Viimeistään eläkkeelle jäädessä on hyvä pohtia omaa asumistilannettaan. Onko nykyinen koti liian iso, kallis tai kaukana palveluista? Vaihtoehtoja riittää – ja vertailu kannattaa.

1. Kumpi on yleisempää Suomessa, omistusasunnossa vai vuokralla asuminen?

Noin 67 prosenttia suomalaisista asuu omistamassaan kodissa, yli 59-vuotiaista peräti 77 prosenttia. Omistusasuminen on Suomessa suositumpaa kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi ruotsalaisista asuntonsa omistaa noin 14 prosenttia.

Meillä asunnon osto on ollut tyypillinen tapa kasvattaa varallisuutta. Sitä on ohjattu ja tuettu lainsäädännöllä, kuten korkotulojen vähennysoikeudella. Tällä vuosikymmenellä omistusasuminen on ollut erityisen edullista, kun lainojen korot ovat olleet pienet.

2. Onko omistusasuminen yhtä suosittua kaikkialla Suomessa?

Vuokralla asuminen on lisääntynyt etenkin suurissa kaupungeissa kymmenen viime vuoden aikana. Helsingissä vuokra-asuntokuntia on jo pitkään ollut enemmän kuin omistusasujia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kaupungistuminen on kasvattanut vuokra-asuntojen kysyntää, koska kasvukeskusten halutuilla alueilla sijaitsevien pienten omistusasuntojen hinnat ovat karanneet monen ulottumattomiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ruotsalaisista asuntonsa omistaa vain 14 prosenttia.

Markkinoiden ero suurimpien kaupunkien ja muun maan välillä on näkynyt etenkin kerrostaloasuntojen hinnoissa ja vuokrissa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2010–2017 reilut seitsemän prosenttia, vuokrat peräti 18 prosenttia.

Vuokra-asumisen suosio on silti lisääntynyt. Syyt voivat olla taloudellisen pakon sanelemia tai liittyä siihen, mitä asumiselta odotetaan ja missä halutaan asua.

3. Ketkä asuvat vuokralla?

Aiemmin vuokralla asuminen oli erityisesti pienituloisten vaihtoehto. Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan se on viime vuosina yleistynyt myös keskituloisten joukossa.

Nykyään vuokralla asuu ihmisiä kaikista sosioekonomisista ryhmistä. Ikää katsottaessa painottuvat nuoret kotitaloudet. Yli 59-vuotiaista vuokralla asuu noin kuudennes.

4. Miten asumiskulut eroavat vuokralla ja omassa?

Vuokralainen maksaa neliöistään kuukausittain selvästi enemmän kuin on samankokoisen velattoman omistusasunnon yhtiövastike. Esimerkiksi Tampereella 50 neliön vapaarahoitteisen kerrostalokaksion keskivuokra on noin 650 euroa, keskimääräinen yhtiövastike vähän yli 300 euroa.

Omistusasunnon mahdollinen arvonnousu kallistaa vertailua omistamisen hyväksi, mutta kokonaisuudessa pitää ottaa huomioon kiinteistön ikävähennykset ja omistusasumisen muut kulut, kuten mahdollisen velan korot ja remontit. On hyvä muistaa, että asunnon arvo voi myös laskea.

Asunnon ikä ja remonttitilanne ovat hintavertailussa keskeisiä. Vaatimattomaan asumistasoon tyytyvä vuokralainen voi asua melko edullisesti vanhassa talossa. Sellaisen asunnon omistajalle esimerkiksi toteutuva putkiremontti tietää kymmenientuhansien eurojen maksua.

5. Mitä etua on vuokralla asumisesta?

Vuokralla asumisen paras puoli on se, ettei vuokralainen ole sitoutunut asumiseen kuin korkeintaan sovituksi määrä-ajaksi kerrallaan. Tarvittaessa vuokrasopimuksen voi sanoa irti. Koska omaisuus ei ole kiinni seinissä, rahaa on käytettävissä muuhun.

Vastuu huoneistosta ja kiinteistöstä huolehtimisesta jää pois. Kiinteät asumiskulut helpottavat oman talouden suunnittelua.

6. Mikä on asumisoikeusasunto?

Se on omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto, jossa asukas omistaa asumisoikeuden rakennusyhtiön omistamassa asunnossa. Asukas maksaa asunnon hankkiessaan asumisoikeusmaksun ja lisäksi kuukausittaista käyttövastiketta, joka on tyypillisesti pienempi kuin vastaavan vuokra-asunnon kuukausivuokra.

Asumisoikeusmaksun suuruus vaihtelee paikkakunnan hintatason ja asunnon koon mukaan. Maksun määrittää ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

7. Kannattaako eläkkeellä harkita siirtymistä vuokralle?

Tilanteet ovat yksilöllisiä. Jos asuu kokonaan velattomassa asunnossa, johon ei ole tulossa kalliita remontteja, asumiskulut ovat yleensä pienemmät kuin vuokralla.

Monelle eläkeläiselle omaisuutta on kertynyt juuri omistusasunnon muodossa. Jos asunto on tarpeettoman suuri, kulut saattavat haukata ison osan eläkkeestä. Siksi kannattaa tehdä realistinen laskelma rahatilanteestaan. Pankkien arvion mukaan asumismenot saisivat olla korkeintaan 40 prosenttia kuukauden nettotuloista.

Asunnon myynnistä saatu raha voi helpottaa arkea.

Jos omistaa asunnon, mutta käyttövarat ovat tiukilla, kannattaa miettiä vaihtoehtoja, jotka antavat liikkumavaraa. Helpottaisiko asunnosta saatava raha arkea, jos asuisikin vuokralla?

Asunnon saa myydä verottomasti, jos on asunut siinä vähintään kaksi vuotta. Asunnon myynnistä saatavat rahat voi sijoittaa esimerkiksi pienempään sijoitusasuntoon, osakkeisiin tai rahastoihin.

Lapsilleen tai lapsenlapsilleen voi antaa ennakkoperintöä tai lahjan.

Osan rahoista voi käyttää siivous- ja hyvinvointipalvelujen ostoon tai muihin aiemmin haaveeksi jääneisiin asioihin.

Jos ei halua myydä itselleen liian suurta omistusasuntoa, sen voi laittaa vuokralle ja siirtyä itse vuokralle pienempään tai sijainniltaan sopivampaan asuntoon. Omistusasunnon vuokratuotosta peritään 30 prosentin pääomavero.

Lähteet: Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker; Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus: Asuntomarkkinaennuste 2019; Tilastokeskus, Verohallinto, Vuokraturva.

Tämä on ET-lehden artikkeli, joka on julkaistu menaiset.fi:ssä. Lisää ET:n juttuja löydät osoitteesta menaiset.fi/et.

Vapaa tai tuettu

Suomessa on noin 800 000 vuokra-asuntoa. Noin puolet niistä on vapaarahoitteisia, ja yksityishenkilöiden lisäksi niitä omistavat yritykset ja vakuutusyhtiöt. Vuokrat määräytyvät vapailla markkinoilla.

Puolet vuokra-asunnoista on rahoitettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Arava- ja korkotukiasuntoja omistavat pääasiassa kunnat sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödylliseksi nimeämät yhteisöt. Niihin valitaan asukkaat sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaisesti.

Erityisesti ikääntyneille tarkoitettuja vuokra-asuntoja tarjoavat kunnat, säätiöt ja yksityiset yritykset. Taloissa on otettu huomioon palvelujen läheisyys, liikkumisen helppous ja niissä on hissit sekä yhteisiä tiloja.

Lisätietoa: asukasliitto.fi, vuokralaiset.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla