Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Fitness-buumi näkyy jo työelämässä, jossa ulkonäköpaineet lisääntyvät entisestään. – Ihannetyöntekijä on 35-vuotias, hoikka ja sporttinen mies, työelämätutkija sanoo.

Ei riitä, että on kaunis tai komea. On oltava myös maratoonarin kunto ja salilla treenatut lihakset.

Kesällä Alexander Stubb näytti, kuinka pääministerilläkin on aikaa triathlonkilpailuun. Vaikka työ on rankkaa, kunnossa on ­pysyttävä. Ulkonäköpaineet ovatkin työelämässä yhä yleisempiä.

– Ihanne fitness-vartalosta on voimistunut kymmenen viime vuoden aikana, kertoo kehollisuutta työelämässä tutkiva Jaana Parviainen Tampereen yliopistolta.

– Stubbin hoikka mutta lihaksikas vartalo on sellainen, joka näyttää nyt hyvältä.

Työmarkkinat ovat koko 2000-luvun muuttuneet epävarmemmiksi, ja samaan aikaan huoli ulkonäöstä on kasvanut. Jatkuvat yt-neuvottelut korostavat ilmiötä entisestään. Kun yhtä työpaikkaa saattaa hakea sata ihmistä, kohdistuu huomio siihen, miltä kukin heistä näyttää.

– Rekrytoijat tekevät usein päätöksiä perstuntumalta, Jaana Parviainen sanoo.

– He saattavat arvioida ihmisten kykyjä ruumiillisten piirteiden perusteella. Ylipainoinen työnhakija voi ­herättää epäilyn, onko hän riittävän tehokas ja pystyykö hallitsemaan tehtäviään, jos ei pysty hallitsemaan omaa painoaan. Päätelmät voivat olla aika armottomia.

Etsimme tyylikästä putkiasentajaa

Ulkonäköön kiinnitetään yhä enemmän huomiota sellaisillakin aloilla, joilla sillä ei aiemmin ollut merkitystä. Jaana Parviainen vetää tutkimusprojektia The Working Body in the Post-Industrial Economy. Siinä on selvinnyt, että edes putkiremonttia tekevä raksamies ei voi häärätä ihmisten ­kotona minkä näköisenä tahansa. Kun tutkijat haastattelivat Nokian insinöörejä, selvisi, että heitäkin peilikuva ahdistaa.

– Monen työ on yhä enemmän tiimityötä ja neuvottelua. Ihmisten on oltava vakuuttavia ja vietävä ideoitaan eteenpäin. Ulkonäkö on osa vakuuttavuutta, Parviainen pohtii.

Erityinen merkitys ulkonäöllä on markkinointitehtävissä. Tämän sai huomata 34-vuotias tamperelainen Pauliina, joka sai vuosi sitten ylennyksen viestintäpäälliköksi. Aluksi hän meni töihin hupparissa ja tennareissa, mutta jemmasi jakun ja huivin pysyvästi työpaikalle yhden mokan jälkeen.

– Katsoin kalenterista, ettei minulla ole ulkoisia palavereja, ja pukeuduin töihin lökähtäneisiin perusfarkkuihin, likaisiin tennareihin ja joulunvihreään pöllöpaitaan, Pauliina kertoo.

– Juuri silloin toimitusjohtajamme päätti, että minun pitää olla paikalla, kun ­hänelle tulee vieraaksi kunnanjohtajia.

Suomen ulkopuolella ulkonäkö on ollut iso juttu jo pitkään. Esimerkiksi taide­asiantuntija Pauliina Laitinen-Laiho on kertonut, että Lontoon Sotheby’s-huutokaupassa kaikki ovat kuin Kauniista ja rohkeista. Kansainvälisissä taidepiireissä on hänen mukaansa itsestään selvää, että
ulkonäkö on viimeisen päälle huoliteltu.

31-vuotias Anna työskentelee markkinointikoordinaattorina Tukholmassa. Hänestä ulkonäkö­paineet ovat siellä paljon kovemmat kuin ­aiemmassa kotikaupungissa Helsingissä.

– Naiset käyttävät personal trainereita, käyvät kosmetologilla ja
ostavat merkkilaukkuja. Omat paineeni hellittivät, kun sain lapsen kaksi ja puoli vuotta sitten. Enää ei ole aikaa murehtia ulkonäköä. Kaverini eivät tajua, miten voin hengata tukalla, jossa näkyy juurikasvu. Jos minulla olisi huono itsetunto, olisin varmasti sairastunut anoreksiaan täällä asuessani.

Haussa 35-vuotias lihaksikas mies

Jaana Parviaisen mukaan ihanteellinen työnhakija on 35-vuotias hoikka ja lihaksikas mies. Naiset ovat helposti liian nuoria tai liian vanhoja. Parikymppisen on vaikea päästä työhaastatteluun, ja yli 45-vuotiaan naisen on vaikea edetä urallaan, ellei hän jo ole pomo. Yleensä tulotaso on parhaimmillaan 40–50-vuotiaana ja alkaa laskea viidenkympin jälkeen.

51-vuotias Riitta huomasi vuosi sitten hyvinvointialan töitä hakiessaan, että hän on liian vanha.

– En ollut tajunnut olevani vanha, mutta töitä hakiessani ikä olikin este. Kilpailin kolmikymppisten, joka päivä jumpassa käyvien lapsettomien naisten kanssa. Minulle tuli fiilis, että minun ­pitäisi olla paljon trendikkäämpi, Riitta kertoo.

– Kun olin pukeutunut työhaastatteluun kirkkaanvihreään paitaan, rekrytoija alkoi korostaa, että kyseessä on virkamiehen tehtävä. Vaatteeni eivät olleet riittävän virkamiesmäiset. Pahimpia olivat naispomot. He katsoivat nenänvartta pitkin päästä varpaisiin.

Vanheneminen ahdistaa myös markkinointialalla työskentelevää 49-vuotiasta Kristiinaa. Hän on leikkauttanut yläluomensa näyttääkseen nuoremmalta.

– Mitä lähemmäs 50-vuotispäivä ­tulee, sitä enemmän tunnen paineita siitä, että pitää säilyä nuorekkaana ja freesinä. Työpaikan vaihtaminen vaikeutuu, sillä työnantaja palkkaa mieluummin hyvännäköisen ja kokemattomamman nuoren kuin jo vähän rupsahtaneen konkarin. Uskon, että keski-ikäinen mies saa helpommin uuden työpaikan kuin ­samanikäinen nainen.

62-vuotiasta Seijaa ikä ei ahdista, sillä koulutuspäällikkönä hän on jo edennyt hyvään asemaan.

– Jos jäisin työttömäksi, minulla olisi varmasti paineita näyttää nuoremmalta, Seija sanoo.

Hänkin haluaa kuitenkin näyttää virkeältä, ja valitsee työmatkavaatteet tarkkaan. Myös Seijan mielestä ulkonäköpaineet ovat koventuneet vuosien varrella.

– Olen pyöreä itäsuomalainen, mutta ei minun tarvinnut nuorempana ajatella, että se olisi este työllistymiselle.

Olethan kaunis, muttet liikaa

Ulkonäkö vaikuttaa palkkaankin. Amerikkalaistutkimuksissa kauniina pidetyt naiset ansaitsevat kahdeksan prosenttia enemmän kuin naiset keskimäärin, vaatimattoman näköiset neljä prosenttia muita vähemmän.

Komeat miehet ­ansaitsevat neljä prosenttia keskivertomiestä enemmän, rumat miehet kolmetoista prosenttia vähemmän. Myös koolla on väliä: Pitkistä miehistä tulee muita todennäköisemmin johtajia. Yhdysvaltojen presidentit ovat olleet kaikki pitkiä. Barack Obama on 185-senttinen.
Suomessa arvostetaan edelleen luonnollisen näköistä kauneutta. Naisella on syytä olla huoliteltu meikki, vaatteet ja hiukset – mutta liian hyvältä ei saa näyttää.

– Jos on liian hyvännäköinen, epäillään, että on päässyt asemaansa vain ulkonäkönsä ansiosta. Nuoria naispoliitikkoja rangaistaan ulkonäöstä jatkuvasti, Parviainen kertoo.

Suurten kaupunkien ulkopuolella naisillakin on toistaiseksi helpompaa. Riitan kokemuksen mukaan ulkonäköpaineet ovat paljon kovempia pääkaupunki­seudulla kuin pienillä paikkakunnilla. Hän päätyi töihin pieneen kuntaan, jossa paineet ulkonäöstä karisivat ­nopeasti.

– Täällä olen yhtäkkiä nuori, kaunis ja hoikka. Naisilla on töissä mummosandaalit, eikä meikkiä. Jopa minä olen mennyt töihin ilman ripsiväriä, Riitta kertoo.

Huono tukkapäivä ei haittaa

Onneksi kaupungissakin on huolettomia naisia, vieläpä pomoja. 37-vuotias suuressa, kansainvälisessä firmassa työskentelevä Minna kertoo, miten hänen esimiehensä onnistui lieventämään muidenkin
ulkonäköpaineita ja luomaan työpaikalle rennon tunnelman.

– Pomoni on arvostettu ammattilainen ja harvinaisen inspiroiva ihminen – jolla on usein huono tukkapäivä ja vaatteetkin usein vähän niin ja näin. Kassialmamainen habitus ei himmennä hänen valovoimaansa, päinvastoin, Minna kertoo.

– Olen tajunnut, ettei uranaisen uskottavuuden tarvitse olla ulkonäöstä kiinni. Pomoni on hyvin virkistävä esimerkki tässä ulkonäkökeskeisessä maailmassa – ja hyvä muistutus siitä, ettei paineisiin tarvitse alistua.

Toimistonaisen on kuitenkin vaikea heittäytyä omin luvin rennoksi, emmekä voi kaikki muuttaa maalle. Parviaisen mielestä vastaliike on näkyvissä esimerkiksi pelifirmoissa, joissa rentoa meininkiä ­korostetaan.
Perinteinen johtamiskulttuuri on murroksessa, ja uusilla aloilla saa työskennellä ja ­pukeutua eri tavalla. Kuinka sitten kapinoida ulkonäköpaineita vastaan?

– Ratkaisuna tuskin on kieltää ulkonäön merkitystä, tutkija miettii.
Ehkä pitäisi kuitenkin ottaa mallia pelifirmoista ja vetää välillä hupparit niskaan.

Lue myös:

Onko viehättävä ulkonäkö paras tapa menestyä työelämässä?

Silmät ristissä työpaikalle - näin sovitat työn rytmiisi

Parempi palkka puhumalla

Suomalaiset julkimot muusikoista urheilijoihin ovat mukana jos jonkinmoisessa yritystoiminnassa. Ai missä muka? No ainakin näissä.

Maailman maineeseen noussut saunakokonaisuus

Näyttelijä Jasper Pääkkönen omistaa suositun Löyly-saunakompleksin yhdessä kansanedustaja Antero Vartian kanssa. Helsingin Hernesaaressa sijaitseva Löyly pitää sisällään kolme puulämmitteistä yleistä saunaa sekä ravintolan. Time-lehti listasi vastikään Löylyn yhdeksi maailman sadasta parhaasta nähtävyydestä tällä hetkellä.

Timen top 100 -listaukset ovat melkoinen käsite maailmanlaajuisesti, joten Löyly ja suomalainen saunakulttuuri saavat tätä kautta huomattavaa näkyvyyttä ympäri maailman, Pääkkönen kommentoi.

Perinteikäs hotelli

Pääkkönen ei ole ainoa matkailualalle lähtenyt julkkis. Kansainvälistä mallinuraa luonut Saimi Hoyer lähti silloisen aviomiehensä Thomas Hoyerin kanssa yrittäjäksi Punkaharjun Valtionhotelliin, nykyiseen Hotelli Punkaharjuun, alkuvuodesta 2016. Hän kertoi tuolloin Me Naisille aikovansa osallistua aktiivisesti hotellin toimintaan.

– Olen varautunut siihen, että teen hotellissa kaikkea mahdollista siivouksesta paperitöihin. Keittiöhommiin en kykene. Sienet ja marjat voin kyllä kerätä.

”Olen varautunut siihen, että teen hotellissa kaikkea mahdollista siivouksesta paperitöihin.”

Hoyerit hakivat tammikuussa eroa, mutta jatkavat siitä huolimatta hotelliyrityksen pyörittämistä yhdessä.

Kulttuurilla höystetty kartano

Myös Aikakoneesta tuttu Sani eli Saija Aartela häärää matkailun parissa. Pitkäaikainen haave majatalon pitämisestä muuttui todeksi, kun hän lähti viime vuoden lopulla luotsaamaan Nakkilassa sijaitsevaa Villilän kartanoa. Sanin myötä paikka sai nimekseen Villilän Kartano ja Kulttuurikeskus, ja sen varalle on suuria suunnitelmia.

– Ajatuksena on, että kartano on avoin kaikille. Myös teatteriesityksien pitäminen kiinnostaa, Sani kertoi Me Naisille helmikuussa.

”Ajatuksena on, että kartano on avoin kaikille.”

Lisää voimavaroja verkon välityksellä

Muillakin laulajilla tuntuu riittävän villejä visioita. Lauri Tähkä perusti kolme vuotta sitten Mielen Melodiat -yrityksen yhdessä fysioterapeutti Mari Ravattisen kanssa. Mielen Melodiat tarjoaa hyvinvointiin liittyviä verkkovalmennuksia sekä yksityishenkilöille että työyhteisöille. Ravattinen on kertonut Parempi bisnes -verkkomediassa, että yhteistyö sai alkunsa, kun Tähkä oli asiakkaana hänen liikuntakeskuksessaan. Valmennusmateriaalina on myös Tähkän itsensä lukemia äänitteitä.

Liikuntapäiväkoti luomuruualla

Jääkiekkoilijana uransa tehnyt Jere Karalahti ja tämän fitnessmallina tutuksi tullut Nanna-puoliso lähtivät alkuvuodesta mukaan yksityisen Aito-päiväkodin perustamiseen. Liikunnalla on olennainen rooli myös Aito-päiväkodissa. Tämän lisäksi päiväkoti panostaa ravintoon: oma kokki valmistaa ruuat luomutuottajien ja yhteistyökumppaneiden raaka-aineista, ja tarjolla on kokkikouluja.

Karalahdet lähtivät päiväkodin taustavaikuttajiksi, koska kokivat sen arvot omikseen. Se tuntui sopivalta paikalta pariskunnan 2-vuotiaalle Jax-pojallekin.

”Mietin, että vitsi jos joku perustaisi päiväkodin, jossa olisi luomuruokaa ja jossa vaalittaisiin liikunnallista elämäntapaa.”

– Kun tulin vajaa kaksi vuotta sitten äidiksi, aloin kiinnittää enemmän huomiota kavereiden kertomuksiin päiväkotien ruuasta. Mietin jo tuolloin, että vitsi jos joku perustaisi päiväkodin, jossa olisi luomuruokaa ja jossa vaalittaisiin liikunnallista elämäntapaa, laittaisin Jaxin sinne, Nanna kertoi Me Naisille alkuvuodesta.

Talojen piirtelyä

Kun televisiossa viime vuonna pyöri Laurin talot -sarja, nousi Lauri Ylösen innostus arkkitehtuuriin koko kansan tietoisuuteen. Ylösen perustama Alvardag-suunnittelu- ja kiinteistökehitysfirma vastasi ohjelmassa nähtyjen talojen toteuttamisesta. The Rasmus -yhtyeen laulajana maailman maineeseen noussut Ylönen avasi tv-sarjan tiedotteessa aluevaltauksensa taustoja:

– Talojen piirtely on ollut mulle harrastus ja tapa rentoutua musahommien lomassa. Mun kiinnostus arkkitehtuuriin heräsi varsinaisesti 2003, kun rakennutin ensimmäisen oman taloni Helsinkiin.

Koska Ylösellä ei ole arkkitehdin koulutusta hän on saanut osakseen myös kritiikkiä.

– Perustin suunnittelutoimisto Alvardagin, jotta minulla olisi kanava toteuttaa itseäni. Olen yrityksen luova johtaja, mutta meillä on paljon eri alojen osaamista. -- Minä ainoastaan johdan tätä laivaa enkä ole tituleerannut itseäni arkkitehdiksi kertaakaan, Ylönen kuvaili rooliaan Me Naisten haastattelussa viime vuonna.

”Perustin suunnittelutoimisto Alvardagin, jotta minulla olisi kanava toteuttaa itseäni.”

Kansainvälinen kosmetiikkasarja

Entinen malli ja viime vuosina pääasiassa tv:stä tuttu Anne Kukkohovi perusti kosmetiikkayritys Supermoodin vuonna 2013.

– Minulta puuttui se oikea ura. Tein monia asioita ja energiani hajosi. Tv-tuotannot ovat väliaikaisia, halusin jotain pysyvämpää, kauneudesta ja hyvinvoinnista kiinnostunut Kukkohovi on kertonut Iltalehdelle.

Luonnonkosmetiikkaan keskittyvä Supermood teki jo pari vuotta sitten suomalaisen ihonhoidon historiaa, kun Space NK -ketju otti Kukkohovin tuotteet myyntiin. Nyt meneillään on Amerikan valloitus. Viime vuonna eronnut Kukkohovi pyörittää yritystä edelleen ex-miehensä Joni Kukkohovin kanssa.

”Paradoksaalista, että kun kaikki muu on mennyt, yritys tuntuu olevan nousussa.”

– Lähdemme kesällä kolmestaan messuille Las Vegasiin tapaamaan asiakkaita ja agentteja. Paradoksaalista, että kun kaikki muu on mennyt, yritys tuntuu olevan nousussa, Anne sanoi toukokuussa viitaten Joniin ja heidän yhteiseen poikaansa Miskaan.

Sielun ja ruumiin ravintoa

Parhaillaan Vain elämää -ohjelmassa nähtävä iskelmätähti Anne Mattila harrastaa intohimoisesti maalaamista. Hän ehti haaveilla kuusi vuotta paikasta, jossa esitellä öljyvärimaalauksiaan, kunnes avasi oman taidekahvilansa kotipaikkakunnallaan Karviassa vuonna 2014.

Mattila kertoo käsintehtyjä herkkuja ja taide-elämyksiä tarjoavasta yrityksestään myös Vain elämää -päivänään.

– Soitin äidilleni -- tästä tulee pikkujuttu vaan, pannulla keität sitä kahvia. Ensimmäisenä kesänä ihmiset löysivät sinne, ja äiti hiki hatussa keitti kahvia sillä pannulla. Muistaakseni siellä kävi muutama tuhat asiakasta ekana vuonna. Siellä kävi viime vuonna 33 000. Se mun pieni söpö pannusta keittäminen ei ihan toteutunut, hän kertaa ohjelmassa.

”Se mun pieni söpö pannusta keittäminen ei ihan toteutunut.”

Mattilan lisäksi nyrkkeilijä Eva Wahlström on hurahtanut maalaamiseen. Lapsuuden harrastuksensa uudelleen löytänyt Wahlström kertoo Helsingin Uutisten jutussa, että taiteen tekeminen on hänelle vastapainoa urheilulle, joka on ”niin saakelin kovaa, kylmää ja vaativaa”.

Viime keväänä taiteen kandidaatiksi valmistunut Wahlström myy teoksensa. Ensimmäisen näyttely Sielunpintoja on parhaillaan käynnissä Galleria Loopissa, Helsingissä.

Marco Bjurströmillä puolestaan on lusikkansa sopassa ruumiin ravinnon puolella. Hän on osakkaana veljensä Janekin ja tämän vaimon Laura Apukan Pompier-ravintoloissa. Bjurström kertoi kesällä Me Naisille roolinsa ravintoloissa olevan varsin pieni.

– Käyn ravintolassa lähinnä syömässä. Olen toki osakkaana ja suunnittelen uutta, mutta minun mielipiteilläni ei ole siellä hirveästi merkitystä.

”Käyn ravintolassa lähinnä syömässä.”

Treeniä sotureille

Toisenlaista kunnonkohotusta tarjoaa Elastinen. Räppäri on ollut mukana tuomassa Training For Warriors (TFW) -treenimetodia Suomeen. Ensimmäinen periaatetta noudattava kuntosali Suomessa avattiin 2014 ja nykyisin saleja on kaikkiaan kymmenen. Kotimaan TFW-treeneissä viljellään Elastisen samannimisestä hitistä lainattua “hallussa!”-tsemppihuutoa. Elastinen on osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana kolme kuntosalia kattavassa TFW Helsingissä.

Vuosi sitten ihmiset alkoivat käyttää sosiaalisessa mediassa tunnusta #MeToo. Maailma järisi lupaavasti, mutta valmis se ei vielä ole. 

Mitä yhteistä on Ilkka Kanervalla, Tomi Metsäkedolla ja Tuntemattomalla sotilaalla? Oikein! Kaikkien kolmen asiat voisivat olla eri tolalla ilman näyttelijä Alyssa Milanoa. Jos hän ei olisi laittanut viime syksynä vetoomustaan...