Tiesitkö, että EU:ssa tehtävät päätökset eivät ole etäistä hapatusta, vaan niiden vaikutukset tulevat ihan iholle asti? Kokosimme yhteen syyt, miksi jokaisen kannattaa äänestää eurovaaleissa viikonloppuna.

Europarlamenttivaalit eivät perinteisesti ole juuri innostaneet suomalaisia. Vaikka koko maailman toisiksi suurimmissa vaaleissa yksi ääni vaikuttaa jatkuvasti yhä enemmän, valtaosa suomalaisista jättää omansa antamatta.

Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2014 suomalaisten äänestysaktiivisuus jäi surkeaan 39,1 prosenttiin. Yle kertoo, että tänä vuonna eurovaalien ennakkoäänestys on alkanut aiempaa vilkkaampana, mutta petrattavaa on yhä. 

Syitä jättää kansalaisvelvollisuutensa täyttämättä on toki monia. Osalle europarlamentti ja sen tekemät päätökset tuntuvat etäisiltä, ja osalle EU:n hyödyt ovat jo niin itsestään selvä osa elämää, ettei niihin koeta tarvetta vaikuttaa. Keväällä pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen jotkut ovat puhuneet myös vaaliväsymyksestä. Ei sitä joka kuukausi jaksaisi äänestellä – huoh!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Päätimme laittaa itsemme likoon sen puolesta, että juuri sinä äänestät viikonloppuna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koska yleisen elämänkokemuksen mukaan toukokuun lämpimillä paljas pinta kiinnostaa enemmän kuin eurovaalit, lähdimme vilauttelulinjalle saadaksemme tärkeän asian esille. 

Koosteemme, jos mikä, todellakin tuo eurovaalit ihan iholle asti. Listasimme siihen syyt, miksi EU:ssa tehtävät päätökset eivät ole yhdentekeviä vaan tuntuvat ihan jokaisen nahoissa.

1. Parlamentissa päätetään sinun arjestasi

Euroopan parlamentti eli Euroopan unionin kansanedustuslaitos sijaitsee fyysisesti kieltämättä melkoisen kaukana meistä suomalaisista. Parlamentin paalupaikkaa pidetään Ranskan Strasbourgissa, jonne on Arkadianmäeltä reippaasti yli 2 000 kilometriä matkaa. Parlamentti kokoontuu toisinaan myös Belgian Brysselissä, joka on maantieteellisesti ihan yhtä etäällä.

Vaikka etäisyyttä päätäntäpaikoille on paljon, se ei tarkoita, etteikö mestoilla nuijittaisi läpi juuri sinun arkeesi vaikuttavia päätöksiä. Iso osa Suomen laeista tulee suoraan EU:n päätäntäelimistä. Ainoa keino vaikuttaa siellä veivattaviin lakimuutoksiin on kertoa mielipiteensä asioista äänestämällä.

Viime vuosina EU:ssa on päätetty esimerkiksi kansalaisten tietosuojan parantamisesta ja verkkovierailumaksujen kuriin laittamisesta. Onpa myös paljon puhuttu kellojen siirtelyn lopettaminen EU:n takana

2. Parlamentti ei ole pelkkiä kurkkudirektiivejä

Asetukset, direktiivit, sääntely. Eiväthän ne nyt kivoilta kuulosta. EU-lainsäädännöllä on monien mielissä ankea ja kankea kaiku.

Edelleen huumoria herättää esimerkiksi niin sanottu kurkkudirektiivi, jonka väitettiin säätelevän sitä, kuinka käyriä kurkkuja EU:ssa saa myydä. Todellisuudessa kurkkudirektiivi oli pelkkä urbaanilegenda.

Sen sijaan, että EU säätelisi kurkkujen käyryyttä, se on viime vuosina onnistunut säätelemään aidosti merkityksellisiä asioita. Parlamentissa päätettiin tänä vuonna kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten pillien ja pumpulipuikkojen, kieltämisestä. Samalla kertaa parlamentti linjasi, että vuoteen 2029 mennessä jäsenmaiden on kierrätettävä 90 prosenttia muovipulloistaan.

3. Parlamentissa tehdään isoja päätöksiä ilmastosta

Pitkänlinjan meppi Sirpa Pietikäinen (kok) on todennut, että europarlamentin ilmastopäätöksillä on Suomen kannalta enemmän merkitystä kuin eduskunnalla. Jos ilmastoasiat huolestuttavat, vaaleja ei siis tosiaan kannata sivuuttaa.

Moni pitää ilmastonmuutoksen torjumisessa edelleen ongelmana sitä, ettei Suomen kaltainen pieni maa voi muuttaa sen suuntaa mihinkään. EU:n tasolla touhuun voidaan kuitenkin vaikuttaa kaikkien jäsenmaiden rintamana, jolloin päätökset vaikuttavat myös globaalisti.

4. Parlamentissa tehdään päätöksiä turvallisuudesta

Arkisten yksityiskohtien lisäksi parlamentissa päätetään suurista linjoista. Ilmastonmuutoksen lisäksi siellä tehdään linjauksia ja yhteistyötä esimerkiksi terrorismin torjunnasta ja turvallisuudesta.

Vaikka EU ei ole puolustusliitto, viime vuosina EU maat ovat jatkuvasti tiivistäneet yhteistyötä turvallisuudessa ja puolustuksessa.

Historiallisesti EU on yksi merkittävimmistä rauhaa tukevista poliittisista liitoista. EU:n esimuoto Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen pitkälti sen takia, että Euroopassa vältyttäisiin uudelta suursodalta. Ajatus toteutui perin hyvin. Tällä hetkellä elämme Euroopassa historiallisen pitkää ajanjaksoa ilman sotaa.

5. EU:n tulevaisuudesta voi olla montaa mieltä

Iso-Britannia on ollut 1970-luvulta saakka yksi isoimmista EU:n jäsenistä. Vuonna 2016 Briteissä järjestettiin kansanäänestys, jossa enemmistö ilmoitti, että Ison-Britannian on lähdettävä EU:sta. Kolme vuotta äänestyksen jälkeen Britannia on edelleen osa EU:ta. Huhtikuussa järjestetyssä EU:n huippukokouksessa päätettiin, että Britannian EU-eroa eli brexitiä lykätään tämän vuoden lokakuulle.

Euroopan unionin tulevaisuudesta ja erityisesti Suomen asemasta siinä tulevaisuudessa voi olla montaa mieltä. Yksi parhaista – ja yksittäiselle, tavalliselle kansalaiselle jopa ainoista – tavoista vaikuttaa asiaan, on äänestää europarlamenttivaaleissa.

6. Muutakin kuin ääripäiden politiikkaa

– EU on kaikkialla populistien inhokki. Tosin populistit eivät tätä myönnä koska tiedostavat, että EU:n kannatus kansalaisten keskuudessa on laajaa – ja brexit-äänestyksen jälkeen se on lisääntynyt. Samasta syystä populistit eivät enää vaadi eroa EU:sta. Sen sijaan he pyrkivät EU:n toimintakykyä murentamalla lamaannuttamaan sen toimintaa, kirjoitti taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman taannoin Helsingin Sanomien kolumnissaan.

Suomessa ja muualla Euroopassa näkyy jatkuvasti merkkejä siitä, että politiikka tiivistyy ääripäihin. Erilaisista poliittisista ääriliikkeistä on myös pikkuhiljaa tullut yhä salonkikelpoisempia. Jos asiaan haluaa vaikuttaa, äänestäminen kannattaa.

7. Rahat, miten ne pitäisi jakaa?

EU rahoittaa monenlaista toimintaa, jolla on iso merkitys suomalaisten arkeen. Esimerkiksi maaseudun yritykset ja tuottajat saavat tukea suoraan EU:lta. Myös pieneä ja keskisuuria yritykset avustetaan. Tutkimusta EU on rahoittanut vuosina 2014–2020 lähes 80 miljardilla eurolla. 

Jos jo Suomen kokoisessa pikkuvaltiossa saadaan kunnon porut aikaiseksi rahojen jakamisesta eri kohteisiin, Euroopan unionin mittakaavassa touhu on vieläkin mutkikkaampaa. Äänestämällä jokainen voi kertoa oman näkemyksensä siitä, mihin rahat olisi hyvä satsata. 

8. Ei enempää takapakkia tasa-arvokehitykseen

Vaikka europarlamentti tekee jatkuvasti päätöksiä pienistä, arkisista asioista, se on myös osa isompaa kulttuurista ajattelumallia. EU on sitoutunut esimerkiksi demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä tasa-arvoon ja solidaarisuuteen. Ne ovat kaikki monessa mielessä itsestään selvästikin tärkeitä arvoja. 

Viime aikoina monet tasa-arvon kannalta itsestään selviltä tuntuvat asiat ovat kuitenkin nousseet jälleen esiin omituisessa valossa. Esimerkiksi abortinvastaisuus on nousussa myös Euroopassa. Äänestäminen eurovaaleissa on myös merkki siitä, että haluaa kannattaa ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja tasa-arvoa.

Europarlamenttivaalien virallinen vaalipäivä on sunnuntaina 26. toukokuuta.

Äijä 35

Mahtava idea! Klikkasin artikkelin huokauksen saattelemana (tosin uteliaana), mutta tämä riisuuntuminen ja mallit olivat sitä mitä artikkeli tarvitsi. Kiitos!

Sisältö jatkuu mainoksen alla