Kati Peltonen, 46, avasi perheensä vuoden ruokaostoskulut Me Naisille. Tavallista kotiruokaa syövä perhe käyttää eniten rahaa maitotuotteisiin.

4 635 euroa vuodessa, keskimäärin 386 euroa kuukaudessa ja 89 euroa viikossa. Sen verran espoolaisen Kati Peltosen, 46, kolmihenkinen perhe käytti ruokaostoksiin vuonna 2019. 

Se ei ole lainkaan hullummin, kun ottaa huomioon, että Kuluttajatutkimuskeskuksen arvion mukaan nelihenkinen pikkulapsiperhe kuluttaa ruokaostoksiin keskimäärin 597 euroa kuussa, ja kolmihenkinen yksinhuoltajaperhekin 500 euroa kuussa.

Kaiken huipuksi Katin perheen summaan sisältyvät varsinaisten ruokaostosten lisäksi myös muut ruokakaupoista ostettavat päivittäistavarat wc-paperista pesuaineisiin. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kati seuraa perheensä ruokakauppakuluja K-Ruoka-kännykkäsovelluksen avulla. Perhe on keskittänyt valtaosan ruokaostoksistaan K-kauppoihin, joten sovellus antaa kattavan kuvan heidän ruokaostoskuluistaan. Ketjun ruokakaupoissa perhe käytti vuonna 2019 yhteensä 4 235 euroa. Muissa kaupoissa Kati arvioi perheen käyttäneen ruokaan ja päivittäistavaroihin viime vuonna noin 400 euroa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Peltosten ruokaostokset jakautuivat melko tasaisesti vuoden eri kuukausille. Vähiten rahaa kului kesäkuussa. Kaksi selkeää piikkiäkin oli:

– Joulukuussa kului tietysti normaalia enemmän rahaa, kun oli tehtävä joulun ajan ruokaostokset. Sovellus kertoi, että helmikuu oli toinen piikki. Se on mystistä, sillä en ollenkaan muista, miksi meillä meni viime helmikuussa paljon rahaa ruokaan. Yritin sitä pojaltakin kysyä, mutta emme keksineet syytä, Kati sanoo. 

Kuukausikohtaisesti perheen ruokakulut näyttävät Katin laskelmien mukaan tältä:

  • Tammikuu: 310 €
  • Helmikuu: 510 €
  • Maaliskuu: 358 €
  • Huhtikuu: 290 €
  • Toukokuu: 340 €
  • Kesäkuu: 249 €
  • Heinäkuu: 345 €
  • Elokuu: 305 €
  • Syyskuu: 261 €
  • Lokakuu: 305 €
  • Marraskuu: 304 €
  • Joulukuu: 658 €

– Vuoden ruokaostosten summa oli jotakuinkin se, mitä olin ajatellutkin sen olevan, Kati kertoo. 

Peltoset käyvät kaupassa tavallisesti kolme kertaa viikossa. Yleensä kohteena on puolentoista kilometrin päässä sijaitseva K-Supermarket. 

– Sovellus paljasti, että teemme joka toinen viikko isommat ruokaostokset ja joka toinen viikko pienemmät. Yhdellä viikolla ostamme jääkaappiin kaikki pidempään säilyvät perusjutut, ja seuraavalla viikolla paikataan sitten tuoretuotteilla ja muilla pienillä ostoksilla. Joskus viikon kauppalasku on 125 euroa, mutta seuraavalla viikolla 30 euroa, Kati summaa.

Mitä ostoskärryihin sujahtaa?

Katin mukaan perheen tyypilliset ruokaostokset ovat ”tylsät ja tavalliset”. Leipää, maitoa, leikkeleitä, jauhelihaa, juustoa, salaattitarpeita, jogurttia, viiliä, makaronia, perunaa, banaaneja ja omenoita. 

– Näitä meillä löytyy aina kaapeista. Olemme varmaan aika tavallinen perhe, syömme perusruokaa emmekä kokeile hirveästi uusia juttuja, Kati arvioi.

Kati ei yleensä suunnittele kauppalistaa etukäteen, sillä koriin kertyy samoja tuotteita joka kerta. Joskus hän suunnittelee parin päivän ruuat etukäteen, mutta tarttuu myös kaupan tarjouksiin.

– Emme yleensä tarvitse mitään erikoisempia juttuja, joten kaupassa on helppo asioida. 

Viime vuonna suurin osa perheen ruokamenoista kertyi maitotuotteista. 

– Kukaan meistä ei juo maitoa, mutta ostamme paljon juustoja, jogurtteja, rahkoja ja muita maitotuotteita. Myös kananmunat kuuluvat sovelluksen mukaan tähän kategoriaan. 

Toiseksi eniten Peltoset ostavat useimmiten leipätuotteita, kolmannella sijalla on liha. Esimerkiksi pakasteisiin ei puolestaan kulu juurikaan rahaa. 

– Ostan vihannekset mieluummin tuoreena, joten pakastehyllyllä ei tule juuri käytyä. Poikamme on perso jäätelölle, joten tavallista Pingviini-jätskiä ostamme kuitenkin silloin tällöin. Muuten ostamme aika vähän herkkuja. 

Sovellus paljastaa myös perheen ruokaostosten kotimaisuusasteen. Suomalaisten tuotteiden suosiminen on Katille tärkeää, joten seuraava tieto yllätti hänet erityisen positiivisesti: peräti 90 prosenttia perheen viime vuoden ruokakauppaostoksista oli kotimaisia.

– Koen, että kotimainen on yleensä laadukkaampaa. Ostan talvellakin mieluummin suomalaisia vihanneksia, vaikka ne ovatkin kalliimpia. Ulkomainen ei vain maistu niin hyvälle. Kun joudumme turvautumaan eineksiin, yritän ostaa nekin kotimaisina. Jos en itse jaksa tehdä lapselle ruokaa, niin on sitten ainakin muiden suomalaisten äitien tekemää, Kati nauraa. 

Kati sairastaa sidekudostautia, Ehlers-Danlosin oireyhtymää, joka vaikuttaa niveliin ja aiheuttaa kipuja.

– Käsivoimani ovat aika huonot, samoin selkä ja olkapäät. Kattiloiden nostelu on välillä kivuliasta, joten joudun joskus kikkailemaan hellan ääressä touhutessani. 

Jos Katin kivut ovat kovat, hän turvautuu kotona eineksiin. Silloin kaupasta tarttuu mukaan pinaattilettuja, valmiskeittoja ja kalapaistoksia. 

Helpotuksen arkeen tuo se, että mies ja lapsi syövät päivisin hyvin töissä ja koulussa – perheen ruokakauppakulujen päälle tulevat siis myös kustannukset miehen työpaikkalounaista.

Säästöä syntyy luonnostaan

Peltosten ruokakulut ovat siis keskivertoa maltillisemmat. Miten se onnistuu? 

– Pihistämme siinä, että meillä on hyvin tavallinen ruokavalio. Ei tavallaan tarvitse säästää erikseen, kun emme syö kauhean kalliita asioita muutenkaan. Emme osta isoja lihafileitä tai eksoottisia tuotteita, Kati pohtii.

Kati hyödyntää mielellään myös tarjouksia.

– Käyttämäni sovellus seuraa, mitä yleensä ostamme, ja tarjoaa meille säännöllisin väliajoin niitä tuotteita halvemmalla. Saatamme ostaa vaikkapa kolme margariinipakettia kerralla, jos se on tarjouksessa. 

Nyt viime vuoden ruokakuluja tarkasteltuaan Kati aikoo panostaa tänä vuonna aiempaa enemmän ostosten suunnitteluun. 

– Kaavailen, että voisin suunnitella vaikkapa viikon ruokalistan vähän tarkemmin jatkossa, enkä mennä niin mielijohteen mukaan. Kyllähän niitä mielitekoja tulee, varsinkin jos menee kauppaan nälkäisenä.

Perhe yrittää vähentää myös hävikkiä. Kati on perso tuoreelle leivälle ja myöntää, että sitä tulee välillä ostettua liikaa.

– Joskus leipä ehtii kuivua ennen kuin ehdimme syödä sen loppuun. Se on tietenkin hölmöä. Tänä vuonna aion vähentää, jotta ei menisi leipää ja rahaa hukkaan. 

Kokkailuja lapsen kanssa

Kokkausvastuu perheessä on Katilla. Hän on ollut pitkään sairauslomalla ja ehtii kokkailla töissä käyvää miestään luontevammin. Kivuttomampina päivinä Kati leipoo mielellään sämpylöitä, pullaa tai marjapiirakkaa. Mukavinta on kokkailla yhdessä pojan kanssa.

– Mieheni ei oikein kokkaile, joten yritän tsempata, että poikani saisi kotoa eri mallin kuin isänsä on aikoinaan saanut. Poikamme laittaakin mielellään ruokaa. Hänen suosikkiruokaansa ovat lihapullat. Teemme usein myös ruokaisia salaatteja.

Kasvisruokia Kati ei salaattien lisäksi yleensä valmista, mutta niiden lisääminen on suunnitelmissa. Perheen lapsella on koulussa kasvisruokapäivä, joten hänelle kasvisruuat tulevat luonnostaan tutuiksi.

– Hänellä onkin paljon meitä vanhempia freesimpi ote kaikenlaista uutta kohtaan. Me mieheni kanssa vähän vierastamme nyhtökauraa ja muita sen tyyppisiä tuotteita, mutta olen miettinyt, että niitäkin voisi hyvin kokeilla. On hauskaa, että lapsi saa rohkaista meitä vanhempia tässä asiassa. 

K-ryhmän sovelluksesta käy ilmi, että perheen hiilijalanjälki on kuitenkin ruokaostosten osalta melko kohtuullinen.

– Se on kiva huomata, vaikka emme ole valitettavasti hirveästi jaksaneet panostaa kasvisruokailuun. On mukava tietää, ettemme kuluta maapallon varoja hirveästi, Kati sanoo. 

Oletko sinä laskenut, paljonko perheeltänne kuluu rahaa ruokaan? Vastaa alla olevaan kyselyyn! Olemme sitoutuneet suojaamaan vastaajien yksityisyyttä.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla