Mainio herkkutatti on helppo tunnistaa myrkyllisistä tattilajeista. Tukeva jalka on paras tuntomerkki! Kuva: Sanoma-arkisto / Tapio Vanhatalo
Mainio herkkutatti on helppo tunnistaa myrkyllisistä tattilajeista. Tukeva jalka on paras tuntomerkki! Kuva: Sanoma-arkisto / Tapio Vanhatalo

Nyt niitä tatteja saa, suoraan metsän laidalta! Ihan suin päin sieniä ei kuitenkaan kannata vasuunsa noukkia.

Kuivan kesän vuoksi moni ehti jo hetkellisesti heittää sienivasunsa nurkkaan, mutta onneksi syksyn sateet toivat mukanaan iloisen yllätyksen. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kauko Salo kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hyvälaatuisia tatteja on juuri nyt runsaasti saatavilla.

Tatit ovat mahtavia ruokasieniä. Erityisen loistokkaita niistä tekee myös se, että ne ovat keltanokkasienestäjällekin helppoa keräiltävää. Tatit on helppo tunnistaa, ja niitä kasvaa usein ihan metsien laidoillakin.

Ihan suin päin tatteja ei kuitenkaan kannata vasuunsa noukkia.

Vaikka Suomessa ei kasva hengenvaarallisia tatteja, metsistämme löytyy useampi tattilajike, joka voi aiheuttaa kehnosti kypsennettynä vatsanväänteitä tai pilata sieniaterian pahalla maullaan. Lisäksi Suomessa kasvaa yksi tattilajike, joka voi aiheuttaa myrkytysoireita.

Näiden tattilajien kanssa kannattaa olla tarkkana:

Tauriontatti

Tauriontatti (Boletus luridus) on Suomessa melko harvinainen, myrkyllinen tattilajike. Lajiketta kasvaa Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Sisä-Suomessa lajike on varsin harvinainen, mutta sitä on toisinaan tavattu myös Helsingissä.

Alkoholin kanssa nautittuna tauriontatti aiheuttaa antabuslääkkeen kaltaisen reaktion. Se tarkoittaa sitä, että pian alkoholin nauttimisen jälkeen oireena voi olla esimerkiksi pahoinvointia, ripulia ja vakavimmillaan tajuttomuutta.

Tauriontatin tunnistaa siitä, että se punertaa. Lakki on kullanpunertava tai vaaleanruskea. Pillit ovat keltaiset, kuten myös jalka. Tauriontatti on tammenherkkutatin näköislaji, ja se kasvaa usein tammen ja pähkinäpensaan juurella.

Tauriontatti muuttuu koskettaessa sinertäväksi. Kuva: Shutterstock
Tauriontatti muuttuu koskettaessa sinertäväksi. Kuva: Shutterstock

Sappitatti ja äikätatti

Tämä tattivaljakko ei ole myrkyllinen. Sappi- ja äikätatit kannattaa kuitenkin jättää metsään, koska ne pilaavat helposti maullaan sieniaterian.

Sappitatti (Tylopilus felleus) on herkkusienen näköislaji, joka kasvaa yleisesti koko maassa. Sappitatin lakin leveys on noin 5-15 cm. Lakki on väriltään vaaleanruskea ja sen pinta on kuiva. Jalan verkko on tumma.

Sappitatti. Kuva: Shutterstock
Sappitatti. Kuva: Shutterstock

Äikätatti (Chalciporus piperatus, myös Suillus piperatus) on pieni, pahanmakuinen ja kellanruskea tatti, jolla on kapea jalka ja limainen lakki. Pillistö sillä on punaisenruskea.

Äikätatti. Kuva: Shutterstock
Äikätatti. Kuva: Shutterstock

Punikki- ja lehmäntatit

Punikkitatit (useita eri lajikkeita, esim. Leccinum aurantiacum) ja lehmäntatit (Leccinum scabrum) ovat oikein käsiteltyinä varsin hyviä ruokasieniä. Raakana ne voivat kuitenkin aiheuttaa melkoisia vatsanväänteitä. Siksi punikki- ja lehmäntatit pitää muistaa kypsentää kunnolla ennen syömistä.

Koivunpunikkitatin tunnistaa jalan ruskeanmustasta nukasta. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio
Koivunpunikkitatin tunnistaa jalan ruskeanmustasta nukasta. Kuva: Sanoma-arkisto / Pete Aarre-Ahtio

Näitä tatteja voi syödä huoletta:

  • Herkkutatti
  • Kangastatti
  • Voitatti
  • Männynherkkutatti
  • Tammenherkkutatti

Lähteet: Helsingin yliopistoEvira, Suomen sieniopas (WSOY)

Juttua muokattu 12.9. klo 11.50. Korjattu pääkuvan kuvatekstistä ajatusvirhe.

Sienestäjän ABC

  • Sienestys kuuluu jokamiehenoikeuksiin. Sitä voi siis harjoittaa metsissämme melko vapaasti.
  • Sieni kannattaa kerätä kokonaisena, jotta voit tutkia sienen kaikkia osia tunnistaessasi sitä.
  • Kerää ainoastaan sieniä, jotka tunnet. Käytä tunnistamisessa aina apuna suomalaista sienikirjaa.
  • Arvio sientä myös kirjasta löytyvän tekstin pohjalta. Pelkkä kuva ei aina riitä tunnistamiseen.
  • Jos olet epävarma sienestä, älä syö sitä.

Kukapa ei rakastaisi jyväskyläläisiä – noita Keski-Suomen nöyriä kingejä!

Tiesit jo ehkä, että turkulaisista saa aivan parhaita ystäviä, että Oulusta tulevat Suomen itsevarmimmat ihmiset ja että tamperelaiset ovat mukavan mutkattomia

Nyt Me Naiset listasi asiat, jotka tekevät jyväskyläläisistä varsin rakastettavia.

  1. Kun sinulla on jyväskyläläinen kaveri, opit puhumaan kirjakieltä melkein huomaamattasi. Keski-Suomi ei ole murrevapaata aluetta, mutta jyväskyläläinen suodattaa turhat rönsyt kielestään ja puhuu todella selkeästi. Väärin ymmärtämisen vaaraa ei ole.
     
  2. Selkeys on mukana myös kaikessa jyväskyläläisten toiminnassa. Jos jyväskyläläinen puhuu jostain, hän myös tarkoittaa sitä ja pitää päätöksistään kiinni. Onko parempaa ystävää kuin jyväskyläläinen? (No, ehkä turkulainen pääsee lähelle.)
     
  3. Jyväskyläläinen rakastaa kaupunkiaan ja varsinkin sen vireää kävelykatua. Sitä, mitä Kauppakadulta ei löydy, ei jyväskyläläinen tarvitse.
     
  4. Jyväskyläläiset rakastavat ulkoilua ja seikkailuja monipuolisissa luontokohteissa. Kaupungista löytyy luontopolkuja, kiipeilymahdollisuuksia sekä tietenkin suuri ja mahtava Laajavuori. Laskettelemaan pääsee siis melkein keskustassa, ja samalla voi ihailla Matti Nykäsen tutuksi tekemää hyppyriä.
     
  5. Onkohan Suomessa muita yhtä kunnollisia ja hyväkuntoisia kaupunkilaisia? Mäkinen maasto ja kauniit ulkoilureitit pitävät jyväskyläläiset liikkeessä – sekä kohottavat nopeasti junantuomankin kuntoa.


    Jyväskyläläiset ovat tottuneet siihen, että kaupungin silloilla tuulee aina. Kuva: Shutterstock
    Jyväskyläläiset ovat tottuneet siihen, että kaupungin silloilla tuulee aina. Kuva: Shutterstock



     

  6. Tosin, kaupunki on ihanan kompakti. Sen ympäri ja läpi jaksaa kävellä ja pyöräillä heikompikuntoinenkin. Jyväskylässä tuntuu kuin kaikki tärkeä olisi sijoitettu viiden kilometrin säteelle, mutta silti sieltä löytyy kaikkea. Jyväskylä = iso minijyvänen. Eli sellainen ihastuttavan pieni, mutta kokoaan suurempi kylä!
     
  7. Maan kaunein yliopistokampus sijaitsee Jyväskylässä. Vaikka akateeminen maailma ei muuten kiinnostaisikaan, jyväskyläläinen käy mielellään ulkoilemassa kampusalueilla ja imee kulttuurin sekä sivistyksen ilmaa siellä. Lähde mukaan ja pyydä jyväskyläläistä ystävääsi tai tuntematonta näyttämään ainakin Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset.
     
  8. Jyväskylä tunnetaan muutenkin opiskelijakaupunki-imagostaan. Se on yksi suomalaiskaupungeista, jossa on väkilukuun suhteutettuna eniten opiskelijoita. Eläväinen ja nuorekas opiskelijakulttuuri tarttuu helposti, ja elämä pysyy vireänä tässä jatkuvasti kehittyvässä kaupungissa.
     
  9. Kaupungissa on myös maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, joka on jo yksistään loistava syy kutsua Jyväskylää Suomen Ateenaksi.
     
  10. Jyväskyläläiset eivät pelkää vettä! Rannat ovat lähellä, ja joka paikassa pääsee uimaan. Ollaanhan keskellä Järvi-Suomea! Vesireittejä pitkin pääsee aina vaikka Lahteen saakka, ja Rantaraitti on yksi Suomen kauneimmista ulkoilureiteistä.
     
  11. ”Jyväskyläläiset ovat sellaisia itsevarmoja menestyjiä, jotka eivät tee itsestään numeroa”, kertoo yksi jyväskyläläisten ystävä, joka vierailee usein kaupungissa. Ammattikorkeakoulussa sijaitseva Tiimiakatemia on upea esimerkki jyväskyläläisestä menestystarinasta. Noin 25 vuotta sitten perustettu Tiimiakatemia uskoo tietenkin tiimityöskentelyyn ja yhdessä tekemällä oppimiseen, ja sieltä on käynnistynyt monia onnistuneita yritysprojekteja.
     
  12. Jyväskyläläinen osaa juhlia ja nauttii kulttuurista. Suurajot, Jyväskylän kesä, Wemmi-markkinat… Melkein joka viikko kaupungissa on joku suuri tapahtuma.  
     
  13. Mutta kun jyväskyläläinen juhlii, hän tekee sen tyylillä. Kun baarissa on vaikkapa oululainen, tamperelainen ja jyväskyläläinen, oululainen kertoo härskeimmät jutut, tamperelainen juhlii pisimpään ja jyväskyläläinen lähtee kotiin silloin, kun bileet ovat vielä parhaimmillaan!
     
  14. Rakastatko makeaa? Suuntaa silloin Vaajakoskelle, tuohon kaupunginosaan, joka on tuttu herkullisesta Pandan-tehtaasta ja Naissaaren viehättävästä kahvilasta. Ihminen ei voi olla koskaan onneton, jos hänellä on laku- ja suklaatehdas naapurissa.
     
  15. Jyväskylä ja sen asukkaat ovat kätevästi keskellä Suomea. Tarvitseeko tähän enää muita perusteluja?
    Leppoisaa kylämeininkiä. Tietenkin Jyväskylässä! Kuva: Shutterstock
    Leppoisaa kylämeininkiä. Tietenkin Jyväskylässä! Kuva: Shutterstock

 

Kerro sinäkin mielipiteesi alla!

Millaisia jyväskyläläiset ovat sinun mielestäsi? Sana on vapaa alla olevassa kommentointikentässä.

Jes, Eva, Noora, Sana, Isak ja kaikki muut Skamin suosikkityypit ovat taas täällä!

Jäitkö sinäkin pari vuotta sitten koukkuun Skamiin? Et ole todellakaan ainoa.

Megasuosittu teinisarja puhutti vuonna 2017 kaikenikäisiä suomalaisia, ja sarjan neljäs kausi keräsi miljoonia katseluita Yle Areenassa. Luonnollisesti, kun sarjan ilmoitettiin päättyvän, moni pettyi.

Nyt jokaiselle sarjaa ikävöimään jääneelle on kuitenkin luvassa hyviä uutisia. Sarjan ihanien tyyppien maailmaan pääsee pian uppoutumaan kirjasarjan muodossa!

Sarjaa kustantava WSOY kertoo tiedotteessaan, että kirjasarja sisältää SKAM:in alkuperäiset käsikirjoitukset, poisleikattuja kohtauksia sekä käsikirjoittaja–ohjaaja Julie Andemin kommentteja näyttelijöille ja tekijäryhmälle. Lisäksi Andem on kirjoittanut kirjasarjaa varten jokaiseen kauteen uuden johdannon ja lopetuksen.

– SKAM:in vaikutus ylettyy maailmanlaajuisesti paitsi eri-ikäisiin katsojiin myös käsikirjoittajiin ja tuottajiin yli mediarajojen. Kirjasarja jättää aikamme merkittävimmästä mediailmiöstä fyysisen jäljen historiaan ja on Evan, Nooran, Sanan ja Isakin faneille todellinen aarre, kertoo WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Paula Halkola tiedotteessa.

Miksi teineille suunnattu Skam onnistui hurmaamaan aikuisetkin? Lue lisää tästä: