BBC:n tuottama minisarja Uhri kertoo naisesta, joka kantaa kaunaa poikansa murhaajaa kohtaan.

IS TV-LEHTI: Neliosainen brittidraama Uhri (The Victim, 2019) kertoo menneisyyden riivaamasta naisesta, joka on menettänyt lapsensa väkivaltaisesti vuosia sitten. Pojan murhaaja, niin ikään alaikäinen poika, jatkoi elämäänsä nuorisovankilatuomion jälkeen uuden identiteetin turvin.

Viisitoista vuotta tapauksen jälkeen sosiaaliseen mediaan ilmestyy kuva miehestä, jonka väitetään olevan aikuiseksi varttunut murhaaja. Mies pahoinpidellään sairaalakuntoon, ja poikansa menettänyt äiti joutuu syytteeseen yllyttämisestä. Katkera nainen on vakuuttunut siitä, että hakattu mies sai ansionsa mukaan, mutta tapausta tutkivat poliisit epäilevät, että mies on täysin viaton. 

Kuka onkaan siis todellinen uhri?

BBC:n tuottama minisarja esitettiin Briteissä keväällä, ja se sai hyvän vastaanoton – siitä huolimatta, että Rob Willliamsin käsikirjoittama sarja sohii aihetta, joka nosti taatusti ikäviä muistoja brittiyleisön mieleen. Uhrin tapahtumat muistuttavat etäisesti vuonna 1993 Iso-Britanniaa järkyttänyttä 2-vuotiaan James Bulgerin murhaa, josta tuomittiin kaksi 10-vuotiasta poikaa. Tuomiot kärsittyään kumpikin sai uuden identiteetin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

MISSÄ? Nykyajassa tapahtuvan Uhrin käänteet sijoittuvat Skotlantiin, ja hahmojen puheessa sorahteleva skottiaksentti miellyttää suomalaiskatsojan korvaa. Glasgow’n ja Edinburghin rosoinen ja harmaa maisema muistuttaa brittisarjojen perinteistä miljöötä, mutta suuri osa juonenkäänteistä koetaan myös lakituvassa.

KETKÄ? Anna Dean (Kelly Macdonald) on empaattinen sairaanhoitaja ja perheenäiti, jota menneisyyden tragedia ei jätä rauhaan: hänen 9-vuotias poikansa Liam puukotettiin kuoliaaksi viisitoista vuotta sitten. Murhasta tuomittu teinipoika nimeltä Eddie J. Turner istui aikansa nuorisovankilassa ja sai vapauduttuaan uuden henkilöllisyyden. Dean kantaa edelleen kaunaa poikansa murhaajaa kohtaan, eivätkä alueen asukkaatkaan ole tragediaa unohtaneet.

Sarja puhuttelee sekä rikossarjojen että vakavan draaman ystäviä.

Halloween-iltana 28-vuotiaan perheenisän Craig Myersin (James Harkness) päälle käy naamioitunut hyökkääjä. Vakavasti loukaantunut Myers viedään sairaalaan. Pian selviää, että ennen pahoinpitelyä internetiin on ladattu kuva, jossa väitetään Myersin olevan todellisuudessa Turner ja kehotetaan hyökkäämään tämän kimppuun.

Rikoskomisario Stephen Grover (John Hannah) epäilee Deanin olevan nettiviestin takana, ja nainen joutuukin syytetyksi hyökkäykseen yllyttämisestä. Dean ei myönnä tekoaan, sillä hän on varma siitä, että Myers on Turner, ja haluaa kohdata tämän oikeussalissa. Poliisien tutkimuksissa puolestaan vaikuttaa siltä, että Myers on täysin osaton Liamin murhaan, vaikka hänen menneisyydessään onkin hämäriä kohtia.

ANSIOT? Uhri on taattua brittilaatua, ja se puhuttelee sekä rikossarjojen että vakavan draaman ystäviä. Trillerinä minisarja pitää otteessaan aivan viimeiseen jaksoon asti, vaikka niin Turnerin todellisesta henkilöllisyydestä kuin Myersin pahoinpitelijästäkin voi jo aikaisemmin tehdä valistuneita arvauksia. 

Uhri on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkä identiteettimysteerillä ratsastava jännäri. Sen suurin koukku on henkilöiden välisessä psykologisessa pelissä, jossa katsojakin joutuu osalliseksi.

Uhrin asetelma tuo etäisesti mieleen jokin aika sitten Ylellä esitetyn brittiläisen Trauma-minisarjan, jossa poikansa menettäneen isän valtasi kostonhimo. Uhri on kuitenkin jännitteiltään Traumaa huomattavasti kiehtovampi.

Tapahtumia pohditaan Deanin, Myersin ja Groverin kanteilta, eikä katsojaa päästetä helpolla. Samat, tosielämän tapausten kohdalla kysytyt vaikeat kysymykset nousevat pintaan: onko murhaajalla oikeutta anonymiteettiin, mikä on vakavan rikoksen tehneen lapsen vastuu teoistaan, onko rikoksentekijä tuomionsa suoritettuaan oikeutettu normaaliin elämään, entä toteutuuko uhrin omaisten oikeusturva? 

Kun rikos kohdistuu lapseen, onko mikään tuomio riittävä?

Tuota noin joo

Hieno sarja.

Loistava kuvaus ja käsikirjoitus, vahvaa näyttelijätyötä - ja ennen kaikkea todella voimakas ja koskettava tarina.

Vahva suositus!

Sisältö jatkuu mainoksen alla