Ympäristö- ja teollisuusjärjestöt vannovat biopolttoaineen nimeen, mutta onko se hiiltä puhtaampaa? Kuva: Ylen kuvapalvelu
Ympäristö- ja teollisuusjärjestöt vannovat biopolttoaineen nimeen, mutta onko se hiiltä puhtaampaa? Kuva: Ylen kuvapalvelu

Tuore dokumentti paljastaa, että biopolttoaineiden kehittämisessä on vielä paljon tekemistä.

IS TV-LEHTI: Fossiilisten polttoaineiden kasvihuonepäästöt on jo pitkään tiedetty maapalloa uhkaavaksi ongelmaksi. Korvaajaksi on kaavailtu ympäristöystävällisempiä biopolttoaineita. Mahtipontisista juhlapuheista ja julistuksista huolimatta ne eivät ole kuitenkaan tuoneet pelastusta.

Dokumentaristi Sergio Ghizzardi perehtyi biopolttoaineiden tuotantoon lähes vuosikymmenen ajan: hän haastatteli dokumenttiinsa Vihreätä kultaa (Green Gold, 2017) tutkijoita, poliitikkoja, teollisuuspamppuja ja viljelijöitä päästäkseen jyvälle biopolttoaineen mahdollisuuksista. Mukana vilahtavat myös suomalaiset Neste ja UPM.

Ghizzardin dokumentti sanoo aiheesta paljon ja välillä turhan sekavasti, mutta päällimmäiseksi mieleen jää, että biopolttoaineiden kehittämisessä on vielä paljon tekemistä. Se, että suurimpana jarruna ovat polttoainemarkkinoista kamppailevat teollisuudenalat, ei tule yllätyksenä. 

Biopolttoaineiden tuotantoon liittyy ongelmia. Ensimmäisen polven biopolttoaineet, joita tehdään muun muassa soijasta, maissista ja öljypalmusta, ovat kuormittaneet ympäristöä entisestään. Argentiinalaisviljelijät kertovat, kuinka suuryritykset ja valtiovalta ovat ajaneet maanomistajat ahtaalle yrittäessään kaataa metsät maissi- tai öljypalmuviljelmiksi vaikka väkisin. 

Metsien jyrääminen ympäristöystävällisemmän polttoaineen nimissä on tuskin oikea ratkaisu ongelmiin. Ghizzardi kysyykin katsojaa haastavassa dokumentissaan osuvasti: mikä neuvoksi, jos hoitokeino osoittautuu itse tautia vahingollisemmaksi? Valmiiksi pureskellutta vastausta pulmaan ei tarjota, sillä ei sellaista edes ole.

Ulkolinja: Vihreätä kultaa, TV1 klo 22.05