Laura haluaa, että hänen kampaamonsa on rento keidas arjen keskellä.
Laura haluaa, että hänen kampaamonsa on rento keidas arjen keskellä.

Laura Santanen pyörittää matkailuteemaista kampaamoa. Tavoitteena on lievittää sekä omaa että asiakkaiden reissukuumetta. Juttusarjassa eri alojen huippunaiset kertovat ajankäytöstään ja valinnoistaan työssä ja arjessa. 

Ilmassa leijuu hiusvärin tunnistettava tuoksu, mutta ympärilleen katsomalla voisi kuvitella olevansa jossain ihan muualla kuin kampaamossa.

Siellä kuitenkin nyt ollaan.

Hiustenpesupaikan katossa roikkuu kankaita, jotka kampaamon toinen omistaja Laura Santanen, 37, on tuonut rinkassaan Sumatran Toba-järveltä. Laura tykkää istua rannalla tuijottamassa aaltoja, joten odotusaula on somistettu bambukatoksella ja viherkasveilla rantabaariksi. Lukemiseksi saa matkaoppaita.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Parturi-kampaajaksi valmistunut Laura on pyörittänyt Aroha Helsinki -nimistä paikkaa yhdessä yhtiökumppaninsa Tiina Junnon kanssa huhtikuusta 2019. Yleensä häneen iskee pimeänä vuodenaikana kaukokaipuu ja halu karata valoon, ja Laura on matkustellutkin jo arviolta 50 maassa. Tänä talvena aurinkolomaa ei kuitenkaan ole suunnitelmissa. Ylipäätään Lauran ajatukset matkailusta ovat muuttuneet.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– En tiedä, onko muutos pysyvä, mutta enää pariin vuoteen minulla ei ole ollut tarvetta etenkään lyhyille ulkomaan pyrähdyksille. Ehkä se johtuu siitä, että olen jo matkustanut niin paljon.

Hän pohtii, että tunnetta on osaltaan ruokkinut myös keskustelu ilmastonmuutoksesta. Niinpä yrittäjät Laura ja Tiina jakavat asiakkaiden kanssa matkavinkkejä, mutta matkailu voi tarkoittaa nykyään myös kotimaanmatkailua ja retkeilyä. Lauran Urbaani viidakkoseikkailijatar -blogissa on oma osionsa myös Helsinki-aiheisille vinkeille.

– Ennen olin usein joko lähdössä pitkälle reissulle tai palaamassa sellaiselta. Reissujen välissä tein paljon töitä, jotta irtiotto olisi mahdollinen. Nyt tahdon olla enemmän läsnä myös ystävilleni.

Kaikki tämä vaikutti siihen, että Laura tahtoi yhdessä Tiinan kanssa panna pystyyn nimenomaan matkailuteemaisen kampaamon.

– Halusimme perustaa elämyksellisen paikan, jonne voisi saapua, jos ei pysty tai halua matkustaa. Joskus omasta kotikaupungista tuntuu vaikealta löytää arjesta irrottavia pakopaikkoja. Meille tämä on sellainen.

Työ: ”Tällä alalla ei juuri palkata työntekijöitä”

”Olen ollut yrittäjä valmistumisestani saakka, 15 vuotta. Tällä alalla moniin yrityksiin ei yksinkertaisesti palkata työntekijöitä. Minäkin vuokrasin pitkään oman toiminimeni kautta työtilaa eli tuolia muilta. Viimeisimmässä paikassa olin vuokralla kymmenen vuotta.

Pari vuotta sitten mielessäni alkoi kyteä muutos, vaikka en silloin vielä tiennytkään, millaista muutosta tarkalleen kaipasin. Olin ärtynyt ja tunsin junnaavani paikoillani. Mielessäni pyöri työhön liittyviä visioita, joita en kuitenkaan voinut toteuttaa. Vapaus järjestää vaikka omia tapahtumia puuttui, kun piti ottaa huomioon monen ihmisen aikataulut.

Lokakuussa 2018 irtisanoin vuokratuolini ja ostin menolipun Bangkokiin. Lentäisin pois symbolisesti tammikuun ensimmäisenä päivänä. Paluupäivän jätin tarkoituksella kysymysmerkiksi.

Tutut asiakkaat olivat joskus kyselleet, miksi en perustaisi omaa kampaamoa. Loppusyksyn mittaan sanat alkoivat pyöriä mielessäni yhä useammin. Päätin, että nyt sen teen.

Ennen reissuun lähtöä löysin somen kautta yhtiökumppanikseni Tiinan. Sattumalta vastaan tuli myös sopiva liiketila, joka vapautuisi käyttöömme huhtikuussa. Paluupäiväni oli sillä päätetty. Kun palasin reissusta, kävelin lentokenttäbussin pysäkiltä suoraan liikkeeseen rinkka selässäni. Nukuin pari yötä takahuoneen lattialla joogamaton päällä, sillä olin alivuokrannut huoneeni kimppakämpässä.

Kampaamomme nimi Aroha tarkoittaa Uuden-Seelannin maorien kielellä rakkautta, mutta ei niinkään romanttista rakkautta vaan laajemmin hyväntahtoisuutta ja lempeyttä.

Kilpailu tällä alalla on kovaa, sillä kampaamoja on paljon. Lisäksi olen huomannut, että asiakkaiden käynnit ovat hieman harventuneet viime vuosina. Uskon kuitenkin, että kaikilla aloilla pärjää hyvällä työllä ja erottumalla muista.”

Kampaamoalalla yrittäjyys on yleisin tapa tehdä töitä. 

Ajanhallinta: ”Töihin ei ole pakko kiirehtiä yhdeksäksi”

”Erityisesti aikaisemmin, kun reissasin nykyistä enemmän ja pidempään, minulle oli tärkeää, etteivät asiakkaani joutuneet odottamaan reissun jälkeen vielä toista kuukautta saadakseen minulta ajan. Totuin siis tekemään töitä joustavasti asiakkaiden toivomiin aikoihin. Kysytyimpiä ovat ilta-ajat, kun asiakkaat ovat päässeet töistä. Useimmiten työpäiväni ajoittuvatkin aamuyhdentoista ja iltayhdeksän välille.

Matkoilla on monesti kivointa rentouden tunne: se, ettei ole kiire minnekään. Nykyisin yritän saada samaa fiilistä arkeeni. Olen esimerkiksi yrittänyt tietoisesti oppia ajattelemaan niin, ettei töihin ole pakkoa kiirehtiä tavan vuoksi yhdeksäksi, jos asiakkaat kuitenkin saapuvat vasta myöhemmin.

Minulle se sopii, sillä olen aika huono nousemaan aamuisin sängystä. Vapaalla omaa aikatauluttomuuttani on tosin välillä vaikea sovittaa yhteen muiden aikataulujen kanssa, sillä ystäväni ovat monesti vähemmän spontaaneja kuin minä.

Ymmärrän sen hyvin, sillä elämäntilanteet vaihtelevat. Silti en tahtoisi sopia jokaisesta kahvittelusta viikkoja etukäteen. Ja jos tänään on luvassa täysikuu, eikö melomaan kannata lähteä nyt heti eikä viikon päästä?”

Luonto: ”Aamulla keitin pannukahvit kalliolla”

”Asun itäisessä Helsingissä, ja kotikulmillani on sekä metsää että merta. Tykkään käydä melomassa, retkeilemässä ja syksyisin sienestämässä. Kesällä saatan piipahtaa metsään myös ennen töihin menoa.

Viime aikoina olen vaihtanut pelkässä nollaamistarkoituksessa tekemäni ulkomaanreissut oleiluun lähiluonnossa. Kesällä pakkasin aamulla retkeilykamppeet valmiiksi ja otin ne mukaan töihin. Illat olivat valoisat, joten töiden jälkeen en mennytkään aina yöksi kotiin vaan metsään. Usein olin retkellä yksin. Nukuin teltassa tai riippumatossa, joka sopii minusta hyvin myös aloittelevalle retkeilijälle. Matto ei vaadi tasaista alustaa, ja sen saa nopeasti kiinnitettyä puiden väliin. Sään pitää tietysti olla hyvä.

Aamulla keitin pannukahvit kalliolla ja koin, että olin ollut pitkälläkin reissulla.

