleensä kysymys vieläpä esitetään heti heti kärkeen.

”Kerro vähän itsestäsi” on yksi niistä hetkistä, jolloin ihmisen elämä helposti lipuu filminauhana silmien edestä. Kertoisinko valloittavasta persoonastani, synkästä huumorintajustani, ansioluetteloni pääkohdista vai ilmoitanko ikäni ja syntymäpaikkakuntani?

Henkilöstöyritys Personalhusetin Suomen toimitusjohtaja Ilona Castrén on rekrytoinnin ammattilainen ja osaa ehkä neuvoa. Hän toteaa, että pahan kysymyksen yksi tarkoitus on rikkoa haastattelun alun jännitystä. Se on kätevä tutustumiskysymys ja kuitenkin suhteellisen helppo verrattuna vaikka omien kehityskohteiden pohtimiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tarkoituksena olisi tuottaa pieni hissipuhe.

– ”Kerro vähän itsestäsi” on toisaalta äärimmäisen tärkeä kysymys. Se osuu juuri niihin seitsemään ensimmäiseen sekuntiin, joiden aikana luodaan ensivaikutelma, Castrén sanoo.

Castrénin mukaan tarkoituksena olisi tuottaa pieni hissipuhe, jossa oma persoona ja osaaminen kerrotaan pähkinänkuoressa. Kysymystä ei kannata lähestyä liian vaikeasti ja alkaa miettiä, kannattaako nyt kertoa kahdesta alle kouluikäisestä lapsestaan ja siviilisäädystään.

– Jos pohtii liikaa, mitä tässä odotetaan, lähtee helposti liikkeelle työhistoriasta: ”No, vuonna -89 aloitin koneistajana.” Kannattaa mieluummin avata omaa persoonaansa ja juuri sitä, mikä on nyt omassa elämäntilanteessa tärkeää.

Myyntihenkinen voi toki kertoa heti kättelyssä myös, miksi olisi paras tyyppi juuri tähän työhön.

Mitä Castrén itse vastaisi?

– ”Olen Ilona, 35-vuotias kahden lapsen äiti. Omaan 10 vuoden kokemuksen henkilöstöpalvelualalta, ja vahvuuksiani ovat esimies- ja asiakastyö. Olen parhaimmillani hektisessä työympäristössä.”

Kauko

Ei helvetti, itse olen aina kertnut heti alkuun tykkääväni dokaamisesta ja suhtautuvani kriittisesti maahanmuuttoon. Ei tullut mieleen ollenkaan että voisi viitata ammatilliseen kokemukseen ja tuoda itsestään muitakin positiivisia puolia esille kuin nuo kaksi.

Vierailija

Tästä näkee hyvin, miten ei kannata kopioida muiden vastauksia, vaan miettiä, millainen vastaus kuvaa parhaiten omaa persoonaa ja omia tavoitteita. Osalle ihmisistä se, että joku määrittelee itsensä ensimmäiseksi "äidiksi" nostaa heti karvat pystyyn. Samalla tavalla käy, jos avaa pelin kertomalla "Olen Ilona, rakastava vaimo" tai "Olen Ilona, omistautunut tytär". Osa ilahtuu kuullessaan, että perhesuhteet ovat reilassa ja osa taas miettii, miksi työnhakija katsoo perhesuhteet oleellisimmaksi asiaksi itsessään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla