Jonna ja Tuomas Muurinen omistavat yhteisen yrityksen. Vaimo on toimitusjohtaja, mies operatiivinen johtaja. Kuvio toimii, kun työasioita ei viedä kotiin, eikä kotiasioita töihin.
Jonna ja Tuomas Muurinen omistavat yhteisen yrityksen. Vaimo on toimitusjohtaja, mies operatiivinen johtaja. Kuvio toimii, kun työasioita ei viedä kotiin, eikä kotiasioita töihin.

Oma rakas samalla työpaikalla – ei ikinä vai mikä jottei? Jonna ja Tuomas Muurinen ovat löytäneet toisistaan ihan uusia puolia neljän yhteisen työvuoden aikana.

"Työt aloitettu kevyesti koko päivän koulutuksella, vaan onneksi oli tuo bestis mukana, niin siitäkin selvittiin.” Jonna Muurisen Facebook-päivityksen perässä on punainen sydän, ja sen alapuolella kuvassa virnistää kaksi tyyppiä. Siinä ovat Jonna, 40, ja Tuomas, 39, työkaverit ja aviopari.

Tänäkin aamuna he ovat heränneet samasta sängystä rivitalossaan Oulussa. Tuomas on noussut ennen Jonnaa ja herättänyt kouluun perheen viides- ja kuudesluokkalaiset tyttäret. Sitten hänkin on kömpinyt vielä hetkeksi Jonnan viereen.

Pariskunta vetää perheen arkea vuorovedoin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Se, jonka jaksaminen on paremmalla tolalla, hoitaa aamuherätykset. Välillä se on Jonna, välillä minä, Tuomas kertoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Automatka yhteiselle työpaikalle kestää vain viisi minuuttia, mutta sen aikana vaimosta tulee markkinointiyritys Kuulun toimitusjohtaja ja miehestä operatiivinen johtaja. Yhdessä on sovittu, että aamulla, illalla ja viikonloppuisin Tuomakselle ei saa puhua työasioista. Automatka on neutraalia vyöhykettä.

”Meille sanotaan, että meistä ei arvaisi, että olemme aviopari.”

– Työmatkalla pääsen vihdoin avautumaan Tuomakselle kaikista niistä jutuista, jotka ovat illan mittaan tulleet mieleeni, Jonna sanoo.

Usein asiat liittyvät firman asiakkaisiin. Kuulun bisnestä on digimarkkinointi: asiakkaille tehdään konsultointia, koulutuksia ja markkinointistrategioita.

Jos työasioita ei saa tuoda kotiin, niin sääntö toimii myös toisinpäin: kotiasioita ei viedä työpaikalle.

– Olemme töissä tosi asiakeskeisiä. Meille sanotaan, että meistä ei arvaisi, että olemme aviopari, Jonna sanoo.

Mitäs kun puoliso on pomo?

Kyky eritellä työ- ja kotiasiat on tärkeä taito, kun pariskunta työskentelee samalla työpaikalla, sanoo perhepsykologian dosentti Kaisa Malinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

– Meillä kaikilla on hieman erilaiset roolit kotona ja töissä. On tärkeää, että samalla työpaikalla työskentelevät puolisot pystyvät kunnioittamaan toistensa tapaa toimia näissä eri rooleissa.

Sillä on merkitystä, millaisissa rooleissa ja kuinka tiiviisti työtä tehdään. Esimies–alainen-suhde voi olla pariskunnilla erityisen vaikea saada toimimaan, sillä siihen liittyy valta- ja vastuusuhteita. Siksi sellaista asetelmaa yleensä vältellään työpaikoilla.

Jos perinteisesti ajatellaan, firman toimitusjohtajana Jonna on Tuomaksen pomo. Kuulussa hierarkia on kuitenkin haluttu pitää mahdollisimman matalana. Jonna ei pidä Tuomakselle kehityskeskusteluja eikä päätä hänen palkastaan tai työtehtävistään. Jonna ja Tuomas omistavat yrityksen yhdessä kolmannen osakkaan kanssa.

"Tuomas on todella hyvä sellaisissa asioissa, jotka ovat minun heikkouksiani. Esimerkiksi esimiestyö ei ole minun juttuni", Jonna kertoo.
"Tuomas on todella hyvä sellaisissa asioissa, jotka ovat minun heikkouksiani. Esimerkiksi esimiestyö ei ole minun juttuni", Jonna kertoo.

Keskinäisestä työnjaostaan pari on sopinut tarkkaan: Jonna on yrityksen kasvot. Hän kantaa päävastuun markkinoinnista ja vetää vuodessa noin sata koulutusta. Tuomas taas kehittää yrityksen sisäistä toimintaa ja esimiestyötä. Hän auttaa vaikka väkisin, lukee synttärikortissa, jonka Tuomas sai työkavereiltaan.

– Tuomas on todella hyvä sellaisissa asioissa, jotka ovat minun heikkouksiani. Esimerkiksi esimiestyö ei ole minun juttuni, Jonna kertoo.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Jonna ja Tuomas elivät kovin erilaista arkea. Tuomaksella oli Nokialla hyväpalkkainen pesti tittelillä Head of SW Quality. Laatukehityksen vetäjänä hänen tehtävänään oli valvoa, oliko kehitetty matkapuhelin tarpeeksi hyvä, jotta se voitaisiin laittaa myyntiin.

Työ oli liikkuvaa, ja matkapäiviä kertyi vuodessa yli sata: pääasiassa Pekingiin, toisinaan myös Intiaan ja Eurooppaan. Tuomas viipyi reissussa yleensä viikon, palasi kotiin Ouluun ja lähti pian uudelleen.

Samaan aikaan Jonna oli kotona perheen kahden alle kaksivuotiaan tyttären kanssa. Lapsilla oli ikäeroa vain vuosi ja viisi kuukautta, ja esikoinen oli erityisen huonouninen.

– Hän nukkui ensimmäisen kokonaisen yönsä 2,5-vuotiaana, Jonna muistaa.

Kerran lapset sairastivat 13 reissua yhtä kyytiä. Tukiverkkoja ei juuri ollut, sillä perheen pikkulapsivaiheeseen osui Jonnan isän vakava sairastelu ja lopulta menehtyminen.

– Aina kun Tuomas lähti, vähintään toinen lapsista alkoi oksentaa tai sai korkean kuumeen, Jonna muistelee.

Nuo vuodet piirtyvät edelleen mieleen raskaina. Pinna oli kuitenkin katketa vasta siinä vaiheessa, kun Tuomas raskaalta työreissulta palattuaan halusi niin ikään palautumisaikaa.

– Huumori ei tahtonut riittää, kun toinen halusi lähteä kavereiden kanssa vapaalaskureissulle Norjaan, vaikka oli vasta palannut matkalta, Jonna kertoo.

Pitihän sitä sitten kokeilla

Jonna palasi työelämään, kun nuorempi tytöistä oli yksivuotias ja vanhempi kaksi ja puoli. Työ tanssin alan markkinoinnissa oli mielekästä, mutta vuosien mittaan motivaatio alkoi vähitellen laskea.

Samaan aikaan Nokian alamäki syveni. Tuomaksen ympäriltä kaveri toisensa jälkeen lähti irtisanomispaketin kanssa.

Joka viikonloppu kahden tunnin mökkimatkalla Iso-Syötteelle pari purki viikon turhaumia ja haaveili: mitä jos tehtäisiin jotakin yhdessä?

Viimein eräällä mökkireissulla päätettiin, että Jonna irtisanoutuu työstään ja perustaa markkinointiyritys Kuulun yksin. Hieman sen jälkeen Tuomaskin otti vastaan irtisanomispaketin Nokialla. Hänet houkuteltiin toimitusjohtajaksi autoalan yritykseen.

Mökkireissujen keskustelut olivat kuitenkin jääneet kytemään molempien mieliin. Mitä Kuulusta voisi tulla, jos Tuomaskin lähtisi mukaan yritykseen?

– Ruinasin häntä mukaan puoli vuotta, Jonna kertoo.

Ja pitihän sitä sitten kokeilla. Alle vuoden kuluttua yrityksen perustamisesta Jonnasta ja Tuomaksesta tuli työkaverit. Nokian irtisanomispaketti auttoi alussa, sillä Tuomaksen ei tarvinnut heti nostaa palkkaa.

Parhaat puolet yhteen

Tavallaan työnjaosta oli päätetty jo pariskunnan häissä elokuussa 2005. He sopivat silloin, että kumpikaan ei perinteen mukaisesti polkaise maata hääkakkua leikatessa.

”Minä olen rento ja heitän vitsiä, Tuomas on asiakeskeisempi.”

– Muille vieraille sanottiin, että meillä kummatkin päättävät kaapin paikan, Jonna sanoo.

Sama periaate on voimassa edelleen. Kun Jonna ja Tuomas menevät yhdessä kouluttamaan asiakkaita, he sopivat etukäteen, kuka aloittaa ja vetää päivää. Yleensä se on Jonna.

– Minä olen rento ja heitän vitsiä, Tuomas on asiakeskeisempi. Koska tunnemme toisemme niin hyvin, voimme aistia päivän tunnelmaa ja muuttaa suuntaa kesken kaiken.

Myös isot firmaa koskevat päätökset tehdään yhdessä. Vaikka Jonna on luonteeltaan Tuomasta nopeampi, päätöksiä hän haluaisi harkita ja pyöritellä. Silloin tarvitaan Tuomasta, joka lyö pöytään rohkeitakin ratkaisuja, mutta löytää niihin perusteluja, jotka vakuuttavat Jonnan.

– Jos minulla ei olisi Tuomasta, monta päätöstä olisi jääty vatuloimaan.

Yhteistyö näkyy myös viivan alla. Kuulun alkuvaiheessa Jonna iloitsi 5 000–10 000 euron kuukausilaskutuksesta. Tänä vuonna yritys tekee kuukaudessa saman liikevaihdon, johon se ylsi ennen vuodessa.

Kummankin ura on yhtä tärkeä

Eikö ole vaikeaa olla koko ajan yhdessä? Tätä Jonnalta ja Tuomakselta välillä kysytään. Myös tutkija Kaisa Malinen sanoo, että toimivassa parisuhteessa on sopivassa määrin yhdessäoloa ja omaa aikaa. Kyllästymisen riski kasvaa, kun töitä tehdään yhdessä ja kotonakin nähdään jatkuvasti.

Kuulun alkuvaiheessa Jonna ja Tuomas eivät ehtineet miettiä, miten työkaveruus ja yhteinen yritys voisivat mahdollisesti vaikuttaa parisuhteeseen. Nyt he myöntävät, että ainakin se on tuonut toisesta esiin uusia puolia.

– Jonna jaksaa ponnistaa sinnikkäästi kohti maalia. Hänellä on vahva tahto, Tuomas kertoo.

– Aiemmin en edes kunnolla tiennyt, mitä Tuomas teki työkseen, Jonna jatkaa.

– Kun olemme tehneet yhdessä töitä, minulle on valjennut, miten äärettömän älykäs hän on. Minä olisin saattanut monissa työtilanteissa sanoa suorat sanat ja antaa periksi, mutta Tuomaksen mielestä aina voi neuvotella. Ja yleensä hän onnistuu siinä. Uusien puolien näkeminen on saanut minut rakastamaan Tuomasta entistä enemmän.

Keskinäisestä työnjaostaan pari on sopinut tarkkaan: Jonna on yrityksen kasvot. Hän kantaa päävastuun markkinoinnista ja vetää vuodessa noin sata koulutusta. Tuomas taas kehittää yrityksen sisäistä toimintaa ja esimiestyötä.
Keskinäisestä työnjaostaan pari on sopinut tarkkaan: Jonna on yrityksen kasvot. Hän kantaa päävastuun markkinoinnista ja vetää vuodessa noin sata koulutusta. Tuomas taas kehittää yrityksen sisäistä toimintaa ja esimiestyötä.

Jonna kyllä myöntää, että yhteinen yritys on tuonut myös lisää paineita. Välillä hommia pitää painaa iltoja myöten.

– Haluaisimme, että paineet eivät näkyisi kotona, mutta kyllä ne välillä näkyvät. Eilen tuntui, että mikään ei onnistu. Siitä tuli sitten puolen tunnin avautuminen. Raskaita kausia tulee, mutta on ihanaa, että toinen pystyy kannattelemaan.

Yhteistä työuraa on helpottanut se, että Tuomas pitää kummankin uraa yhtä tärkeänä. Siksi hän hoitaa vapaa-ajalla kauppareissut ja ruuanlaiton. Arkibravuuri on kymmenen minuutin avokadopasta. Jonna taas kyselee tytöiltä läksyjä, ja koko perheen yhteinen siivoussessio on joka torstai kello 18–20.

Kaisa Malisen mukaan keskinäinen kunnioitus ja oman tilan antaminen ovatkin ratkaisevia yhdistetyssä työ- ja parisuhteessa.

– Monessa perheessä miehellä on isommat tulot, joten miehen työtä saatetaan pitää automaattisesti tärkeämpinä. Ymmärrän sen, mutta kehottaisin naisia muistamaan, että jos eteen tulee vaikka avioero, voi joutua yhtäkkiä aloittamaan nollasta, Jonna sanoo.

Iso-Syötteen mökki on parille edelleen se paikka, jonne vetäydytään palautumaan ja hoitamaan parisuhdetta.

Jonna ja Tuomas voivat suositella koti- ja työelämän yhdistämistä pariskunnille, joiden keskinäinen arki sujuu ennestään hyvin. Jos taas vääntöä koituu valmiiksi siitä, kenellä on enemmän vapaa-aikaa, ei ehkä kannata ottaa yhteistä työtäkin rasitteeksi.

– Jossain toisessa parisuhteessa puolisoilla voisi olla aivan eri työpaikat ja -ajat, toista moikattaisiin ovella ohimennen. Me olemme olleet yhdessä 16 vuotta, mutta se tuntuu sadalta vuodelta, koska olemme niin paljon toistemme seurassa, Tuomas sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla