Mikko Koskenkorvan bujoilut alkoivat sattumalta. Kuvat: Mikon kotialbumi
Mikko Koskenkorvan bujoilut alkoivat sattumalta. Kuvat: Mikon kotialbumi

– Ensimmäiset kuukaudet piirsin ja koristelin bullet journal -muistikirjaani innokkaana, kertoo Mikko Koskenkorva.

Kun Mikko Koskenkorva kuuli ensimmäisen kerran bullet journal -maailmasta, ”se kolahti häneen heti”.

Mikko oli lukenut paikallislehdestä artikkelin, joka koski bullet journalia eli tuota kalenterin, muistivihon ja päiväkirjan yhdistävää ilmaisumuotoa. Bujoilua.

Sen jälkeen hän tutki netistä kaiken mahdollisen lähdeaineiston. Miten muut käyttävät vihkoaan? Millaisia vihkoja heillä on? Entäpä kyniä? Ilmaisumuotoja?

Vuoden 2018 alussa hän kirjoitti Suomen Bullet journal -ryhmään, että ”taidan olla ainoa harrastukseen hurahtanut ukko – vai uskaltaako joku muu tunnustaa”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Facebook-ryhmässä on liki 10 000 jäsentä. Joukossa on miehiäkin, Mikko huomasi, mutta suurimmaksi osaksi jäsenet ovat naisia.

Youtubessa hän törmäsi alkuun lähinnä amerikkalaisbujoilijoihin, jotka olivat suurimmilta osin niin ikään nuoria naisia. 

Sosiaalisessa mediassa bujoilu näkyy vieläkin usein ajanhallintatapana, jossa vihko on täynnä värikkäitä, kuviollisia teippejä ja kauniilla käsialalla kirjoitettuja tekstejä. Mikko sanoo, että hän ei ole koskaan harkinnut näitä koristelutapoja.

– Bujoilun yllä leijuu ruusunpunainen kaunokirjaimin ja washi-teipein koristeltu leima. Mutta koska kaikki alkaa tyhjältä paperilta, systeemistä voi tehdä juuri oman näköisensä. Kun selailee kuvia muiden bujoista, voi poimia ideoita ja jalostaa niitä omaan käyttöön sopiviksi.

”Mielekäs alusta”

Kempeleläinen Mikko, 36, työskentelee tuoteasiantuntijana ja hoitaa muun muassa teknisiä tukitapauksia.

Digitaalista kalenteria Mikko on pitkään käyttänyt päivittäin sekä siviili- että työelämän merkintöihin. 

– Muistini on huono ja lyhyt, ja erinäiset hoidettavat asiat tahtovat lipua aina jossain vaiheessa mielenpäältä. Olen kaivannut hyvää tehtävätyökalua, johon voin merkitä jonossa olevia hommia, ja olen käynyt läpi useampia kännykkäsovelluksia, mutta ne eivät ole kuitenkaan vastanneet tarpeeseeni riittävän hyvin.

Bujosta Mikko kertoo löytäneensä mielekkään alustan tehtävämerkinnöille. Lisäksi bujoilu on tuonut muitakin hyötyjä, kuten paikan pakkauslistojen tekemiselle, kun hän lähtee reissuun tai festareille.

 – Bujosta olen saanut kohtuullisen yksinkertaisen muistilistan, jonne voin kirjata hoidettavia asioita. Esimerkiksi isommille reissuille lähtiessä voin suunnitella mukaan otettavia asioita jo aiemmin, ja lähtöpäivänä pakatessa minun tarvitsee vain ruksia listalta asioita yli.

Oman seurantatyökalunsa Mikko on piirtänyt bujoon myös liikunnalle. Lisäksi hän kirjoittelee sinne välillä asioita päiväkirjatyyliin. Niihin merkintöihin hän palaa toisinaan ja saa jo muutamasta asiasanasta kiinni päivän tunnelman.

”Erilaisia trackereita ja listoja”

Bullet journalin käyttökerrat vaihtelevat, Mikko myöntää.

Välillä hän käyttää bujoaan päivittäin. Joskus hänellä saattaa olla muutamia viikkoa välissä niin, ettei hän avaakaan koko bujoa, jonka hän on tehnyt Leuchtturm1917-muistikirjaan.

Hän on selannut ideoita erilaisiin tekstaustyyleihin ja piirustuksiin muun muassa Pinterestistä ja Instagramista. Muun muassa hakusanat ”bullet journal scribbles”, ”typography” ja ”hand lettering” ovat tuoneet inspiraatiota, Mikko kertoo.

 – Luonteeseeni kuuluu syöksyä innolla mukaan uusiin asioihin, ja innostus sitten laantuu jossain vaiheessa. Samoin kävi bujoilussa. Ensimmäiset kuukaudet piirsin, koristelin, tein erilaisia trackereita ja listoja, mutta ylläpito kävi työlääksi. Hiljalleen bujoiluni on tasoittunut tehtävälistojen tekemiseksi.

Nuorempana Mikko piirteli enemmän; nykyään hän toteuttaa visuaalista puoltaan valokuvausharrastuksellaan. Bujossaan hän käyttää tällä hetkellä simppeliä, mustaan ja harmaaseen painottuvaa teemaa.

– Raapustelua varten minulla on eri paksuisia mustia tusseja sekä sivellinkyniä. Penaalistani löytyy myös muutama värillinen tussi sekä puuvärit, mutta näistä käytän lähinnä punaista tussia juhlapäivien ja viikonloppujen korostamiseksi.

”Raapustelu vähentää ruutuaikaa”

Mikon päiväkirjassa jokaiselle kuukaudelle on oma aloitussivunsa. Tavallinen paperinen kalenteri ei aja samaa asiaa, sillä siinä on valmiiksi sovitetut päivä- ja viikkonäkymät. Bullet journal toimii parhaiten tyhjässä vihossa, jonne jokainen voi piirtää oman kokoisensa merkintöjä.

Mikon mukaan ”tyhjä muistikirja vaikutti alussa jotenkin pyhältä asialta”; hänellä oli jopa korkea kynnys kirjoittaa ja piirtää sinne vapaamuotoisia asioita. Nyt reilun vuoden käytön jälkeen tyyli on rentoutunut eikä jokaisen viivan tarvitse olla viivoittimen tarkkoja.

Tärkein asia, johon bullet journal -harrastus on vaikuttanut, liittyy Mikon mukaan asioiden listaamiseen ja hoitamiseen.

– Hoidettavat asiat ovat ainakin jossain ylhäällä ja tulevat tehdyksi hieman paremmalla prosentilla – jos vain muistaa katsoa bujoa.  

Mikko sanoo, että kokonaan hän ei voisi siirtyä bujon käyttäjäksi ja korvata sillä digikalenteria, koska kännykkä on kuitenkin aina mukana ja bujo ei – mutta yhdessä nämä toimivat mainiosti.

”Tussilla kirjoittaessa muistikirjan paperille tulee mukaan aivan erilainen fyysinen aspekti kuin näppäimistön paukuttamisessa.”

Bujon avulla saan paremman yleiskuvan tulevista menoista, ja kännykkä hoitaa nopeat lisäykset sekä viimehetken muistutukset, hän lisää.

Ja löytyypä bujoilijalta vielä yksi suositus paperiselle ajanhallintamenetelmälle: ruutuaika vähenee.

– Olen ollut aina vahva sähköisten järjestelmien puolestapuhuja, mutta bujo on tuonut sopivan analogisen mausteen digiin. Lisäksi kirjoitettaessa tussilla muistikirjan aavistuksen karhealle paperille tulee mukaan aivan erilainen fyysinen aspekti kuin näppäimistön paukuttamisessa. Lisäksi raapustelu vähentää ruutuaikaa, jota tulee muutenkin aivan tarpeeksi.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla