Varallisuutta ei välttämättä näe ihmisestä ulospäin. Muutama hienovarainen seikka saattaa kuitenkin auttaa hahmottamaan tuttavan rahatilanteen.

1. Hänellä on kansainvälinen etunimi

Helsingin yliopiston Kalenteripalvelujen toimitusjohtaja Minna Saarelma-Paukkala kertoi Ilta-Sanomissa, että ihmisen poliittinen näkemys ja varallisuus voivat vaikuttaa paljonkin siihen, minkä nimen hän valitsee lapselleen.

Saarelma-Paukkalan mukaan kotikaupunginosa vaikuttaa esimerkiksi helsinkiläislasten nimeämiseen näin:

  1. Pääkaupunkiseudun poliittisen vihervasemmiston asuttamilla alueilla vanhemmat antavat jälkipolvilleen keskiarvoa useammin luonnonläheisiä nimiä. Esimerkiksi nämä nimet henkivät ”punavihreyttä”: Hilla, Kaisla, Pihla, Siiri, Aarni, Sisu, Taito ja Veikko.
  2. Helsingin keskiluokkaisilla omakotitaloalueilla lapset nimetään perinteisemmin. Nämä nimet voivat merkitä keskiluokkaisuutta: Anni, Emma, Helmi, Vilma, Akseli, Leo, Niilo ja Onni.
  3. Itä-Helsingin lähiöissä halutaan hieman vaihtelua elämään. Siellä annetaan keskiarvoa useammin nimiä, joissa on X- tai C-kirjain. Nämä nimet henkivät lähiöjuurista: Aisha, Fatima, Jessica, Vanessa, Ahmed, Elias, Ibrahim ja Rasmus.

Helsinkin suurituloisimmilla alueilla lapset nimetään keskiarvoa useammin kansainvälisesti. Varakkaiden lapset saavat keskimääräistä useammin nimekseen Daniel, Ella, Alexander, Isabella, Benjamin tai Stella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Hänellä on ”rikkaan naama”

Toronton yliopiston tutkimuksen mukaan ihmiset pystyvät tunnistamaan yllättävän hyvin jo ensisilmäyksellä, onko joku varakas vai köyhä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nicholas Rulen ja Thora Björnsdottirin kokeessa opiskelijajoukolle näytettiin kuvia muista opiskelijoista. Joukon piti arvioida, tulevatko kuvissa näkyvät ihmiset rikkaasta (vuositulot yhteensä noin 71 000 euroa) vai köyhästä (vuositulot yhteensä noin 42 000 euroa) perheestä.

Osallistujien arviot osuivat 53 prosentin tarkkuudella oikein, mikä on tutkijoiden mukaan parempi tulos, kuin mitä ihan puhtaasti veikkaamalla pitäisi saada aikaan. Mikä ihmisen kasvoissa merkitsee varallisuutta? Tutkijat epäilevät, että varallisuus voi näkyä kasvoista niille jämähtäneinä ilmeinä. Esimerkiksi iloisuus, joka yhdistetään usein hyväosaisuuteen, jättää jälkensä kasvoihin.

– Ajan myötä kasvosi alkavat pysyvästi heijastaa tunnetilojasi. Vaikka kuvittelemme, ettemme ilmaise tunteita, ne näkyvät kasvoiltamme, Rule kertoo Toronton yliopiston tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan on vaikeaa sanoa, miksi moni kykenee arvioimaan toisten kasvoista näiden varallisuuden. Kyse lienee ennen kaikkea perstuntumasta.

3. Hän tervehtii poskisuudelmalla

Helsingin Sanomat kysyi lukijoiltaan, millaisista asioista tunnistaa eliitin. Leikkimieliseen kyselyyn vastasi yli 2 300 ihmistä. Heistä valtaosa oli sitä mieltä, että Savonlinnan oopperajuhliin osallistuminen (54 prosenttia) ja poskisuudelmien jakaminen (65 prosenttia) ovat eliitin merkkejä.

24 prosenttia HS:n kyselyn vastaajista oli myös sitä mieltä, että tummapaahtoista kahvia suosivat ovat eliittiä.

4. Hän satsaa laatuun ja kotiin 

Vielä 1980- ja 1990-luvuilla moni varakas suomalainen prameili häpeilemättä minkkiturkilla tai merkkilaukulla. Nyt brändejä peitellään, ja rikkaat näyttävät varallisuutensa eleettömämmin.

– Näkyviä brändilogoja pidetään jopa rahvaanomaisina, kuluttamista tutkinut sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta kertoi Me Naisten haastattelussa.

Wilskan mukaan suomalaisille tärkein paikka esitellä varallisuuttaan on koti.

– Esimerkiksi Venäjällä ja Etelä-Euroopassa rikkautta näytetään omalla olemuksella, eli vaikka vaatteilla ja koruilla. Kotiin sen sijaan panostetaan vähemmän, hän kertoi.

5. Hän käyttää rahansa kokemuksiin

Terhi-Anna Wilskan mukaan varakkaammat ihmiset käyttävät rahansa nykyään tavaran sijaan kokemuksiin ja elämyksiin.

Tämä juttu on julkaistu menaiset.fi-sivustolla alun perin heinäkuussa 2017. 

Rikaskin voi olla köyhä

No asunto nyt ei ole kovin "salaista rikkautta", myöskin matkustelu ja elämyksiin panostaminen ei yleensä ole köyhille mahdollista. Itse olen keskituloinen, mutta esimerkiksi arvot, kuten hyvä käytös, ihmisten arvostaminen ja tasa-arvo, tekevät minusta ja kenestä tahansa muustakin ihmisestä arvokkaan ja esimerkillisen, ei se itse raha!

Sisältö jatkuu mainoksen alla