Keräämme kokemuksia työpaikkakiusaamisesta jutun lopussa. Kerro omista kokemuksistasi ja auta meitä jutun teossa.

Kuten kouluissa, myös työpaikoilla ohjenuora usein kuuluu, ettei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Vaikka kuinka itse eläisi periaatteen mukaan, työpaikalla saattaa joskus kohdata asiatonta käytöstä.

Kuinka pitkään törppöä käytöstä sitten täytyy sietää toimeen tulemisen nimissä, ja missä kulkee huonon käytöksen ja työpaikkakiusaamisen raja?

– Työturvallisuuslaissa kiusaamisen määritelmänä on jatkuva ja toistuva käytös. Tyypillisesti yksittäistä tapausta, jossa on ollut huonoa käytöstä, ei määritellä työpaikkakiusaamiseksi. Tosin yksittäinenkin tapaus voi täyttää kiusaamisen kriteerit, jos kyseessä on erityisen vakava teko, sanoo työterveyslaitoksen vanhempi konsultti Nina Olin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisaalta vaikka epäasiallinen käytös jatkuisi pidempäänkin, ei kyseessä automaattisesti ole kiusaaminen. Esimerkiksi yhteisten sopimusten ja pelisääntöjen noudattamatta jättäminen tai erityisoikeuksien ottaminen, kuten jatkuva myöhästely palavereista, on vastuutonta käytöstä eikä suoranaisesti kiusaamista, jos käytös ei kohdistu yksittäiseen ihmiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Työpaikkakiusaaminen on vakavampaa kuin vastuuton käytös, koska se saa ihmisen kokemaan itsensä puolustuskyvyttömäksi ja keinottomaksi. Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu työpaikalla voi myös vaarantaa työntekijän terveyden, Olin sanoo.

– Siinä missä jatkuva myöhästely sovituista palavereista voi olla vastuutonta käytöstä, kiusaaminen voi näyttäytyä niin, ettei edes kutsuta palavereihin, joissa pitäisi työn puolesta olla läsnä.

Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi työyhteisön ulkopuolelle eristämisenä, kohtuuttomina työmäärinä tai aikatauluina tai työtehtävien poisviemisenä ilman selityksiä.

Veteen piirretty viiva

Tarkkaa rajaa kiusaamisen ja muutoin asiattoman käytöksen välille on vaikea vetää. Terminologialla ei kuitenkaan loppupeleissä ole merkitystä, koska työpaikalla ei koskaan tulisi joutua sietämään vastuutontakaan käytöstä.

– Yleisesti voi ajatella, että työpaikalla ollaan töissä ja käyttäydytään ammatillisesti ja vastuullisesti. Huonoa käytöstä ei pitäisi suvaita, vaan siihen pitäisi puuttua, oli kyse sitten vastuuttomasta käytöksestä tai työpaikkakiusaamisesta.

Vaikka tarkoituksena ei olisikaan kiusata, omaa tai muiden tökeröä käytöstä ei Olinin mukaan voi oikeuttaa sillä, että ”on vain tyyppinä sellainen”.

Apua esimieheltä tai työterveyshuollosta

Jos kokee tulevansa kiusatuksi, Olin neuvoo ottamaan asian esiin ensisijaisesti kiusaajan kanssa.

– Ymmärrän, ettei se ole aina helppoa. Olisi kuitenkin tärkeää tuoda asianomaiselle ilmi, ettei hänen käytöksensä tunnu hyvältä. Voi vaikka kertoa jonkin esimerkin tilanteesta, jossa on kokenut epäasiallista käytöstä.

Jos se tuntuu ylitsepääsemättömältä, kannattaa kääntyä oman esimiehen puoleen. Hänen tehtävänsä on selvittää puolueettomasti, mistä on kyse, ja ratkaista tilanne niin, että työnteko ja yhteistyö työpaikalla sujuu.

Jos kiusaaja on oma esimies, oikea taho on esimiehen esimies.

– Jokaisella on aina esimies, tarvittaessa voi edetä niin pitkälle kuin linja vie.

Tukea tilanteen käsittelyyn voi hakea myös työterveyshuollosta tai työsuojeluorganisaatiosta, jos omalla työpaikalla sellainen on.

Onko sinua kiusattu työpaikalla? Kerro kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella.

Lomakkeen vastauksia saatetaan käyttää Me Naisten artikkeleissa.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla