Elävät puut -sarjan käsikirjoittavat ja juontavat Yle Luonnon toimittajat Minttu Heimovirta ja Markku Sipi. Kuva: Houman Taleghani/Yle
Elävät puut -sarjan käsikirjoittavat ja juontavat Yle Luonnon toimittajat Minttu Heimovirta ja Markku Sipi. Kuva: Houman Taleghani/Yle

Räväkkä Elävät puut -ohjelma yritettäneen saada koukkuun muitakin kuin perinteisten luonto-ohjelmien katsojia. Kuivan akateeminen lähestymistapa on heitetty romukoppaan, kun puille annetaan inhimillisiä piirteitä.

IS TV-LEHTI: Minttu Heimovirran ja Markku Sipin toimittama Elävät puut on luonto-ohjelmaksi harvinaisen rento ja räväkkäkin. Ylen Mennään metsään -kampanjaan kuuluvan sarjan ensimmäisessä osassa etsitään Suomen sisukkainta puuta, toisessa viisainta, kolmannessa peräti kiimaisinta. Nyt yritettäneen saada koukkuun muitakin kuin perinteisten luonto-ohjelmien katsojia.

– Saimme aika vapaat kädet tehdä sellainen luonto-ohjelma, jota itse katsoisimme, ja tämä on sen näköinen, Heimovirta sanoo.

Heimovirta ja Sipi heittäytyvät aiheeseensa iloisella energialla, haastavat toistensa ja katsojiensa ajatuksia ja onnistuvat jopa naurattamaan.

Kuivan akateeminen lähestymistapa on heitetty romukoppaan, kun puille annetaan inhimillisiä piirteitä. Koivut elävät kuluttavasti kuin rokkarit, mutta niissäkin on eroja. Hieskoivu lahoaa jo 50 vuodessa, mutta rauduskoivu elää parisataa vuotta – se on siis Keith Richards! Äärimmäisissä oloissa ilman apua selviävä mänty taas on kuin Rambo.

Puiden voi myös tulkita oppivan ja muistavan asioita. Ne kommunikoivat hajujen välityksellä toistensa ja eläinten kanssa, ja niiden juurenkärjet näyttävät jopa jollain tavalla kuulevan, kun etsivät vettä.

Tällainen inhimillistäminen on aivan toinen tapa lähestyä metsää kuin se, mihin Suomessa on totuttu. Nyt ei katsota puita hakattavana resurssina ja raaka-aineena.

”Voisin lyödä vetoa, että kovin moni ihminen ei tiedä tunturikoivun osaavan pyytää apua.”

– Hirmu iso osa puututkimuksesta ja -tietämyksestä perustuu siihen, minkälaista sellua siitä saa, onko pitkää vai lyhyttä kuitua, kasvaako nopeasti vai hitaasti. Meillä lähtökohta oli se, millaisia eliöitä puut ovat ja miten ne käyttäytyvät, Sipi toteaa.

Lähestymistapa takaa sen, että katsoja saa kokea uudenlaisia oivalluksia.

– Voisin lyödä vetoa, että kovin moni ihminen ei tiedä tunturikoivun osaavan pyytää apua, Sipi mainitsee esimerkkinä.

Heimovirta sanoo, että kun aivonsa vinksautti oikeaan kulmaan, puiden seksielämäkin alkoi näyttää hyvin luonnolliselta ilmiöltä eikä siitä tehnyt mieli puhua enää oppikirjatermeillä kuten hede ja emi. Siellähän viuhuvat lerssit ja pimpsat!

– Sitten voidaan tutkia, että onko jollain lajilla erikseen rouva- ja herrapuut, vai roikkuvatko ne lerssit ja pimpsat siinä samalla oksalla, Sipi kuvailee.

– Jos koulussa olisi tällä tavalla kerrottu, kyllä minä olisin ollut innostunut puista, Heimovirta sanoo.

Elävät puut: Suomen sisukkain puu, TV1 klo 18.15    

Aikaisemmin Ruudussa nähty Keisari Aarnio alkaa Nelosella. Jokaisen jakson jälkeen nähdään myös sarjan teemoja luotaava Keisari Aarnio Talk Show.

IS TV-LEHTI: Rikossarja Keisari Aarnio perustuu Helsingin Sanomien toimittajien Susanna Reinbothin ja Minna Passin samannimiseen menestyskirjaan. Toimittajat ovat tarinan päähenkilöt, ja heitä näyttelevät Kirsi Ylijoki sekä Pilvi Hämäläinen.

Jo näyttelijöiden ulkonäkö on lähes identtinen toimittajien kanssa. Kummatkin ovat omaksuneet myös toimittajien puhetyylin. Tosin Passin hahmosta on tehty vähän kimittävä ja lapsenomainen, ja näitä ominaisuuksia en Passista tunnista.

Toimittajat itse ovat muistuttaneet, että tarina ei mukaile täysin todellisuutta. Esimerkiksi heidän tutustumisensa ei mennyt kuten sarjassa, eikä heidän välillään ollut kilpailuasetelmaa, kuten aloitusjaksossa annetaan ymmärtää.

Kolmannen päähenkilön eli Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion rooliin valittiin Kari ”Hissu” Hietalahti, joka vakuuttaa vakavassa roolissaan. Hän opetteli ulkoa oikeudenpöytäkirjoja ja omaksui Aarnion puhetyylin.

Sarjan ohjaajat J-P Siili ja Taavi Vartia kävivät käsikirjoittajatiimin kanssa läpi kymmeniä tuhansia sivuja oikeudenpöytäkirjoja, jotta tarinasta tulisi mahdollisimman todenmukainen. Samalla se on tarinan ongelma: kaikki yritetään selittää ja selventää katsojille vähän turhankin tarkkaan.

Tarina on toki monisyinen, mutta olisin toivonut, että tarina olisi käynnistynyt heti alkuunsa dramaattisilla tapahtumilla – vaikka Aarnion ja alamaailman kohtaamisella. Dramaattisia kohtauksia saadaan odottaa aivan liian pitkään. Aloitusjakso on suorastaan puuduttava liian informaationsa vuoksi. Sarja onneksi paranee seuraavissa jaksoissa.

Jokaisen jakson jälkeen nähdään puolen tunnin mittainen Keisari Aarnio Talk Show, jota juontaa Riku Rantala. 10-osaisessa sarjassa poraudutaan Keisari Aarnio -draamasarjan teemoihin, esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen, huumeisiin, poliisin salaisiin pakkokeinoihin ja rikosjournalismiin.

Keisari Aarnio, Nelonen klo 21.00 

Keisari Aarnio Talk Show, Nelonen klo 22.00

Kotikenttä-uutuussarjassa naisia pitkään ja menestyksekkäästi valmentanut Helena Mickelsen saa tilaisuuden siirtyä miesten puolelle.

Norjalainen draamasarja Kotikenttä (Heimebane) tarttuu herkulliseen aiheiseen: urheilumaailmaan ja sen sukupuolijakoon.

Suomen tapaan myös Norjassa naiset pärjäävät kansainvälisillä jalkapallokentillä miehiä paremmin. Silti miesten jalkapallon arvostus on aivan toista luokkaa.

Kymmenosainen sarja alkaa tilanteessa, jossa mestaruustasolla pelaava miesten jalkapallojoukkue Varg IL jää juuri ennen kauden alkua ilman päävalmentajaa. Naisia pitkään ja menestyksekkäästi valmentanut Helena Mickelsen saa tilaisuuden siirtyä miesten puolelle. Valmentajan paikkaa havittelee kuitenkin myös ulkomailla pelannut entinen huippupalloilija Michael Ellingsen, joka repii pelihousunsa kuullessaan naisen vieneen paikan.

Alkaa taisto niin pelikentillä kuin pukuhuoneessa siitä, kuka määrää kaapin paikan.

On onni, että Johan Fastingin käsikirjoittamassa Kotikenttä-sarjassa ei ole lähdetty mihinkään lapsekkaaseen sukupuolten sota -asetelmaan, kuten tehtiin suomalaisessa elokuvassa FC Venus (2005). Miesten ja naisten asemaa urheilussa käsitellään ilahduttavan vivahteikkaasti ja mustavalkoisia asetelmia vältellen. Mukana on myös realistisen rosoista huumoria.

Samalla tuodaan esiin pikkukaupungin jalkapallojoukkueen ympärille kerääntynyttä yhteisöllisyyttä, ja sen ikävämpää kääntöpuolta eli nurkkakuntaisuutta.

Lisäksi sarjassa on kiintoisia henkilöhahmoja, joita tulkitsevat taitavat näyttelijät. Ane Dahl Torp näyttelee Helena Mickelsenia ja entinen ammattilaisjalkapalloilija John Carew esittää Michael Ellingsenia.

Kotikenttä, Teema & Fem klo 18.30