Kuvat
Jussi Vierimaa ja siskosten kotialbumi
Annu ja Mila Nummisto viettivät kesällä neljä viikkoa Suomessa. He kaipaavat Suomesta puolisoitaan ja raitista ilmaa. Riadissa tuntuu usein kuin hengittäisi hiekkapölyä.
Annu ja Mila Nummisto viettivät kesällä neljä viikkoa Suomessa. He kaipaavat Suomesta puolisoitaan ja raitista ilmaa. Riadissa tuntuu usein kuin hengittäisi hiekkapölyä.

Sairaanhoitajasiskokset lähtivät Lähi-itään kovemman palkan perässä, mutta saivatkin jotain vielä parempaa: ammattiylpeytensä takaisin. Juttusarjassa oman uransa kulkijat kertovat poikkeuksellisista valinnoistaan. 

Annu ja Mila Nummistoa ei ole tänä kesänä haitannut, vaikka lomasäät ovat olleet Suomessa viileät. Ne ovat olleet vain tervetullutta vaihtelua, sillä naisten nykyisessä kotikaupungissa Saudi-Arabian Riadissa lämpömittari hipoo yli 40 astetta ympäri vuoden. Aina ulos astuessa tuntuu, kuin hiustenkuivaaja puhaltaisi vasten kasvoja.

Keskellä Saudi-Arabian aavikkoa sijaitsevasta miljoonakaupungista Riadista tuli turkulaisten kaksossiskojen koti kolme vuotta sitten, kun sairaanhoitajina työskentelevät naiset päättivät lähteä Lähi-itään parempien palkkojen perässä.

− Aluksi meidän piti lähteä Norjaan, mutta se oli liian lähellä. Halusimme kokea jotakin eksoottisempaa, siskokset kertovat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäinen kulttuurisokki iski heti lentokentällä. Annu ja Mila olivat kyllä lukeneet ääri-islamistisen maan kulttuurista, mutta oli eri asia nähdä omin silmin, kuinka paikalliset naiset kulkivat kaikkialla hunnutettuina. Siskosten uusi koti sijaitsi länsimaisille työntekijöille rakennetulla alueella. Uima-altaineen ja kahviloineen alue muistutti lomakylää – sillä erotuksella, että sitä ympäröivät kalteriaidat ja aseistetut vartijat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

− Tuntui kuin meidät olisi laitettu suureen lintuhäkkiin, Annu kertoo. 

Annu ja Mila työskentelevät samassa sairaalassa, mutta eri yksiköissä.
Annu ja Mila työskentelevät samassa sairaalassa, mutta eri yksiköissä.

Vip-hoitajat

Suomessa Annu ja Mila olivat työskennelleet hoitajina eri sairaaloissa. Riadissa heidät sijoitettiin suuren sairaalan Royal Vip -osastolle. Nimensä mukaisesti osastolla hoidetaan yhteiskunnallisesti hyvin korkea-arvoisia henkilöitä, esimerkiksi kuninkaallisia. Työnkuva on laaja, sillä osastolla hoidetaan kaikki vaivat sisätaudeista kirurgisiin, kunhan potilaalla on vip-status. Työntekijöiltä vaaditaan enemmän kuin Suomessa, mutta siitä myös maksetaan. Henkilökunnan osaamista testataan jatkuvasti erilaisilla testeillä ja kursseilla, joihin on osallistuttava vapaa-ajalla. Se on työntekijöille itsestään selvää, koska palkka on niin hyvä.

−Saudi-Arabiassa sairaanhoitajan työtä arvostetaan, kun taas Suomessa se mielletään kutsumusammatiksi, Annu sanoo.

− Suomessa ’arvostus’ on pelkkiä tyhjiä kohteliaisuuksia. Kun puhe kääntyy oikeisiin arvostuksesta kertoviin mittareihin, kuten palkkaan tai muihin etuihin, ei arvostusta enää löydykään. En näe mitään perusteita sille, että sairaanhoitajan palkka on huonompi kuin vaikka insinöörin, Mila jatkaa.

Saudi-Arabiassa palkan suuruus määräytyy paitsi työntekijän osaamisen, myös tuloksellisuuden mukaan. Työssä suoriutumista arvioidaan joka vuosi arviointikeskusteluissa. Arvioinnissa kysytään myös työkaverien mielipidettä. Henkilökohtainen palkkaus synnyttää työntekijöiden välille kilpailua, mutta myös motivoi jokaista tekemään parhaansa.

Kunnianhimoisille siskoksille se sopii hyvin. 

”Pidän tämän maan mentaliteetista, että kun hoidat hommasi hyvin, sinut palkitaan ja sinulle tarjotaan etenemismahdollisuuksia.”

Hoitaja saa olla hoitaja

Siskosten mukaan riadilaisessa sairaalassa hoitajat saavat myös keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu, kun Suomessa sairaanhoitajan pitää toisinaan olla samaan aikaan lääkäri, lähihoitajia, fysioterapeutti ja laitosapulainen.

Riadissa hoitajilla on myös vähemmän potilaita kerrallaan kuin Suomessa. Vip-osastolla on 2–3 potilasta hoitajaa kohden, muilla osastoilla enintään neljä.

− Hektisyys kuuluu sairaanhoitajan työhön, mutta en ole kokenut täällä sellaista musertavaa riittämättömyyden tunnetta kuin Suomessa, Annu kertoo.

Naisilla on palkkansa suhteen vaitiolovelvollisuus, joten he eivät voi paljastaa tilinauhan tarkkaa summaa, mutta käteen jää kuukaudessa yli tuplasti se, mitä sairaanhoitajana Suomessa. Päälle tulee vuosittain maksettava bonus, joka vastaa suuruudeltaan noin kuukauden palkkaa. Myös ylitöistä maksetaan hyvin, ja niitä saa tehdä niin paljon kuin haluaa.

− Edelliskuussa teimme 86 tuntia ylitöitä. Periaatteessa on itsestä kiinni, miten paljon haluaa tienata, Mila kertoo.

Suomesta lähtee vuosittain kymmeniä sairaanhoitajia Lähi-itään. Palkan lisäksi länsimaisia työntekijöitä houkutellaan maahan muilla työsuhde-eduilla. Esimerkiksi Annun ja Milan työsopimukseen kuuluu 61 päivää palkallista lomaa vuodessa, ja työnantaja maksaa asumisen sekä kuljetuksen töihin. Halutessaan länsimaiset hoitajat voivat elää Saudi-Arabiassa hyvin pienillä menoilla.

− Emme lähteneet tänne makselemaan asuntolainoja, vaan päätimme ennen kaikkea nauttia kokemuksesta. Rahaa jää toki säästöön, mutta olemme myös tosi hyviä käyttämään sitä esimerkiksi matkustamiseen, Mila sanoo.

Puolisot Turussa

Annua ja Milaa huoletti etukäteen se, että he jakavat Saudi-Arabiassa paitsi työn, myös kodin ja ystävät. He ovat aina olleet läheisiä, mutta luonteiltaan erilaisia. Suomessa kummallakin on ollut elämänsä ja kaveripiirinsä.

− Ajattelin, että on huono juttu, että joudumme viettämään niin paljon aikaa yhdessä. Koin sen alussa tosi raskaana, mutta samanlainen elämäntilanne onkin vain lähentänyt meitä. Olen löytänyt Annusta uusia puolia. Onhan se kaverinakin ihan hauska, Mila nauraa.

Siskosten yksityiselämältä Saudi-Arabiaan muutto on kuitenkin vaatinut uhrauksia. Kummankin puolisot asuvat yhä Turussa, ja pariskunnat näkevät toisiaan tällä hetkellä vain pari kertaa vuodessa.

Suhteita pidetään yllä Skypen avulla. Kuukausien eron jälkeen toisen näkeminen tuntuu samaan aikaan ihanalta ja kamalalta. Omien rutiinien yhdistäminen puolison arkeen tuntuu aina aluksi hankalalta.

− Jälleennäkeminen ei ole pelkkää pumpulia, vaan aluksi kömpelöä ja jopa vähän kiusallista. Vaikka olemme olleet mieheni kanssa yhdessä seitsemän vuotta, toinen tuntuu pitkän eron jälkeen hetken ihan vieraalta, Annu kuvailee.

Kaukosuhteessa eläminen vaatii puolisoilta pitkämielisyyttä ja luottamusta siihen, että joskus ollaan vielä yhdessä. Naiset ehdottivat kumppaneilleen naimisiinmenoa, kun selvisi, että he jäävät Saudi-Arabiaan pidemmäksi aikaa.

Saudi-Arabiassa seurustelusuhteet tai avoliitot eivät ole ”laillisia”. Maahan päästäkseen pitää anoa perheviisumia, joka myönnetään vain avioliitossa oleville.

− Aluksi Mila ja minä puhuimme avioliiton solmimisesta vitsillä. Laitoimme viestiä miehillemme, että pitäisikö mennä naimisiin, että pääsisitte käymään meidän luonamme, Annu kertoo.

Spontaanista heitosta tuli nopeasti totta, ja sisarten yhteisiä häitä juhlittiin puoli vuotta myöhemmin. Välimatkan takia miehet vastasivat hääjärjestelyistä, ja naiset kävelivät suoraan lentokentältä maistraattiin.

− Ulkopuoliset ovat kommentoineet, että eihän tuollainen suhde voi toimia. Se on tuntunut tosi loukkaavalta. Minulle naimisiinmeno on osoitus siitä, että meillä on mieheni kanssa hirveä halu olla yhdessä, Annu toteaa. 

Vaikka Annu ja Mila ovat kaksosia, he ovat luonteiltaan erilaisia eivätkä halua, että heitä pidetään yksikkönä. Välillä välit kiristyvät. ”Tiedän jo Milan silmien asennosta, millä tullella hän on, ja saatan provosoitua siitä”, Annu kertoo.
Vaikka Annu ja Mila ovat kaksosia, he ovat luonteiltaan erilaisia eivätkä halua, että heitä pidetään yksikkönä. Välillä välit kiristyvät. ”Tiedän jo Milan silmien asennosta, millä tullella hän on, ja saatan provosoitua siitä”, Annu kertoo.

Homma balanssissa

Suomesta lähtiessään Annu ja Mila olivat väsyneitä työhönsä ja harkitsivat jopa alan vaihtoa. Saudi-Arabiassa he ovat löytäneet ammattiylpeytensä uudelleen.

− Toisin kuin Suomessa, Riadissa on kiva mennä töihin ja työnteko tuntuu mielekkäältä, Annu sanoo.

”Haluan kehittää osaamistani ja haluan, että se näkyy myös palkassani. Jos se tarkoittaa tulevaisuudessa alan vaihtoa, olen siihen edelleen valmis.”

Viime aikoina kotiinpaluu on käynyt usein siskosten mielessä, mutta heidän on vaikea nähdä itseään työskentelemässä sairaanhoitajina Suomessa. Hoitajien oikeuksien puolesta taistelemisesta on tullut heille sydämen asia.

Vähän huomaamattaan siskokset ovat jääneet koukkuun Saudi-Arabiaan myös maana, sen ystävällisiin ihmisiin ja kulttuuriin kaikkine outouksineen. Se, mikä aluksi tuntui rajoittavalta lintuhäkiltä, merkitsee heille nykyisin turvallisuutta; heistä pidetään huolta.

Toki kritisoitavaakin löytyy. Esimerkiksi sukupuolirajoitukset ja peittämiskulttuuri voivat välillä aiheuttaa työssä turhauttavia tilanteita. Naiset saavat hoitaa myös miehiä, mutta joskus mies saattaa kieltäytyä naishoitajasta. Välillä taas naispotilaat eivät halua paljastaa kasvojaan mieslääkärille, mikä voi vaikeuttaa diagnoosia.

– Suomalaisena on ollut vaikea tottua siihen, miten vahvasti uskonto ja kulttuuri vaikuttavat jopa sairaalaympäristössä, Mila sanoo.

Annua puolestaan suututtaa ihmisten eriarvoisuus.

– Meihin se ei toki länsimaisina kohdistu, mutta pistää vihaksi katsoa sitä sivusta. Täällä perheillä on töissä käytännössä orjia. Kaipaan tasa-arvoa ja sivistystä, ajattelua, että kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti samanarvoisia.

Todennäköisesti elämä kahden maan välillä jatkuu ainakin ensi kevääseen, sillä siskokset allekirjoittivat juuri työsopimuksen neljänneksi vuodeksi.

− Ennen sopimuksen allekirjoittamista keskustelin mieheni kanssa. Hän sanoi, ettei kukaan hyödy siitä, että palaan Suomeen vain hänen takiaan. Päätöksen pitää lähteä minusta itsestäni, Annu sanoo.

Palkasta on tullut ajan myötä toissijainen asia, työn mielekkyys on tärkeämpää.

− Koen olevani nyt sellainen sairaanhoitaja, joka olen aina halunnut olla. Työtäni arvostetaan, se on kiinnostavaa ja minulla on mahdollisuus kehittyä.

– Se, mitä osaamme ja mitä siitä maksetaan, ovat balanssissa, Mila sanoo.

Lycka till

”Pidän tämän maan mentaliteetista, että kun hoidat hommasi hyvin, sinut palkitaan ja sinulle tarjotaan etenemismahdollisuuksia.”

Oikeasti? Hei nainen, puhut yhdestä maailman epätasa-arvoisimmasta maasta! Se mikä koskettaa sinua Saudi-Arabiassa ns. Midaksen kosketuksella, ei todellakaan koske sen maan jokaista työntekijää! Kenen kuvittelet nielevän tuon lausahduksen pureskelematta?

Siinä missä suomalainen sairaanhoitaja pääsee Saudi-Arabiassa etenemään urallaan kun tekee hommansa hyvin, ei kenialainen tai filippiiniläinen kotiapulainen etene mihinkään suuntaan, vaikka kuinka hoitaisi hommansa esimerkillisesti vuosikaudet. Tämä on raaka fakta.

Nuo naiset vaikuttavat autuaan tietämättömiltä kafala-järjestelmästä, tai sitten heidät on pakotettu olemaan suu supussa siitä puolesta haastattelun yhteyessä.

Itse en lähtisi vapaaehtoisesti asumaan niin räikeiden ihmisoikeuksrikosten ja epätasa-arvon maahan kuin Saudi-Arabia, vaikka saisin kuun taivaalta. Sama koskee muitakin Lähi-Idän maita.

Mutta omapahan on elämänsä noilla siskoksilla. Heidän kannattaa vain pitää visusti mielessä, että jos sitten mokaa, niin rangaistukset ovat noilla main yhtä "ruhtinaallisia" kuin hyvästä työstä palkitsemisetkin.

Tässä muutama linkki aiheesta nykypäivän orjuus Lähi-Idässä (sis. rajuja tosikertomuksia):

https://www.maailma.net/uutiset/ulkomaiset-kotiorjat-yha-ahtaalla-arabim...

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/01/18/orjuus-nyt-lahi-idan-kotiorjat-...

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001169231.html

https://seura.fi/tv/poiminnat/ulkolinja-dokumentti-paljastaa-kotiapulais...

Vierailija

Ihan mielenkiintoinen artikkeli. Mahtoivatkohan kaksi kyseistä naista kuitenkaan ajatella loppuun, että johtuisikohan se palkan suuruus siitä, että siellä hoidetaan parempiosaisia, jotka maksavat myös hyvin palveluista? Norjankin suurempi palkkaus juontuu ihan suoraan norjan varallisuudesta, ei meillä ole norjanlaista äljyvarantoa kustantamassa ylikallista julkista terveydenhoitoa. Suomessa kuitenkin hoidetaan jokainen potilas naamakertoimesta huolimatta, eikä varmasti tarvitse törmätä eriarvoisuuteen orjien muodossa. Joskus kannattaa miettiä miksi jotkut asiat ovat näin ennen öyhöttämisen aloittamista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla