Rahapelit ovat monelle harmitonta hupia. Toisille ne ovat vastustamaton houkutus, johon hupenee hurjia summia euroja. Pahimmillaan pelihimo sekoittaa koko elämän.

Vieressä kiiltelee tuttu peliautomaatti ja taskussa polttelee kasa kolikoita. On ihanaa laittaa kone laulamaan ja uppoutua pelin jännitykseen. Muu maailma huolineen hukkuu pelikoneen huumaavaan kilinään.

Miksi jotkut hullaantuvat pelaamisesta niin, että siitä tulee koko elämää hallitseva ongelma? Mitä aivoissa tapahtuu, kun ongelmapelaaminen kehittyy riippuvuudeksi?

Kun ihminen tekee jotain, mitä keho pitää hyödyllisenä, aivot palkitsevat purskauttamalla mielihyvähormoni dopamiinia. Sen tarkoitus on saada ihminen toistamaan mielihyvää aiheuttavaa tekemistä, kuten syömistä, seksin harrastamista tai jälkeläisistä huolehtimista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rahapeleistä ei ole hyötyä ihmislajin säilymiselle, mutta aivot eivät sitä tiedä. Ne luulevat ehkä, että jännityksestä kihisevä pelaaja on saalistamassa jättipotin sijaan mehevää mammuttia. Aivojen mielestä pelaaja on tärkeässä työssä, ja siksi palkitseminen jatkuu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Se tuntuu joistakin ihmisistä niin hyvältä, että he haluavat kokea saman uudelleen ja uudelleen, ja siksi siihen voi jäädä koukkuun.

Kun peleihin hupenee enemmän rahaa kuin mihin pelaajalla olisi varaa, seuraa ongelmia. Niistä syntyvää ahdistusta ja häpeää paetaan peleihin, ja kierre on valmis.


Elämyyshakuisuus altistaa

Kaikki riippuvuudet kehittyvät samaan tapaan.

– Alkoholin, tupakan ja muiden päihteiden aiheuttama kemiallinen riippuvuus on helppo ymmärtää, sillä niissä jokin aine tuottaa mielihyvää. Pelaamisessa jäädään koukkuun itse tekemiseen ja siihen liittyviin tunteisiin, sanoo projektipäällikkö Tapio Jaakkola Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:stä.

Jotkut ovat alttiimpia tulemaan riippuvaisiksi kuin toiset. Kaikille riippuvuuksille altistavat samat tekijät.

Jos lähipiirissä on peliongelmia tai itse on luonteeltaan elämyshakuinen, riski koukuttua pelaamiseen on suurempi kuin muilla. Ihmisellä voi olla myös taipumus paeta pelaamiseen ongelmiaan, jos niiden kohtaaminen ja käsittely tuntuvat ylivoimaiselta.

Peliriippuvaisella on usein taakkanaan myös mielenterveysongelmia, taloudellisia vaikeuksia tai ihmissuhdesolmuja. Myös jotkut lääkkeet altistavat toiminnallisille riippuvuuksille.


Pelaaja jää aina tappiolle

Suurin peliriippuvuuden syntyyn vaikuttava riskitekijä on Tapio Jaakkolan mukaan kuitenkin runsas pelaaminen. Rahapelikoneita on joka paikassa, ja verkossa peleihin voi uppoutua kellonajasta riippumatta. Suomalaiset pelaavatkin neljänneksi eniten maailmassa.

Pelit on myös tarkoituksella rakennettu hyvin koukuttaviksi. Erityisen addiktoivia ovat nopeat pelit, kuten peliautomaatit, joissa jännitys on jatkuvaa ja uuden mielihyväpiikin saa nopeasti.

”Peliyhtiö kerää viime kädessä rahat itselleen.”

Suuri osa ihmisistä ei Jaakkolan mukaan ymmärrä, miten rahapelit toimivat. Usko siihen, että pelissä voi taktikoida tai tuurilla on merkitystä, elää sitkeässä. Asia on päinvastoin.

– Rahapelit on rakennettu niin, että pitkällä aikavälillä pelaaja jää aina tappiolle, ja peliyhtiö kerää viime kädessä rahat itselleen.

Toisaalta tietokaan ei aina suojaa peliriippuvuudelta. Tapio Jaakkola kertoo matemaatikosta, joka ymmärsi pelikoneiden toiminnan kirkkaasti, mutta oli silti koukussa niihin.

Lainaaminen varma merkki ongelmasta

Noin 130 000 ihmistä kärsii Suomessa jonkinasteisista rahapelaamiseen liittyvistä ongelmista. Kolmasosa heistä on riippuvaisia pelaamisesta.

2016 tehdyssä kyselyssä selvitettiin ikääntyneiltä, miksi he pelaavat rahapelejä. Päällimmäiset syyt olivat samat kuin nuorilla: toive isosta rahavoitosta ja halu saada jännitystä elämään.

– Pelaamiseen voi kehittyä riippuvuus missä iässä tahansa. Ainoa suoja sitä vastaan on olla kokonaan pelaamatta.

Missä vaiheessa varoituskellojen sitten pitäisi soida? Usein pelaajan on itse vaikea tunnistaa vaaran merkkejä. Tavallisempaa on, että joku läheisistä huolestuu.

– Rahapelaamisessa ei sinällään ole mitään pahaa, se voi olla harrastus muiden joukossa. Jos siihen alkaa huveta rahaa, joka on tarkoitettu elämiseen, tai pelaamistaan joutuu salailemaan, kannattaa pohtia asiaa. Varma merkki ongelmasta on, jos pelaamiseen joutuu lainaamaan rahaa, Jaakkola kertoo.

Näin pelaaminen pysyy hanskassa

  1. Pelaa huvin vuoksi, älä taloudellisia ongelmia ratkoaksesi.
  2. Ota selville, miten pelit toimivat. Tee harkittuja päätelmiä.
  3. Käytä pelaamiseen vain rahaa, joka ei ole tarkoitettu elämiseen. Veikkauksen sivuilla voit asettaa pelaamisellesi rajat.
  4. Kun häviät, hyväksy tappiot hintana huvista.
  5. Pidä taukoja pelaamisessa.

Hae apua

Jos oma tai läheisen rahapelaaminen huolestuttaa, voit soittaa Peluuri-palvelun maksuttomaan Auttavaan puhelimeen arkisin klo 12–18 numeroon

0800 100 101.

 

challe

Sama dobamiini annos tulee myös sosiaalisesta mediasta. Tämän takia esim facebook muutti aikoinaan ilmoitukset sinisestä punasiin. 

Haastan artikkelin kirjoittajan tutkimaan samaa dopamiinin eritystä sosiaalisessa mediassa kuin myös peliongelmissa.

Mielihyvä pitää saada tavalla kuin tavalla

Ongelmat takana

Itse olen ollut nyt kuukauden ilman mitään rahapelejä. Tein itselleni säännön: Aina kun tekee mieli pelata, laitan sen rahan mitä olisin aiemmassa elämässä laittanut pelikoneisiin, Northcryptoon sijoitettavaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla