Kun kissa tapittaa sinua, se ei näe edessään ihmistä. Se näkee ison ja kömpelön kissan.

Jokainen kissojen ystävä tietää, että kissat ovat varsin mainioita otuksia. Niiden käytöksestä voi ihan jokainen meistä oppia, niiden kuvauksellisuus hurmaa halki maapallon ja niiden erikoiset tavat kiehtovat ihmisiä liki loputtomasti.

Kyllä, meidän ihmisten mielestä kissat ovat mahtavia.

Mutta mitä mieltä kissat ovat meistä ihmisistä? Siinäpä kysymys, jota moni karvaturren karvaton kaveri miettii.

Yhden vastauksen kysymykseen antaa kissojen käyttäytymiseen perehtynyt tutkija John Bradshaw. National Geographicin haastattelussa hän kertoo, että kissat eivät ymmärrä ihmisiä ihan samalla tavalla kuin koirat.

Bradshawn mukaan koirat ymmärtävät varsin hyvin, että ihmiset ovat niihin verrattuna erilaisia olentoja. Koirat käyttäytyvätkin toisten koirien kanssa erilailla kuin ihmisten seurassa.

Kissat eivät hahmota ihmisten ja itsensä eroa yhtä jyrkästi.

– Emme ole löytäneet kissojen käytöksestä mitään viitteitä siitä, että ne erottelisivat meidät itsestään sosialisoidessaan kanssamme, Bradshaw kertoo.

Isoja ja kömpelöitä – mutta silti kissoja!

Tutkijan mukaan kissat tietävät, että ihmiset ovat toki suurempia kuin ne. Siihen se erojen havaitseminen sitten jääkin. Kissat eivät muuta sosiaalista käytöstään ihmisten seurassa samoin kuin koirat.

– Hännän kohottelu, jalkaa vasten kiehnääminen, vierellä istuminen ja nuoleminen ovat juuri niitä asioita, joita kissat tekevät myös keskenään.

Käytännössä kissat siis pitävät ihmisiä suurina kissoina – joilla on tosin taipumus kömpelöön tunarointiin.

– Monetkaan kissat eivät kompastele ihmisiin, mutta ihmiset kompastelevat kissoihin.

Kissa <3 ihminen?

Kissat ovat luonteeltaan melko usein introverttiuteen taipuvaisia ja välinpitämättömiäkin. Tästä syystä väitetään jopa, että pohjimmiltaan kissat vihaavat ihmisystäviään. Yleisen harhaluulon mukaan kissat osoittavat kiintymystään ihmisiä kohtaan vain silloin, kun ne hyötyvät siitä jotenkin, esimerkiksi ruuan tai leikittämisen muodossa.

Oregonin yliopiston tutkimus kuitenkin todistaa, että kissat nauttivat ihmisten seurasta aidosti. Tutkimukseen osallistui 50 kissaa, joista osa oli ihmisten lemmikkejä ja osa eläinsuojasta.

Ensin karvakavereilta vietiin virikkeet muutamaksi tunniksi. Sen jälkeen kissoille annettiin erilaisia virikkeitä: ruoka-astia, lelu, miellyttävän tuoksuinen esine ja ihmiskontakti. Puolet kissoista kiinnostui näistä vaihtoehdoista kaikista eniten ihmisestä. Ruokakuppi kiinnosti ihmistä enemmän vain 37 prosenttia kissoista.

Vaikka tutkimus oli pieni, voidaan kuitenkin melko varmasti sanoa, että kyllä. Kyllä ne kissat meistä ihmisistä tykkäävät.


Tämäkö se on se kuuluisa kissatappelu? Kuva: Giphy

Jes, Eva, Noora, Sana, Isak ja kaikki muut Skamin suosikkityypit ovat taas täällä!

Jäitkö sinäkin pari vuotta sitten koukkuun Skamiin? Et ole todellakaan ainoa.

Megasuosittu teinisarja puhutti vuonna 2017 kaikenikäisiä suomalaisia, ja sarjan neljäs kausi keräsi miljoonia katseluita Yle Areenassa. Luonnollisesti, kun sarjan ilmoitettiin päättyvän, moni pettyi.

Nyt jokaiselle sarjaa ikävöimään jääneelle on kuitenkin luvassa hyviä uutisia. Sarjan ihanien tyyppien maailmaan pääsee pian uppoutumaan kirjasarjan muodossa!

Sarjaa kustantava WSOY kertoo tiedotteessaan, että kirjasarja sisältää SKAM:in alkuperäiset käsikirjoitukset, poisleikattuja kohtauksia sekä käsikirjoittaja–ohjaaja Julie Andemin kommentteja näyttelijöille ja tekijäryhmälle. Lisäksi Andem on kirjoittanut kirjasarjaa varten jokaiseen kauteen uuden johdannon ja lopetuksen.

– SKAM:in vaikutus ylettyy maailmanlaajuisesti paitsi eri-ikäisiin katsojiin myös käsikirjoittajiin ja tuottajiin yli mediarajojen. Kirjasarja jättää aikamme merkittävimmästä mediailmiöstä fyysisen jäljen historiaan ja on Evan, Nooran, Sanan ja Isakin faneille todellinen aarre, kertoo WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Paula Halkola tiedotteessa.

Miksi teineille suunnattu Skam onnistui hurmaamaan aikuisetkin? Lue lisää tästä: 

Sienimetsällä tärkeintä on tunnistaa sienet, jotka aikoo kerätä. Mutta kuinka hyvin Suomen sienistö on kokonaisuudessaan sinulla hallussa?