Kuvat
Shutterstock
Ukkosella kannattaa hakeutua sisätiloihin suojaan.
Ukkosella kannattaa hakeutua sisätiloihin suojaan.

Ukkosen etäisyyden selvittämiseksi on selkeä laskukaava, jota kannattaa testata seuraavan kerran kun salamoi.

Taivas on täynnä tummanpuhuvia pilviä ja yhtäkkiä välähtää. Joitakin sekunteja myöhemmin jyrisee, mutta kuinka kauas salama on silloin iskenyt? Moni muistelee, että etäisyyden selvittämiseksi pitää laskea sekunteja, mutta mitä se sekuntimäärä tarkoittaakaan? Ilmatieteenlaitoksen ukkostutkija Terhi Laurila kertoo oikean laskukaavan.

− Laskukaava perustuu siihen, että ääni ehtii kulkemaan kolmessa sekunnissa yhden kilometrin. Laskettujen sekuntien määrä jaetaan siis kolmella, jolloin saa selville etäisyyden kilometreissä. Näemme salamasta johtuvan välähdyksen välittömästi, koska valo kulkee niin nopeasti. Mutta iskusta johtuva ääni on hitaampi, Laurila sanoo.

Etäisyyden selvittämiseksi siis lasketaan sekunteja heti välähdyksen jälkeen ja vastaukseksi saatu määrä jaetaan kolmella. Jos esimerkiksi ehtii laskemaan kolmeen, ukkonen on kilometrin päässä ja jos ehtii laskemaan kuuteen, niin salama on lyönyt kahden kilometrin päähän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jos tilanne onkin sellainen, että välähdys ja salaman ääni koetaan lähes samanaikaisesti, ukkonen on aivan päällä. Siinä tilanteessa Laurila kehottaa hakeutumaan suojaan mieluiten sisätiloihin tai autoon. Jos ei ole mahdollisuutta päästä sisätiloihin, kannattaa yrittää suojautua muilla tavoin. Suojaa ei kannata hakea kuitenkaan suoraan suuren puun alta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

− Jos siinä lähistöllä on puustoa, niin kannattaa mennä jonkin korkean puun lähistölle, mutta ei aivan sen alle. Paras kohta on mennä puun korkeutta vastaavalle etäisyydelle siitä puusta. Todennäköisempi kohde salamalle on silloin se suuri puu, eikä ihminen.


Ukkoskyykky

Toisena neuvona Laurila kertoo tietystä asennosta, johon kannattaa mennä, jos ukkonen on aivan päällä ja salamoi.

− Ehdottomasti silloin kannattaa laittaa jalat yhteen ja mennä kyykkyyn. Kuulo suojataan vielä laittamalla kädet korvien kohdalle. Tätä asentoa kutsutaan ukkoskyykyksi.

Salaman iskiessä maahan ihmisen lähelle, sähkövirta voi levitä maata pitkin ja osua myös ihmiseen. Laurila kertoo, että jos jalat ovat tällöin erillään, jalkojen välille voi syntyä jännite-ero, jolloin salaman sähkövirta pääsee ihmisen kehon sisään. Tätä ilmiötä kutsutaankin askeljännitteeksi.

− Laittamalla jalat yhteen estetään askeljännitettä, jotta salamavirta ei pääsisi ihmisen kehon sisään. Neliraajaisilla eläimillä askeljännite on usein kohtalokas. Eläimet menevät usein puun alle sateelta suojaan, eivätkä luonnollisestikaan osaa laittaa jalkoja yhteen, jolloin lähelle iskeneen salaman sähkövirta kulkee usein eläimen sydämen kautta. Siksi eläimiä myös kuolee helpommin salaman iskuihin.

Laurila kertoo vuonna 2016 sattuneesta tapauksesta, jossa 13 lehmää oli kuollut juuri tällaisessa tilanteessa salaman iskettyä puuhun. Tapauksesta uutisoi silloin ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuus.

Runsasta salamointia kesäkuussa

Suomen ukkoskausi kestää noin toukokuusta syyskuuhun. Kostea ja lämmin säätyyppi luo otolliset olosuhteet ukkosten syntymiselle. Laurila kertoo, että tämän vuoden toukokuussa havaittiin suunnilleen 6700 maasalamaa, mikä on hieman keskiarvoisen määrän alapuolella. Toukokuun keskiarvo on reilut 8000 maasalamaa. Kesäkuussa keskiarvo kuitenkin ylittyi selvästi.

− Nyt kesäkuussa saatiin runsaasti ukkosia ympäri Suomen. Kesäkuussa paikannettiin yli 50 000 maasalamaa ja keskiarvo näissä tilastoissa on 34 000. Päästiin siis selvästi keskiarvoa suurempaan lukumäärään. Suomen säässä onkin suuria vaihtelua ukkosen määrissä eri kesien välillä, Laurila toteaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla