Satu löysi itsensä tilanteesta, joka on tuttu valitettavan monelle normaalituloiselle: menot olivat suuremmat kuin tulot. Kuva: Satu Mäkelän kotiarkistot
Satu löysi itsensä tilanteesta, joka on tuttu valitettavan monelle normaalituloiselle: menot olivat suuremmat kuin tulot. Kuva: Satu Mäkelän kotiarkistot

Luottokorttikierteeseen joutuminen sai Satu Mäkelän opiskelemaan taloutta. Nyt hänellä on muhkea osakesalkku, puskurirahasto ja sijoitusasuntoja.

Perheenäidin matka meinasi tyssätä huoltoasemalle, Tampereen ja Helsingin välille.

Satu Mäkelä, 40, oli kuin kuka tahansa tavallinen, keskituloinen lahtelaisäiti, jonka autosta kävi polttoaine vähiin. Satu pysähtyi huoltoasemalle tankkaamaan, mutta tilillä ei ollutkaan katetta, palkkapäivästä huolimatta.

Kun hän yritti maksaa polttoainetta luoton puolelta, kortti ei mennyt läpi. Niin kävi toisenkin luottokortin kohdalla. Maksu onnistui vasta kolmannella kortilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Säikähdin tilannetta valtavasti, että tähänkö tien varteen minä nyt jään autoni kanssa. Se oli viimeinen tikki oman tilanteen tajuamiseen, hän muistelee vuosien takaista tapahtumaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Satu löysi itsensä tilanteesta, joka on tuttu valitettavan monelle normaalituloiselle: menot olivat suuremmat kuin tulot. Vaikka rahaa tuli tasaisesti insinöörin töistä, se valui välittömästi tavallisiin, ylimitotettuihin menoihin: asumiseen, autolainan lyhentämiseen ja ravintoloissa syömiseen.

Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin Satu on hyvin päinvastaisessa tilanteessa. Hänellä on muhkea sijoitussalkku, puskurirahasto sekä muutama sijoitusasunto.

Herää kysymys, miten se on mahdollista.  

– Ihmiset syyttävät usein rahaongelmista omaa tulotasoaan, mutta usein todellinen ongelma piilee rahankäytössä. Mitä rahasta ajattelee ja kuinka sitä osaa käsitellä, hän sanoo.

Yrittäjäarkea luotolta

Rahankäyttötottumukset opitaan kaukaa lapsuudesta – myös Satu sai sieltä ensimmäiset oppinsa. Hän kokee, ettei lapsuudenperheessä ollut koskaan  ylimääräistä rahaa tehdä mukavia asioita.

– Kun kasvoin vanhemmaksi, halusin opiskella hyvän ammatin, jotta rahaa ei olisi tarvinnut sen koomin miettiä. Ajattelin, että kyllä se elämä siitä helpottuu, kunhan tulot nousevat, Satu sanoo.

Satu opiskelikin ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikan insinööriksi ja sai töitä erilaisissa työllistymiseen ja kierrättämiseen liittyvissä projekteissa. Tulojen noustessa menot kuitenkin kasvoivat hurjasti, ja silloin Satulle alkoi kertyä salakavalasti luottokorttivelkaa.

Ensimmäisen kerran Satu joutui rahakuoppaan, kun hän osti kumppaninsa kanssa paritalon puolikkaan. Asuntolainan lisäksi remonttiin kului rahaa yli budjetin, kaikki velaksi. Lopulta asuntoon oli palanut enemmän lainarahaa kuin asunnon arvoksi oltiin arvioitu.

– Taloremontin aikaan olin raskaana ja mieheni joutui pitkälle sairaslomalle. Kahden ihmisen tulot tippuivat radikaalisti, kun olin äitiyspäivärahalla ja mies sairauspäivärahalla. 

Kalliiksi käynyt talo laitettiin myyntiin ja saatiin pian kaupaksi. Näin suurin velkataakka saatiin pois. Pari päätyi kuitenkin eroon hieman asuntokaupan jälkeen. Vaikka Satu pääsi asuntolainasta irti, piintynyt tapa höylätä luottokorttia johti velkakierteeseen työelämään palaamisen jälkeen.

– Olin siinä vaiheessa jo yrittäjä ja keskituloinen palkansaaja, kun luottokorttivelkaa oli kertynyt yli 10 000 euron verran. Tein työllistymiseen liittyviä valmennuksia eri paikkakunnilla, joten rahaa kului liikkumiseen, hotelliöihin, ravintoloissa syömiseen ja myös uuteen autoon. En pitänyt kirjaa menoistani.

– Ja viimeinen töytäisy luottokorttihelvetissä oli se, kun olin käyttänyt kaikki luottokorttini tappiin ja meinasin jäädä sinne tienvarteen autoni kanssa, hän kertoo.

Kumppanin lainat kaatuivat niskaan

Pohjakosketuksesta oli se hyöty, että Satu alkoi opiskella määrätietoisesti talousasioita ja kävi jopa koulutuksissa. 

Satu alkoi ”vyöryttää” luottokorttivelkojaan pienemmäksi: se tarkoittaa, että velkoja lyhennettään pienimmästä suurimpaan. Lisäksi Satu alkoi itsekin tehdä valmennuksia talousohjaajana – samaan aikaan kun hän lyhensi omia lainojaan.

– Autoin muita raha-asioissa, kun selvittelin omia sotkujani, hän kertoo.

Puolessa välissä suuren luottokorttivelkansa lyhentämistä tuli kuitenkin uusi takapakki. Satulla oli uusi kumppani, jolle hän lainasi luottokorttiaan yhteisten lentojen ostamista varten. Kuukauden päästä Satulle kilahti viiden tonnin luottokorttilasku kumppanin ostosten jäljiltä.

– Miehelläni ei tietenkään ollut varaa maksaa laskua. Olin kaiken lisäksi ottanut kumppanin auton ja sen lainanlyhennykset nimiini, koska miehellä oli heikko rahatilanne, hän kertoo.

Ja siinä sitä taas oltiin: samassa tilanteessa, isot luottokorttivelat niskassa. Satu murehti, miten ihmeessä selviäisi toistamiseen.

– Ryhdyin tekemään ihan hirveästi töitä, niin paljon kuin sain haalittua. Laputin parkkimaksuja, tein valmennuksia ja erilaisia tukihenkilöhommia. Kaikkea, mitä vaan sain, todella pitkää päivää.

Myös talousohjaajan töistä alkoi tulla lisää toimeksiantoja. Loppujen lopuksi Satulla kesti lähes kolme vuotta, ennen kuin hän pääsi kokonaan irti luottokorttiveloista.

Satun tapauksesta tekee poikkeuksellisen se, että velan lyhentämisen ohella ja hän oli myös ryhtynyt järjestelmällisesti kasvattamaan varallisuuttaan.

– Rakensin samalla muutaman kuukauden menoja vastaavan puskurirahaston, etten joutuisi enää ongelmiin, jos tulot heilahtaisivat.

Lisäksi Satu on säästänyt palkkatuloistaan sivuun myös sijoittamista varten, ja lisäksi hänellä on muutama velkarahalla hankittu sijoitusasunto.

Selvitettyään omat rahasotkunsa Satu päätyi palveluntuottajaksi Mäntsälän kunnan velkaneuvontaan, jonka jälkeen hän perusti nykyisen kumppaninsa kanssa velkaneuvontaan keskittyvän Veloista eroon.fi -palvelun.

Nyt Satu auttaa kokopäivätyökseen talousvaikeuksissa kamppailevia. Lisäksi hän toimii Suomen talousopetuksen tuki ry:n toiminnanjohtajana. Järjestön pyrkimyksenä on parantaa nuorten taloustaitoja.

– Rahaongelmien selvittäminen on minulle intohimo, koska tiedän, miten rahaongelmat vaikuttavat arkeen ja jaksamiseen. Heikko rahatilanne on ollut minulle tärkeä opetus, sillä en olisi muuten varmaan näin hyvässä tilanteessa.

It takes 1 to Tango

Näin on, on niin yliluonnollisia stooreja ettei näitä tarvitse uskoa. Veloissa ollaan korvia myötän, mutta niin vain on ostettu velaksi "muutama sijoitusasunto" ilman luottotietoja. Voi voi mitä puppua.

Tqq

Kun lukee näitä tietyntyylisiä artikkeleita "selviytymistarinoita", niin ensin innostuu, sitten pistää kyllä ihmettelemään. Tyypeillä kauheat velat, sitten tekee hullun lailla töitä, ja lopputuloksena onkin yht'äkkiä velat maksettu + puskurirahasto + rahaa sijoittamiseen + muutama sijoitusasunto. Niin kyllä siinä on lukija taas niin monttu auki että anteeks mitä. 

"Loppujen lopuksi Satulla kesti lähes kolme vuotta, ennen kuin hän pääsi kokonaan irti luottokorttiveloista. – Rakensin samalla muutaman kuukauden menoja vastaavan puskurirahaston, etten joutuisi enää ongelmiin, jos tulot heilahtaisivat. Lisäksi Satu on säästänyt palkkatuloistaan sivuun myös sijoittamista varten, ja lisäksi hänellä on muutama velkarahalla hankittu sijoitusasunto."

Sisältö jatkuu mainoksen alla