Psykologinen trilleri Berliinisyndrooma tarjoaa piinaavaa jännitystä tv-katsojan iltaan.

IS TV-LEHTI: Cate Shortlandin ohjaama australialaistrilleri Berliinisyndrooma (2017) alkaa viattomana reissutarinana. Clare (Teresa Palmer) on unelmiensa Berliinissä ja ahmii värejä ja historiaa, jakaa auringonnousuja kaltaistensa kanssa hostellissa ja on kaikin puolin suuri seikkailija. Sitten hän tapaa hurmaavan miehen.

Paikallinen opettaja Andi (Max Riemelt) on komea ja rento. Toki Clare on naiivi, mutta tarina etenee silti uskottavasti. Clare viettää aikaa Andin kanssa ja lähtee tämän asunnolle. Yö kuluu intohimon merkeissä, vapaana ja vallattomana.

Aamulla vapaus on enää illuusio. Piinaavan hitaasti Clare herää huomaamaan, ettei Andi olekaan niin hurmaava. Tunnelma viilenee ja elokuvan sävy muuttuu kokonaan. Ihailtavan salakavalasti siirrytään ahdistavaan suljettuun tilaan, pelon sävyihin ja kauhun odotuksiin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Elokuva saattaisi sortua irtosäikyttelyyn, mutta ohjaaja on valinnut harkitun hitaan psykologisen lähestymistavan. Ajoittain ote on kenties liiankin hidas, mutta Claren ahdinkoon eläytyy tehokkaasti juuri verkkaisuuden vuoksi. Toinen merkittävä tekijä on tunnelmaa tukeva hieno äänimaailma.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On katsojasta kiinni, ärsyyntyykö Claren toimiin. Ottaako tämä todella käyttöön kaikki mahdolliset keinot?

Elokuvan nimi paljastaa tausta-ajatuksen, joka ei kuitenkaan kirkastu selkeästi. Tukholma-syndroomaan viittaava termi antaa ymmärtää, että Clare kiintyy Andiin, mutta asetelmasta ei oteta irti kaikkia tehoja.

Toinen pohdintaa aiheuttava seikka on motiivi. Andin hahmosta kerrotaan syvemmin kuin Claresta, mutta silti suurin ajava voima tekojen taustalla jää harmittavan hämäräksi.

Berliinisyndrooma, torstaina 13.2. klo 21.00 Friillä.

Samantyyppistä halua hallita ja rikkoa yksityisyys ilman syyllisyyttä ja kenenkään syyllistämistä voi harjoittaaa manipuloimalla ihmisiä systemaattisesti ja systeemisesti jonkun kimppuun samanaikaisesti itse teeskennellen uhria, sankaria, huolta tai pelkoa. Varsinkin kun joku esittää toiveen että ei halua olla tekemisissä,värväämälöä muut melu, viha, juoru, mustamaalaus, kotirauhanrikkomis, yksityisyyden rikkomiseen , salakatseluun ja salakuuntelun tämäntyyppiset henkilöt voivat harjoittaa viettejään vapaaati. Toisen ihmisen tai valtion viestien yksityisyyden tai salassapidon rikkomisella on aina myös tienattu rahaa. Tarkoitus joukkovainon aloittajalla on lopettaa elämä

Sisältö jatkuu mainoksen alla