Kuvat
Shutterstock
Samppanjalla kilisteleminen on helppoa, mutta sen kirjoittaminen vaikuttaisi olevan toinen juttu.
Samppanjalla kilisteleminen on helppoa, mutta sen kirjoittaminen vaikuttaisi olevan toinen juttu.

Me Naisten vierassanatesti on tehty tähän mennessä yli 160 000 kertaa. Sen mukaan suomen kieleen tulleista vierassanoista kinkkisin on samppanja.

Tervetuloa, olkaa kuin kotonanne! Niin suomen kieli on tokaissut monille eri sanoille, jotka ovat saapuneet rikastamaan sen sisältöjä muualta päin maailmaa.

Suuri osa suomen kielen arkisistakin sanoista on lainattu toisista kielistä. Esimerkiksi hammas, kaula ja tytär ovat balttilaislähtöisiä. Sen sijaan germaaneilta olemme lainanneet muun muassa rahan, vallan ja kansan. Monet tutut sanat polveutuvat myös latinasta (museo) tai arabiasta (sohva) asti.

Monet lainasanat ovat vakiinnuttaneet asemansa suomen kielessä niin tehokkaasti, ettei niitä lainoiksi ihan äkkiseltään osaa edes ajatella. Osa niistä tuottaa kuitenkin päänvaivaa kielen ammattilaisillekin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erityisesti vierassanojen kirjoittaminen voi olla yllättävän kinkkistä. Mutta kuinka vaikeaa se on?

Yhden vastauksen antaa Me Naisten vierassanatesti, joka on tehty tähän mennessä jo yli 160 000 kertaa. Testissä kysyttiin, miten 14 erilaista vierassanaa kirjoitetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vain kolme prosenttia testin tehneistä sai siitä täydet pisteet. 70 prosenttia vastaajista sai testistä kuitenkin vähintään yhdeksän kohtaa oikein. Voisi siis sanoa, että vierassanojen oikeinkirjoitus on vastaajilla keskimäärin kohtuullisen hyvin hanskassa.

Kaikista helpoimmiksi sanoiksi testissä osoittautuivat klovni ja mikrofoni. 98 prosenttia vastaajista tiesi, miten ne kirjoitetaan oikein. Myös kliseen ja espresson oikeinkirjoitus oli hyvin hallussa. Oikean kirjoitusasun niille osasi valita 92 prosenttia vastaajista.

Kaikista vaikeimmaksi sanaksi testissä osoittautui samppanja.

Yli puolet vastaajista olisi halunnut kirjoittaa samppanjan niin sanotulla suhuässällä ja vain yhdellä p-kirjaimella. Vain 22 prosenttia vastaajista valitsi oikean vaihtoehdon.

Virhe on toki perin inhimillinen, sillä kansainvälisesti kuohujuoma lausutaan yleisesti suhahduksen kera.

Vierassanojen monipolvinen maailma

Vierassanat ovat Kielitoimiston sanakirjan mukaan suomen kieleen kotiutuneita sanoja, jotka eivät ole täysin mukautuneet kieleemme ja joissa on suomelle vieraita äänteitä. Vierassanoista käydään jatkuvasti keskustelua, sillä niiden kirjoitusasu on aina jonkinlainen kompromissi.

Toisinaan vierassanojen oikeinkirjoitussääntöihin voidaan tehdä myös muutoksia. Kotuksen sivuilla todettiin vuonna 2017, että esimerkiki suhuässän kirjoittamista tarkastellaan lähivuosina todennäköisesti uudestaan. Kieli elää ja kehittyy. Jossain vaiheessa voi siis olla ihan hyväksyttävää ottaa muutokselle lasi shamppanjaa. 

Monet nykypäivänä yleistyvät vierassanat ovat peräisin englannista. Esimerkiksi sana start-up (tai startup), joka tarkoittaa nuorta kasvuhakuista yritystä, on napattu suomeen suoraan englannista.

Startupin kaltaisia vierassanoja kutsutaan sitaattilainoiksi. Ne kirjoitetaan suomeksi samoin kuin lähtökielessä. Sitaattilainojen lisäksi on olemassa kotoistuneita vierassanoja, jotka mukailevat suomen kielen äänne- ja sanahahmoja (hotelli, virus). Kolmas vierassanojen ryhmä on erikoislainat, jotka tunnistaa helposti vieraista äänteistä (byrokratia).

Vierailija

"Samppanja" on jotain kamalaa nykymongerrusta niinkuin vaikka sortsit, samppoo, seriffi, pitsa, jukurtti, ruuan...
Shampanja, shortsit, shampoo, sheriffi, pizza, ruoan... ne kuuluisivat olla vieläkin. Kielitoimisto on täysin viraton ja hyödytön laitos, kun sille kelpaa nykyisin kaikki kielen väärät muodot & bastardisoinnit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla