Moni luopuu mieluummin henkilökohtaisista tiedoistaan kuin Instagramin skrollaamisesta tai sen ihanan koukuttavan mobiilipelin pelaamisesta. Kuva: Shutterstock
Moni luopuu mieluummin henkilökohtaisista tiedoistaan kuin Instagramin skrollaamisesta tai sen ihanan koukuttavan mobiilipelin pelaamisesta. Kuva: Shutterstock

Petteri Järvinen kertoo, kuuntelevatko puhelimemme meitä.

Juttelitte eilen kaverisi kanssa kahvilasta Japanin-matkailusta, ja kas, seuraavana päivänä Facebookin mainospaikalla keikkuu lentotarjous Tokioon. Ainoa yhdistävä tekijä tuntuu olevan puhelin, joka on tietenkin ollut koko ajan mukana. Kuunteleeko se?

Käsi alkaa hakeutua foliohatulle, mutta kysytään nyt kuitenkin ensin asiantuntijalta. Tietokirjailija ja IT-asiantuntija Petteri Järvinen vastaa puhelimeen ja innostuu, kun tulee puhe yhdestä hänen lempiaiheistaan.

Hänen vastauksensa on lohduttava: puhelin ei kuuntele meitä. Tai ainakaan toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt todistamaan, että sitä tapahtuisi.

– Yhteensattumien täytyy pohjautua tilastolliseen todennäköisyyteen, Järvinen sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että kokemukset ovat usein ällistyttäviä ja niin uskomattomia, että niitä on vaikea selittää. Järvinen itse esimerkiksi oli viime viikolla juuri keskustellut eräästä kappaleesta, ja kun hän sitten hyppäsi autoonsa, biisi alkoi soida radiossa. Kummallinen sattuma, mutta salakuuntelusta ei ollut kyse.

– Jos miettii Facebookin kannalta, kuuntelu olisi laitonta, eikä pörssiyhtiön ole järkeä ottaa sellaista riskiä.

”Kuuntelu olisi laitonta.”

Sattumien ja tilastollisten todennäköisyyksien puolesta puhuu myös se, että mainoksia ei saa näkymään uudelleen, vaikka yrittäisi. Järvinen on yrittänyt.

– Yksi henkilö kertoi ottaneensa kodinkoneliikkeessä kuvan mainoskyltistä. Seuraavana päivänä hänen tietokoneelleen tuli toisen liikkeen mainos samasta tuotteesta. Kävin itse ottamassa kuvan samasta kyltistä, mutta en saanut mainosta.

Myöskään eri avainsanojen hokeminen puhelimelle ei ole tuottanut minkäänlaista tulosta. Järvinen on lähestulkoon pettynyt itselleen kohdistettujen mainosten huonoon osuvuuteen.

Yhteystiedot ja sijainti piiloon

Petteri Järvinen kuitenkin huomauttaa, että puhelimessa voi olla jonkin toisen osapuolen vakoiluohjelmia, joille on tullut huomaamattaan antaneeksi kuunteluoikeuden. Teknologia mahdollistaa myös ihmiskorvalle huomaamattomien äänten lisäämisen tv-mainoksiin. Puhelimen mikrofoni voi tunnistaa kyseiset äänet ja välittää tiedon, että mainos on näkynyt käyttäjän tv:ssä.

– Nämä ovat rajatapauksia eivätkä välttämättä Suomessa käytössä. Aivan kokonaan kuuntelun mahdollisuutta ei pysty sulkemaan pois.

Järvisen mukaan kuunteleminen olisi kuitenkin erittäin tehotonta. Etenkin suomen kielellä sanat taipuvat, joten joukosta olisi vaikea erottaa hyödyllisiä avainsanoja. Lisäksi puheen jatkuva kuunteleminen kuluttaisi huomattavasti puhelimen akkua.

Jos kuunnelluksi joutuminen huolettaa, kannattaa estää sovellusten oikeus käyttää puhelimen mikrofonia. Helppo ja tehokas tapa parantaa tietosuojaansa on myös käyttää Facebookia vain selaimen kautta ja olla lataamatta sovellusta puhelimeen.

”Aivan kokonaan kuuntelun mahdollisuutta ei pysty sulkemaan pois.”

Kännykän kriittisimpiä tietoja ovat yhteystiedot ja sijainti. Järvinen suosittelee estämään kännykän puhelinluettelon jakamisen sovelluksille, koska yhteystietojen perusteella palvelut pystyvät rakentamaan laajojakin verkostoja. Siihen perustuu esimerkiksi se, että Facebook ehdottaa kavereiksi ihmisiä, joihin ei pitäisi olla mitään loogista yhteyttä.

Kun yhteystiedot vielä linkitetään sijaintitietojen kanssa, pahimmassa tapauksessa esimerkiksi peitetehtävissä olevan poliisin tai nimettömän seksityöläisen oikea henkilöllisyys voisi paljastua somessa, kun palvelu ehdottaisi ihmisiä toistensa kavereiksi, Järvinen maalailee.

– Googlen sijaintitieto on tosi tarkka. Se tunnistaa usein jopa liikkeen, jossa on asioinut, vaikka kauppakeskuksessa olisi monta liiketilaa päällekkäin eri kerroksissa. Sijaintitieto voi olla joissakin tapauksissa jopa kriittistä.

Jes, Eva, Noora, Sana, Isak ja kaikki muut Skamin suosikkityypit ovat taas täällä!

Jäitkö sinäkin pari vuotta sitten koukkuun Skamiin? Et ole todellakaan ainoa.

Megasuosittu teinisarja puhutti vuonna 2017 kaikenikäisiä suomalaisia, ja sarjan neljäs kausi keräsi miljoonia katseluita Yle Areenassa. Luonnollisesti, kun sarjan ilmoitettiin päättyvän, moni pettyi.

Nyt jokaiselle sarjaa ikävöimään jääneelle on kuitenkin luvassa hyviä uutisia. Sarjan ihanien tyyppien maailmaan pääsee pian uppoutumaan kirjasarjan muodossa!

Sarjaa kustantava WSOY kertoo tiedotteessaan, että kirjasarja sisältää SKAM:in alkuperäiset käsikirjoitukset, poisleikattuja kohtauksia sekä käsikirjoittaja–ohjaaja Julie Andemin kommentteja näyttelijöille ja tekijäryhmälle. Lisäksi Andem on kirjoittanut kirjasarjaa varten jokaiseen kauteen uuden johdannon ja lopetuksen.

– SKAM:in vaikutus ylettyy maailmanlaajuisesti paitsi eri-ikäisiin katsojiin myös käsikirjoittajiin ja tuottajiin yli mediarajojen. Kirjasarja jättää aikamme merkittävimmästä mediailmiöstä fyysisen jäljen historiaan ja on Evan, Nooran, Sanan ja Isakin faneille todellinen aarre, kertoo WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Paula Halkola tiedotteessa.

Miksi teineille suunnattu Skam onnistui hurmaamaan aikuisetkin? Lue lisää tästä: 

Sienimetsällä tärkeintä on tunnistaa sienet, jotka aikoo kerätä. Mutta kuinka hyvin Suomen sienistö on kokonaisuudessaan sinulla hallussa?