Pääkaupunkisedulla on upeita luontokohteita, mutta toisinaan niihin on hankalaa päästä ilman autoa. Autottomat voisivat kysellä ja autolliset tarjota kyytejä nykyistä aktiivisemmin somen kaupunki- ja kimppakyytiryhmissä. Ei perillä tarvitse viettää aikaa yhdessä tuntemattoman kanssa, jos ei halua.”

Laura jakaa kodin neljän kämppiksen ja kolmen kissan kanssa. 

Kimppakämppä: ”Eksä jatkoi matkaansa, minä jäin”

”Elän kimppakämpässä neljän kämppiksen ja kolmen kissan kanssa. Meininkimme ei ole superyhteisöllinen, vaan kullakin on esimerkiksi omat ruokansa. Toisinaan sovimme etukäteen, minä iltana syömme yhdessä.

Työni asiakaspalvelijana on väistämättä erittäin sosiaalista, ja siksi tykkään välillä erakoitua kunnolla huoneeseeni. Yksiössä asumiseen verrattuna ihanaa on tieto siitä, että muita on ympärillä. Jos kaipaan seuraa, menen hengailemaan keittiöön. Usein sinne saapuu ennen pitkää muita. Jos hekin tahtovat jutella, keitämme teet ja istumme alas.

En ole aiemmin asunut yhteisöissä. Tähän taloon muutti ensiksi eksäni. Ihastuin rakennukseen ja sijaintiin luonnon lähellä. Pian talosta vapautui iso huone meille molemmille. Jossain vaiheessa erosimme, ja eksä jatkoi matkaansa. Minä vaihdoin pienempään huoneeseen ja jäin.”

Arki ja aikuisuus: ”Pitäisi muistaa hoitaa itseään paremmin”

”Matkoillani olen oppinut, että huumorintaju on melkein samanlaista paikasta riippumatta. Senkin olen tajunnut, että arki ja tylsistymisen tila tulevat lopulta vastaan kaikkialla. Siksi tuntuu nyt hyvältä ajatukselta keskittyä rakentamaan omaa arkea täällä sen sijaan, että olisi jatkuvasti lähdössä reissuun tai palaamassa sellaiselta.

Nuorempana kuvittelin, että olisin 37-vuotiaana eri tilanteessa kuin nyt olen. Monella tähän ikään kuuluu perhe ja vakaa asumistilanne. Minulla taas on aikatauluton sinkkuelämäni kommuunissa. Toisaalta sisimpäni ei ole muuttunut, vaikka ikää on tullut lisää. Nautin edelleen vaihtelusta. Mikä tahansa päivän aterioista voi jäädä minulta väliin, ja aamiaisen saatan syödä yhtä hyvin aamukuudelta tai yhdeltä joustavien työaikojeni vuoksi.

Olen asiakaspalvelutyössä, mutta käytän itse palveluja yllättävän vähän. Minun pitäisi muistaa hoitaa itseäni paremmin ja käydä vaikka hieronnassa säännöllisesti. Matkoilla kyllä käyn hoidoissa! Reissuilla on siihenkin muka paremmin aikaa kuin arjessa. Ehkä matkoilla myös huomaa omia tarpeitaan paremmin, kun olemisen tahti hidastuu.” 

Lauran kampaamon nimi Aroha tarkoittaa maorien kielellä rakkautta. 

Lauran 24 H

Työ: 9 h

”Omassa kampaamossa monet elämänalueet yhdistyvät. Jos minulla on keskellä päivää vapaata aikaa, saatan kirjoittaa blogiani.”

Työmatkat: 2 h 

”Asun itäisessä Helsingissä ja kuljen töihin julkisilla.”

Vapaa-aika: 5 h

”Harrastan tanssimista. Tanssiessa kaikki muu unohtuu, joten se on minulle meditaatiota.”

Uni: 8 h

”Jään iltaisin usein kukkumaan ja esimerkiksi luen. Vierastan kiirettä ja satsaan joutilaaseen aamuun.”

Laura Santanen

37-vuotias parturi-kampaaja ja yrittäjä, joka kirjoittaa myös reissublogia Urbaani viidakkoseikkailijatar.

Asuu Helsingissä kimppakämpässä. Harrastaa retkeilyä ja matkailua. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla