Kuvat
Anni Kössi / Sanoma-arkisto
Valjaissa ulkoilu voi olla kissan päivän kohokohta.
Valjaissa ulkoilu voi olla kissan päivän kohokohta.

Kissan väitetään olevan helppo lemmikki, mutta onko oikeasti näin? Eläinlääkäri Teija Immonen kertoo, että kissoja koskevat harhaluulot istuvat tiukassa.

Kissat ovat Suomen toiseksi yleisimpiä lemmikkejä, mutta emme silti osaa aina tulkita niitä oikein. Luulitko sinäkin, että kissan kehrääminen on aina hyvä merkki ja oksentelu silloin tällöin on ihan normaalia? Selvitimme kolme sitkeää harhaluuloa, joita monella meistä on kissoista.

Harhaluulo 1: Kissa on helppo lemmikki

Usein kuulee sanottavan, että kissa on helppo lemmikki, joka pärjää kotona lähes itsekseen. Kissoja verrataan tässä asiassa usein koiriin ja ajatellaan, että kissa on se helpompi vaihtoehto. Todellisuudessa kissatkin tarvitsevat runsaasti aktivointia.

Jos kissa on jatkuvasti neljän seinän sisällä ilman mahdollisuuksia vaanimiseen ja leikkimiseen, se tylsistyy ja stressaantuu helposti. Tylsistynyt kissa voi myös lihoa ja nukkua epätavallisen paljon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eläinlääkäri ja Kissaklinikka Felinan johtaja Teija Immonen (os. Viita-aho) kertoo, että kissan virikkeellistämisen on erittäin tärkeää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

− Virikkeellistämisessä tärkeää on vuorovaikutus omistajan ja kissan välillä, mutta vieläkin tärkeämpää on tarjota kissalle sellainen elinympäristö, missä se voi toteuttaa lajityypillistä käytöstä, Immonen sanoo.

Immosen mukaan kissan täytyy saada saalistaa, raapia, päästä korkeaan paikkaan tarkkailemaan ympäristöään ja mahdollisuuksien mukaan myös ulkoilemaan.

Yksi tapa kissan aktivoimiseen on antaa kissan ikään kuin saalistaa osan ruuastaan esimerkiksi heittelemällä kissalle kuivaruokanappuloita. Ruuan voi tarjota myös erilaisista aktivointipeleistä. Omatekoisen aktivointipelin kissalle pystyy tekemään vessapaperirullan hylsystä näillä ohjeilla. Ruuan lisäksi kissa voi saalistaa leluja.

− Paras lelu on sellainen, jonka kissa pystyy noukkimaan kevyesti suulla tai kynsillä ja heittelemään ilmaan. Leluja tulee kierrättää muutaman päivän välein, jotta ne säilyttävät kissan mielenkiinnon. Leikkimiseen voi yhdistää ruuan, jolloin leikkiminen muistuttaa saalistamista.

Myös raapiminen on kissalle luontaista käyttäytymistä, jonka avulla kissa merkitsee ympäristöään. Raapimalla kissa myös huoltaa kynsiään ja venyttelee selkäänsä. Jos kissa raapii ei-toivottua paikkaa, kissaa ei tulisi Immosen mukaan rankaista tai torua. Kissalle tulisikin tarjota toinen niin mieluinen raapimispaikka, ettei se edes halua raapia muualla.

− Raapimispaikan tulee olla tukeva sekä tarpeeksi korkea ja leveä. Sen tulee sijaita paikassa, jossa kissa viettää eniten aikaa ja jossa se mielellään raapii. Hyvä paikka raapimispuulle on myös eteisalue. Kun kissa kirmaa ovelle vastaan tervehtimään omistajaansa, sen on luontaista venytellä selkä nukkumisen jälkeen, Immonen kertoo.

Luonnossa kissat tarkkailevat ympäristöään korkealta. Myös kotiympäristössä olisi hyvä olla mahdollisuuksia tähän. Tähystyspaikan virkaa toimittavat vaikka kiipeilypuu tai seinälle kiinnitetyt hyllyt.

Kissojen ulkoiluttaminen valjaissa on Immosen mielestä myös hyvin suotavaa.

− Suuri osa kissoista pitää ulkoilusta. Pelkäävää kissaa ei pidä silti pakottaa ulos. Kissan ulkoiluttamisessa on muistettava se, että ulkoiluttajan on mentävä kissan ehdoilla. Se voi tarkoittaa, että kissa istuskelee koko ulkoilun ajan samassa paikassa ja tarkkailee ympäristöään. Tämä voi ulkoiluttajasta tuntua tylsältä, mutta mahdollisesti kissalle se on päivän kohokohta, Immonen sanoo.

Harhaluulo 2: Kissoille on normaalia oksennella usein

Toinen väärä käsitys on, että toistuva oksentelu olisi kissoille normaalia käytöstä. Kissanomistaja saattaa ajatella, että meidän kissa vain sattuu olemaan sellainen usein oksenteleva. Oksenteleminen on kuitenkin merkki siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

Immosen mukaan terve kissa oksentaa korkeintaan 3–4 kertaa vuodessa, mieluummin ei lainkaan.

− Ainoa niin sanotusti normaali syy oksentamiselle on mahalaukkuun muodostuneen karvapötkylän oksentaminen. Ruoan tai esimerkiksi nesteen oksentaminen ulos ei ole normaalia. Jos kissa syö ruohoa, se oksentaa yleensä ruohon pois. Mutta ahnas ruohon syöminenkin on yleensä sairauden oire.

Oksentamisen syy saattaa löytyä kissan suolistosta. Erilaiset suolistosairaudet ovatkin hyvin yleisiä: jopa yli puolet kissoista kärsii niistä. Yleisin suolistosairaus kissoilla on tulehduksellinen suolistosairaus eli IBD.

Immosen mukaan IBD:lle ei ole yhtä tiettyä syytä, vaan sairaus on usein seurausta jatkuvasta ympäristöstä tulevasta kuormituksesta, johon kissan elimistö reagoi. Ruoansulatuskanavaa kuormittavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ruuan ainesosat ja turkin nuolemisen kautta ruuansulatuskanavaan tulevat aineet, kuten ilman pienhiukkaset ja siitepöly.

Jatkuva ärsyke voi johtaa krooniseen suolistotulehdukseen.

− Suolistosairauden oireena voi olla oksentelu, löysät kakat, muutokset ruokahalussa, painon menetys, ilmavaivat, mahan lorinat tai into syödä muovia. Koska suolistosairaus voi olla kissalla jo nuoresta asti, kissanomistaja on todennäköisesti tottunut kissan oireisiin ja pitää niitä siksi normaalina, Immonen kertoo.


Harhaluulo 3: Kehräävä kissa on terve ja tyytyväinen

Kissani nukkuu paljon, ei valita ja kehrääkin, silloinhan se voi hyvin ja on tyytyväinen? Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Kissa kehrää ollessaan tyytyväinen, mutta kehräys voi olla myös kissan tapa lohduttaa itseään.

− Kissa kehrää silloin, kun se on tyytyväinen, mutta myös ollessaan peloissaan, sairas tai kipeä. Eli se, että kissa kehrää, ei poissulje sairautta tai kipua, Immonen sanoo.

Myös nukkuminen voi lisääntyä tylsistyneellä tai huonovointisella kissalla. Kissat ovatkin mestareita peittämään huonovointisuutensa, koska luonnossa heikot yksilöt eivät ole aikojen saatossa pärjänneet. Omistajan kannattaakin laittaa merkille kaikki muutokset kissan käyttäytymisessä. Ne saattavat kertoa siitä, että kaikki ei ole kunnossa.

− Paras ohje tähän on, että jos kissa tekee mitä tahansa normaalista poikkeavaa, on hälytyskellojen soitava. Kissat luontaisesti peittävät kipunsa ja sairautensa viimeiseen saakka, joten pieniinkin muutoksiin on takerruttava, Immonen toteaa.

Myös kissan pahantuulisuus voi kertoa huonovointisuudesta. Immonen kertoo hammaskivun tulevan kissanomistajalle usein yllätyksenä. Sen jälkeen kun lemmikin hammas on hoidettu, omistaja huomaakin eron kissan käytöksessä. Aiemmin huonotuulinen kissa olikin ollut kipeä. Hammaskivun saattaa kuitenkin huomata esimerkiksi siitä, jos kissa jättää kuivaruoat kuppiin ja syö vain märkäruoan.

Omistajan täytyy olla siis eläinystävänsä eleiden kanssa tarkkana, jotta huomaisi, milloin on tarpeellista varata aika eläinlääkärille.

Vierailija

Meidän kissa muuttui rauhallisemmaksi kuin ennen. Luulimme sen johtuvan siitä, että kissa ei ollut enää ihan nuori, mutta syynä olikin vakava sairaus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla