Uuno-leffoja nähdään kesällä taas urakalla MTV3-kanavalla ja Subilla. Vesa-Matti Loiri ja Marjatta Raita elokuvassa Professori Uuno D.G. Turhapuro. Kuva: MTV3
Uuno-leffoja nähdään kesällä taas urakalla MTV3-kanavalla ja Subilla. Vesa-Matti Loiri ja Marjatta Raita elokuvassa Professori Uuno D.G. Turhapuro. Kuva: MTV3

Yhdet inhoavat Uuno Turhapuro -elokuvien väkisin väännetyä kökköhuumoria. Toiset rakastavat sitä yli kaiken.

Uuno-leffat todella jakavat kansan. Kulttuurialaa opiskellut Maiju muistelee, että hänet heitettiin ulos 1980-luvulla kirjallisuusopiskelijoiden bileistä, koska hän puolusti Uunon absurdia huumoria ja kertoi ihailevansa anarkistista hahmoa.

Listasimme yhdeksän syytä, miksi Uuno Turhapuro ei jätä ketään kylmäksi. 

  1. Uunon kanssa voi nauraa maailmalle ja yhteiskunnan ilmiöille, kuten turhantärkeälle appiukolle vuoristoneuvos Tuuralle sekä Helsingin herroille. Toisaalta, jos pitää itseään tärkeänä kansakunnan sivistäjänä, vitsit eivät välttämättä naurata. 
  2.  Huumori on aika halpaa. Toisaalta juuri huono huumori tekee elokuvista nostalgisia: ne muistuttavat ajasta, jolloin suomalainen huumori ei ollut kovin hyvää. 
  3. Lahohampainen, viinaanmenevä laiskimus aiheuttaa paheksuntaa monissa. Toisten mielestä Uuno, jolle sattuu ja tapahtuu, on hurmaava juuri sellaisena kuin hän on. Kuka muu saisi pokattua naisen kertomalla, että hänen mersunsa avaimet ovat kadonneet? 
  4. Uuno on klassinen hahmo, joka on rakastettava vahvoine piirteineen. En välitä muista ja teen mitä haluan -asenne on ihanan epäsuomalaista ja siksi kiehtoo. Joillekin Uunon vahva luonne saattaa näyttäytyä töykeytenä ja välinpitämättömyytenä muita kohtaan. 
  5. Uunoa syytetään patriarkaatin lainalaisuuksien toistamisesta. Toisten mielestä asia on päinvastoin: Uuno nimenomaan nauraa niille rooleille, joihin naisia helposti laitetaan.
  6. Leffat edustavat yksinkertaisimpia aikoja lankapuhelimineen ja kaikkineen. Sama kiehtoo esimerkiksi Frendit-sarjassa. Toisiin kolahtaa, toisiin ei. 
  7. Ja miksiköhän elokuvat naurattavat edelleen? Monille Uuno edustaa perheen kanssa vietettyjä yhteisiä hetkiä, jolloin on naurettu Uunon sekoiluille. Toisaalta, jos näitä nostalgisia uunokokemuksia ei ole, leffoihin liittyvä hohdokas nostalgia puuttuu kokonaan. 
  8. Huumori on toisille liian halpaa, toiset taas ylistävät elokuvien vitsejä absurdin huumorin ja karnevalisoinnin näkökulmasta.  Pertti ”Spede” Pasanen veti överiksi ja karnevalisoi kaiken sen, mille sivistyneistö nyrpisti nenäänsä.
  9. Kun 1980-luvulla terveysintoilijat lakkasivat laittamasta kahviin kermaa ja sokeria. Uuno latasi kupin täyteen sokeria ja kermaa. Sitten hän totesi kahvia tarjoilevalle, että hän ei nykyään käytäkään kahvia ollenkaan. Aivan loistavaa huumoria – paitsi tietenkin niiden terveysintoilijoiden mielestä. 

.

Turhiksen ystävä

Ei Turhapuroa turhempaa? 9 syytä, miksi Uuno yhä jakaa kansan

Ai että oon aina rakastanut Uunoa! Ihanan kekseliäs ja suorasanainen hahmo, hyvä sydämminenkin on 😀 Aina joutuu ongelmiin mutta jotenkin aina setvii asiat. Nyt hoksasin, oon vähän samanlainen viipottaja ja saan ihmiset äimistymään mihin ikinä meenkin. Esitän joskus yksinkertaista heitoillani ja ihmisparat luulee usein etten tajua muka ja se vasta naurattaakin😀
Lue kommentti

Sohvaperunat-sarjan uudet jaksot alkavat 31. elokuuta.

Suomalaisten tv-katsojien sisimpiä tulkitseva Sohvaperunat palaa televisioon kuudennen kauden jaksoilla.

Mukana on tällä kertaa ennätysmäärä sohvaperunoita, kun viidenneltä kaudelta tutut kotiyleisöt jatkavat ja mukaan tulee myös kaksi uutta sohvakuntaa.

Uusia henkilöitä on kuitenkin vain kolme. Jo ensimmäiseltä kaudelta tuttu, ”marsumiehenä” tunnettu Jussi-Pekka palaa sarjaan. Sohvakaveri tosin on vaihtunut: Kun ensimmäisellä kaudella televisiota tutkailtiin Aliisan kanssa, tällä kertaa viereen istahtaakin naapuri-Jarno.

Tosifanit muistanevat turkulaisen Jussi-Pekan filosofiaa viljelleenä hahmona, joka istahti sohvalleen yllään jussipaita ja kollarit – sekä käsivarrellaan marsu.

Tämä veikkonen on jo riittävä syy siihen, miksi uusi kausi kiinnostaa jälleen, mutta myös näitä sohvaporukoita kannattaa seurata.

1. Ukkiskerho. Helsingin Lauttasaaressa senioritalon töllön äärelle kokoontuvat Ukkikset, eli Eero, Henkka, Veikko ja Åke, joka liittyi kerhoon Paavon menehdyttyä. Ukkikset päivittelevät tapahtumia ja valloittavat katsojat rennonletkeällä meiningillään. Saattaapa lasiin eksyä välillä snapsikin.

Ukkikset ovat sarjan suosituimpia henkilöitä. Kuva: Pyry Pietiläinen / Yle kuvapalvelu
Ukkikset ovat sarjan suosituimpia henkilöitä. Kuva: Pyry Pietiläinen / Yle kuvapalvelu

2. Äiti ja tytär Ranualta. Marja ja Eija ovat monen äiti-tytärparin tiivistymä. Marja saattaa välillä ihan kasuaalisti udella tyttäreltään, onko Tinderistä löytynyt poikia – ja Eija kertoo.

3. Tatuoidut turkulaiset. Osku ja Juhani ovat nousseet yhdeksi sohvisten ihailluimmista pareista. Verratonta Turun murretta vääntävät miehet ovat sanallisen huumorin taitajia. Ohjelman vastaava tuottaja Pauliina Ojala kertoi taannoin, että tuotantoyhtiö saa välitettäväkseen useita treffipyyntöjä kyseisille kaveruksille

4. Näe tv-tarjonnan parhaat palat. Ei tarvitse itse katsoa tunnin mittaista sarjaa, kun Sohvaperunat tiivistävät sen kymmeneen minuuttiin. Ja vaikka tv:tä olisi itse katsonut etukäteen, pystyy sohvaperunoiden näkemyksiin varmasti samaistumaan!

 

Sarjan kuudes kausi alkaa 24.8. nähtävällä parhaat palat -jaksolla, ja uusia jaksoja päästään ihastelemaan siitä viikon kuluttua.

Sohvaperunat on voittanut parhaan viihdeohjelman Kultaisen Venlan vuosina 2016 ja 2017.

Maajussille morsian starttaa taas! Sarjan yhdestoista tuotantokausi alkaa esittelyjaksolla, jossa tavataan kahdeksan rakkautta janoavaa maajussia.

IS TV-LEHTI: Tänä vuonna Maajussille morsian -ohjelmassa nähdään kaksi naista ja kuusi miestä, ja heistä peräti neljä omistaa maitotilan. Mukana on niin koko elämänsä sinkkuina viihtyneitä maajusseja kuin yksinhuoltajia, jotka kaipaavat rinnalleen uutta kumppania.

Esittelemme maajussit, joista neljä jatkaa viikoittain ohjelmassa.

Aatu, 22, Alavus

Seitsenlapsisen perheen kuopus, alavutelainen Aatu otti vanhempiensa maitotilan haltuun 19-vuotiaana. Kohtelias ja leppoisa mies on nyt maajussien nuorin, eikä hän ole aiemmin seurustellut.

Oman koiran lisäksi kainaloon mahtuisi mukava, rento nainen, joka uskaltaa elää omanlaistaan elämää.

Ilmari, 26, Nousiainen

Neljä vuotta kasvinviljelijänä toimineen Ilmarin tilalla kasvaa sokerijuurikasta, öljyrapsia, ruokahernettä, ruista ja kuminaa.

Puhelias, musikaalinen ja iloinen Ilmari etsii puolisokseen naista, joka olisi vähintään yhtä puhelias kuin hän ja kestäisi alati muuttuvat aikataulut. Ilmari ei ole seurustellut aiemmin.

Antti-Jussi, 30, Kangasala

Hymyilevä Antti-Jussi on toiminut neljä vuotta maitotuotannossa, ja hänen lypsyrobottitilallaan on 85 lehmää. Antti-Jussin tilalla on tehty jopa maidontuotannon epävirallinen Suomen ennätys. Vanhemmat ovat mukana hommissa.

Perheestä haaveilevan Antti-Jussin aikaisemmat suhteet ovat päättyneet liian koviin kriteereihin puolisoa kohtaan. Nyt mies sanoo oppineensa virheistään.

Tuomo, 31, Rantasalmi

Iloinen Tuomo toimii isäntänä maitotilalla, jossa on 40 lypsävää lehmää. Tämän lisäksi tilalla on maata ja peltoa sekä vuokramökkitoimintaa turisteille. Tuomo on sukufarmin yhdeksäs isäntä.

Tulevan puolison Tuomo toivoisi olevan kaunis, eläinrakas, huumorintajuinen ja maalainen.

Aapeli, 31, Rantsila

Suurta maitotilaa pitävä Aapeli aiheutti kohun, kun selvisi, että hän oli ohjelman esittelyjakson aikana avioliitossa. Maaliskuussa eropaperit jättänyt mies oli pari vuotta naimisissa. Liitosta on 2-vuotias poika, jota Aapeli näkee säännöllisesti.

Aapelin maitotilalle kuuluu 300 lehmää, 500 hehtaaria rehua sekä viljaa ja hernettä. Farmilla on 7–10 työntekijää ja Aapelin omakotitalossa asuu paimenkoira Ässä sekä kissa Hertta.

Aino, 35, Hämeenkoski

Aino on hevostalouden opettaja maatalousoppilaitoksessa. Kotoa häneltä löytyy yksitoista hevosta, kaksi kissaa ja koira.

Lapsirakas ja iloinen Aino asuu mummonmökissä, eikä ole vielä koskaan seurustellut. Hän toivoo tulevan puolisonsa olevan rehellinen, luotettava ja hauska.

Mauno, 36, Perniö

It-asiantuntijan töitä tekevä Mauno on kasvinviljelijä, joka asuu vanhempiensa vanhalla maatilalla ja viljelee sokerijuurikasta ja viljoja.

Kahden kouluikäisen tyttären vuoroviikkoisä kuvailee itseään spontaaniksi innostujaksi. Kriteerit naiselle ovat tiukat: nainen saisi olla kaunis, aktiivinen ja spontaani, ja ylipainoa ei saa olla.

Petra, 44, Hämeenkoski

Päätyönään sijoitusneuvojana työskentelevän Petran tilalla on lampaita ja kenneltoimintaa: hän kasvattaa italialaista laumanvartijakoirarotua.

Alunperin kokiksi kouluttautunut Petra on eronnut lastensa isästä kahdeksan vuotta sitten. Tyttäret ovat teini-ikäisiä ja paljon jo omillaan.

Petralla olisikin nyt aikaa löytää rinnalleen aikuinen mies.

Maajussille morsian, MTV3 klo 20.00